lauantai 31. joulukuuta 2011

Tervetuloa vuosi 2012!


Toivon teille kaikille oikein hyvää vuotta 2012, olkoot se kauniimpi, haasteikkaampi, suvaitsevampi, onnellisempi, muistorikkaampi sekä oivaltavampi kuin aijemmat vuodet. 
Voikaa hyvin ja onnellisesti ♥

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää,

 kaunista, onnellista sekä muistorikasta Joulua 2011 ihan kaikille! ♥ Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.


On illansini luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin

Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että jouluntähden nään

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän

Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa 

(Tähden tähdistä kirkkaimman)

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Joulun drama queen

Tänä vuonna jouluni on melko dramaattinen ja kimalteleva, ainakin näin kotioloissa. Pari viikkoa olen jo saanut siitä nauttia. Minä kun en ole jouluna kotona, niin siksi pitää nauttia hyvissä ajoin etukäteen :)

Puu sai täksi jouluksi pikkuvalot,

ystävältä sain yli jäänyttä tapettia, mikä olisi minun makuuni normaalisti melko dramaattista, mutta menee oikein hyvin näin jouluna,

ja tummien tapettien kaveriksi ikkunaan nousi Vallilan Mandariini.

Joulukranssiin lennähti täksi jouluksi kaksi paratiisilintua,


kattoon ripustin oksan, mihinkä laitoin joulua koristamaan kristallitähtiä kristalli langoissa. Hankala kuvata, mutta oikein kivan näköinen, varsinkin kun peili heijastaa kristallien kimallusta.

Ja 28vuoden tauon jälkeen tein piparkakkutalon, yhden itselleni ja kolme lahjaksi. Taloista tuli pienen pieniä, koska halusin omani mahtumaan lasikuvun alle koristeeksi.

Keittiön pipariverhot saivat kaverikseen piparimuotteja, niin valoilla kuin ilmankin, karhun 3litran keittiötölkissä.

Ja toiseen keittiön ikkunaan löysin vihdoin oikein kauniin paperitähden (viimetingan shoppailijat löytävät näitä Clas Ohlsonilta).

Siinäpä oikeastaan minun joulun koristelut, lisäksi vielä tapettitaulujen kaveriksi ripustin valkoisia ja hopeisia joulukoristeita silkkinauhoilla olkkarin katosta roikkumaan. Kiva tuli ♥

perjantai 16. joulukuuta 2011

Tervetuloa joulu!

 

Tänä vuonna joulun tervetulleeksi toivottaa tämmöinen ovikranssi. Kranssi on melko iso, joskus vuosia sitten jostain joulun jälkeisistä alennusmyynneistä matkaani hypännyt valmiskranssi, minkä pinta on kuorrutettu erilaisilla siemenkodilla, chileillä, kanelitangoilla ja pähkinöillä. Ulos tätä en uskaltaisi ripustaa pikkulintujen kiusaksi, mutta rappukäytävässä tätä voi toki ihailla ulko-ovessakin. Kranssia pehmentämään ja muotoa esille tuomaan kieputin tuota pitsinauhaa, ja sidoin vielä napakan rusetin, mistä jätin sitten loppupitsin roikkumaan pitkäksi. Hirmuisesti muuten menee tuommoista nauhaa kun vähän kranssin ympärille pyöräyttää - tuota pitsiä on 3metriä. Mutta näin pikaisesti syntyi tämän vuoden kranssi.

Kransseja on kiva tehdä, ilahduttaa omaa kotia tai antaa vaikka lahjaksi. Niitä voi ripustaa niin oveen kuin ikkunaankin, niin sisälle kuin uloskin. Minä olen esitellyt täällä blogissa useammankin erilaisen kranssin, mitkä löytyy "kranssit"-tunnisteen alta, tai esim suoraan täältä. Niistä voi hakea ideoita omanlaisten kranssien suunnitteluun sekä toteutukseen.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Kantaperhekekkerit ♥

Sain neiti kuus veen yökylään. Muu perhe lähti Helsinkiin katsomaan, sekä varsinkin kuulemaan, Sir Paulia, niin neiti kutsui itsensä kylään, ja sehän sopi tädille paremmin kuin hyvin :) Neiti on aina kovin innokas tekemään kaikkea, ja niinpä me sitten tehtiin ihan kaikkea!

Koristeltiin paljon piparkakkuja paljolla karkkeja :)

28vuoden tauon jälkeen minäkin rohkeniin piparkakkutaloprojektiin ja tehtiin neljä pienen pientä mökkiä. Siukku kun teki mulle joulukalenterin, niin minä tein siukulle piparkakkutalon - vaihteeksi näin päin! :)

Ja sitten piti tietenkin tehdä tonttuja. Vuosi sitten tehtiin kakaroiden kanssa tonttuja ja niinpä neiti halusi tehdä niitä tänäkin vuonna. Toki tehtiin.

