16 Kotoistettu puurojuhla

Yökyläilijöitä tultiin tänään hakemaan, ja samalla oli hyvä vähän kahvitella sekä puurotella. Minä pyöräytin aamusta pullataikinan tämän hirmuhyvän pullataikina-ohjeen mukaan. Taikina sai kohota rauhassa aamupalan ajan. Jaoin taikinan kahtia, ja toisesta puolikkaasta muksut tekivät pullapoikia, -etanan ja pitkon. Lopusta taikinasta minä pyörittelin pikkupullia, mitkä heti paistamisen jälkeen voitelin sulalla voilla ja dippasin haarukan avulla sokeriin.

 Ja minä en muistanut kaivaa kameraa esille siinä kohtaa kun muksut tekivät leipomuksia, enkä siinä kohtaa kun pullat oli valmiit, vaan vasta siinä kohtaa kun niistä oli jo puolet syöty :)

Aikuisia odotellessa, siis niin vanhempia kuin minuakin, muksut keksi tehdä kirjainhelmistä ja puuhelmistä rannekoruja ja avaimenperiä. Siinä ne viihty lattialla tovin jos toisenkin miettien erilaisia sanoja, mihinkä jäljellä olevat kirjaimet riitti. Omat nimikorut tehtiin ensin, lisäksi vanhemmat saivat "mum"-avaimenperän, "ACDC"-avaimenperän, "Beatles on paras"-avaimenperän, "Foo Fighters on paras"-rannekorun (mikä alla olevassa kuvassa on vielä suunnitteluvaiheen avaimenperänä) ja "Maailman napa"-avaimenperän. Mistä tosin piti tulla "Maa kutsuu"-avaimenperä, mutta kun teet loppui kesken.... :)

Ja vihdoin aikuiset tuli, ensin vaari/iskä hakemaan pikkupikkusiskoja, ja hälle keitettiin kahvit ja tietenkin ylpeänä esiteltiin kaikkia viikonlopun aikana tehtyjä juttuja. Sitten tulikin jo siskoni ja lankomiäs sekä äitini, sekä hetken päästä iskä/veli ja äiti/käly, jotka eivät meinanneet päästä ovesta kunnolla edes sisälle, kun jo oli pikkuihmisten toimikunta innoissaan esittelemässä tuotoksia. Kälyn selkä oli äkillisesti jumahtanut eilen niin pahasti, että raukka pötkötti koko vierailun olkkarin lattialla. Sinne me vietiin sitten tyynyn ja peiton lisäksi glögiä ja pullaa. Rehveli :) Tänään tosin vointi oli jo parempi, kun eilen tuo vielä joutui liikkumaan ambulanssilla.

Kahvitarjoilua tyttö 7v.n kuvaamana

Ja siis hommahan meni jälleen sutjakasti, paitsi että meikä unohti keittää sen puuron! Rupesin lataamaan kahvinkeitintä, ja mietin että keitänpä kahvit, hmmm keittää, jumankavita KEITTÄÄ!! 

Kaikkea tarjottavaa toki oli tavoilleni uskollisena paljon, joten meinasin että josko sitä sitten pipareita, juustoja, hilloja ja muita, sekä sitten kahvetta ja pullaa. Mutta poika 10v. totesi alahuuli väpättäen ja lähes kyynel silmässä, "mutta kun sä _lupasit_ sitä puuroa!" ja niin täti alkoi keittää riisipuuroa neljästä litrasta maitoa. Kivasti kului sekin 1,5tuntinen - juustot jätettiin jääkaappiin odottamaan varsinaista joulua ja muut aloittivat jälkiruokakahveista, pullista, glögeistä ja suklaista, meikän hämmentäessä siinä vieressä isoa puurokattilaa. Välillä kävin pikasesti jutustelemassa kälyn kanssa olkkarin lattialla, ja sit taas hämmentämään. Mahtava joulumeisinki :D))

hämmennystä tyttö 7v.n kuvaamana

Niin tuli pullat sekä puurotkin syötyä, ja kaikki palautuivat omiin koteihinsa. Joten olipahan taas hirmuonnistunut viikonloppu askarteluineen, iloineen, nauruineen ja kekkeröinteineen. Kyllä se vaan niin on, että hyvä suku on parhautta :) Ja ei, en osaa sanoa, että onko se aijemmin tekemäni juustokakku kuinka hirmuhyvää. Noup, sekin meinaan unohtui pakastimeen... Taidanpa viedä suvun joulun viettoon juustojen, keksien ja tykötarpeiden lisäksi myös juustokakun :D

Kun tekee, touhuaa ja häslää,

laittaa, pohtii ja sählää,

niin ei lienee ihmettelemistä,

että pikkasen esiintyy unohtamista.

Mutta onpas kuulunut taas riemua ja iloa,

herkkuja mussuttaneet monta kiloa.

Oli pullaa, puuroa, pötköttelyä,

koruja, intoa ja ihastelua.

Kerrankin kylässä oli koko kööri,

mainiota sukua on tuo ..... ;)

*8. yötä jouluun*