Tänään sitten keitin kolme litraa riisipuuroa, ja järjestettiin kantaperhekekkerit kun iskä, äiti ja veikka tuli hakemaan neitiä kotiin. Myös mummu/äitini oli kututtu, sekä sisareni miehineen. Hienot koristellut piparit, hirmukasa joulutähtiä, juustot, piparit ja hedelmät laitettiin glögin seuraksi herkkupöytään, ja niin pääsi jopa käymään että suklaat unohtuivat kaappiin... Ihan käsittämätöntä meitin kekkereissä, ettei kukaan niitä edes kaivannut. Syötiin, vallattiin sohva ja nautittiin toistemme hyvästä seurasta sekä jutuista.

PARHAUTTA

maanantai 12. joulukuuta 2011

Joulustamisen helyjä


Pikkasen käytiin jouluamassa, eli pikkujouluissa, ja juhla-asu tarvitsi seurakseen korun. Pohdin ja puntaroittin vain hetken, ja sitten aloinkin jo puuhastelemaan. Lienee ei ole yllätys aijempien korujeni perusteella, että pidän vaijerikoruista, säröhelmistä, säihkeestä ja hopeasta. Niimpä tein kolmikerroksisen vaijerikorun missä oli enimmäkseen musta-kirkkaita sekä fuksian sävyisiä säröhelmiä ja kirkkaita swarovskin kristalleja.


Jokin korussa häiritsi, vaikka se kauniisti kaulalle asettuikin. Niinpä muutama tunti ennen juhlia aloin tehdä toista korua. Metallinsävyinen vaijeri oli sitten tietenkin lopussa, ja niinpä tein korun liilaan koruvaijeriin. Tein korusta vähän yksinkertaisemman ja pidemmän kuin edellisestä, nähdäkseni miellyttäisikö se kokonaisuus paremmin silmääni. Pitkistä pitkistä koruista en oikein tykkää, joten rohkenin lyhentää toista korua vain muutaman sentin ensimmäiseen verrattuna. Lisäksi käytin korussa Sinooperin punaruskeita lasihelmiä ja tähtisiä, metallisia välihelmiä.


Mallailin hetken korua kaulalleni, mutta se sitten näytti jo kyseisiin kekkereihin liian yksinkertaiselta... Minuutit alkoi käydä vähiin, enkä vieläkään ollut tyytyväinen, mutta jompi kumpi oli valittava. Niinpä laitoin ensimmäisenkin korun kaulalleni, mallaillakseni yht' aikaa että kumpi on parempi. Ja kappas kepponen, yhdessä niistä tulikin kolmas koru :)


sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Puuhastelua

Voi onnea, olen jaksanut puuhastella!
Opiskellessani kaukana savossa, eräs opettajani tokaisi opintojen ohella tehdyistä töistä ja useista luottamustehtävistäni, että lopeta tuo puuhastelu ja ala opiskelemaan! Siitä asti puuhastelu on tarkoittanut kaikkea innokasta tekemistä, tärkeiden hommien (kuten opintojen) välttelemiseksi ;)

No nyt olen puuhastellut lisää puita, lisää valoja, lisää kynttilöitä, lisää tapetteja ja koruja. Logistisesti hivenen harmillista on se, etten ole puuhastellut vielä ainokaistakaan joulukorttia... No mutta, eikös se viimoinen postituspäivä ollut _vasta_ torstaina :) Hyvin tässä kerkee vaikkasta mitä, kuten esimerkiksi nauttimaan kolmannen adventin kynttilöistä ja glögistä.


lauantai 3. joulukuuta 2011

Joulukalenteri

Jeeeee, minä sain joulukalenterin! Sain sen jo ensimmäinen päivä, mutta ripustaminen tapahtui sen verran hitaalla aikataululla, että sain vasta tänään kuvat hienosta kalenteristani. Kalenteri on ommeltu luonnollisesta sekä punaisesta pellavasta ja ihanan jouluisen ruudullisesta puuvillakankaasta, harmaalla kanttinauhalla koristeltuna. Numerot on kirjoitettu sikin sokin sekaisin nuihin harmaalla maalattuihin puunappeihin.


Ja parasta tässä kalenterissa on se, että se on minun siskon tekemä!! Miun siukku ei osaa ommella, tai siis osaahan se, näkeehän sen kaikki tuosta kuvastakin, mutta miun siukku ei ole mikään vannoutunut käsityöihiminen joka näpertäisi sitä tätä ja tota. Mutta tämmöisen hienon kalenterin se suunnitteli, teki ja toteutti tuosta noin vaan! Voi että sentään ♥ Tähän mennessä kalenterin taskuista on löytynyt marianne karkkeja, maltillisesti yksi per päivä. Tuo 24. pullottelee kyllä jännittävästi, voi hurja! :)


Iso kiitos siukku, tästä on paljon iloa ja valtavasti hymyä

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Ensimmäinen adventti

Hupsista heijaa, ensimmäinen adventti on täällä. Lämpömittari näyttää neljä astetta plussaa, vettä sataa ropisee, ja ulkona on pimeää. Ei kyllä tunnu joululta. Olen jopa vähän huolissani, kun jouluni on niin kadoksissa. Olen aina nauttinut joulusta, ja jo useamman vuoden laskenut sen viidenneksi vuoden ajaksi. Ja nyt tämä pirun pimeys ja ankeus meinaa selättää koko joulun, lakaista sen pois kalenterista, suunnitelmista ja toiveista. Onpas kökköä. Niinpä olen päättänyt, että alan vaikka väkisin tekemään itselleni joulua. Jos pienistä asioista syntyy suuria, niin kaippa se joulukin sieltä tulee tekemällä kaikkia pieniä juttuja.

Maisema ei ole kovinkaan jouluinen, mutta valot, kanervat ja tähdet tuovat kait joulun
murattia ja marjakanervaa ei vielä palella
Valoa pimeyteen...

Kaunista ensimmäista adventtia, ja joulun odotuksen aikaa kaikille.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Hämmästyttää kummastuttaa suurta kulkijaa

Olen tällä viikolla ollut kovastikin ajatuksissani. Ei, en ole syleillyt koko maailmaa, vaikkakin Äiti Amma halasi minua viikonloppuna. En ole oikeastaan saanut aikaiseksi yhtikäs mitään, ja jollei minulla olisi työnantajan asettamia velvotteita, niin tuskin olisin noussut sängystä joka päivä, saatika sitten pukenut päälle. Satunnaiset pyjamapäivät soisi tietyssä mielentilassa muttuvan pyjamaviikoiksi...  Ja suklaata pitäisi olla _aina_ kaapissa.

Oikeasti olen tuumaillut semmoista asiaa, että jos kerta kanoillakin on oikeus olla onnellisia ja kaikki tahtoo onnellisten kanojen munia, niin minkä takia me ihmiset kotkotetaan edelleenkin tehokanaloissamme, yrittäen tehdä mahdollisimman paljon, mahdollisimman pian, mahdollisimman vähällä, kotkottaen samalle "mulle, mulle, mulle!" Sillä tavalla ei voi olla kovinkaan onnellinen taikka terve, eihän ne tehokanaloiden kanatkaan ole (kuulemma).

Ja mietin myös sitä, että voisko sitä ryhtyä muumiksi? Sitä saisi syödä kaikkia herkkuja, kömpiä peittoihin nukkumaan omaan sänkyyn, herätä jouluksi leikkimään, laulamaan, juhlimaan ja odottamaan joulua (jos joku muistaisi herättää), ja sitten voisi jatkaa unia siihen asti kun kevät toisi linnut tullessaan ja sulattaisi lumet mennessään. Ihoni on kyllä melko kalvakka, maha möhö sekä pääkin sisaruskatraan isoin, eikö sillä voisi jo päästä talviunille... Mutta eipä mulla sen kummempia, kuhan vaan tässä ajattelen.

 
Kuva lainattu täältä

Minun huone olisi tuo pieni kammari tuossa kuistin päällä, salin vieressä, siellä olisi varmasti hyvä sekä lämmin nukkuapussuttaa, eikä keittiöönkään olisi pitkä matka.

torstai 13. lokakuuta 2011

Onnea uuteen kotiin!

Työkaverini on ollut rakennuspuuhissa jo jonkin tovin, ja nyt uusi koti on vihdoin valmis. Pariskunta kutsui meitä työporukkaa iltaa istumaan luokseen, uuteen kauniiseen kotiin. Minä en valitettavasti päässyt mukaan jo jonkin aikaa sitten pidettyihin kekkereihin työvelvotteiden takia, mutta sain tehdä kortin tuparilahjan kaveriksi. Ja oikein mielellänihän tämmöisen värkkäsinkin! :)

Muutama viikko sitten oli vielä aurinkoisia päiviä, millon sai otettua aurinkoisia kuvia ;)
 
Oliivinvihreällä, isommalla korttipohjalle kokosin kortin tekstuuripaperista missä oli vähän lehtiäkin mukana, harsosta, tumman ruskeasta kartonkisoikiosta, ruskealla leimatuista kuvista ja paperikukista. Lintupariskunta on leimattu muistaakseni Mirkalta, ja väritin sen akvarelleilla. Tuo pyöreä onnittelutägi on kotimaisia Nea-Idean leimoja ja pieni kömmihän siinä sitten kävi kun en muistanut että Timpan musteet eivät oikein tykkää Clossysta...

Noh, ei ruskea leimaväri kuitenkaan levinnyt liikaa vaikka reunustinkin tägin tekstin clossylla, joten hyvä siitä kummiskin tuli :) Ruskea soikio on kiinnitetty kohotarroilla ja tägi vielä korkeammilla kohotarroilla. Lopuksi vielä kimalleliimaa puun lehtiin ja kukkien keskustoihin sekä lehdille.
Söpö tuli! :)

tiistai 11. lokakuuta 2011

Tunnustuksia

Sain jo pari viikkoa sitten kauniita blogitunnustuksia. Silloin en kerinnyt kuin pikaisesti kiittämään, mutta nyt kerkeän ne tänne julkaisemaan ja ojentamaan etiäpäinkin.

Ensimmäisen söpöisen tunnustuksen sain Koolta, Kaikki yhdest Koo'st-blogista. Tässä tunnustuksessa ei ollut erillisiä ohjeita tunnustuksen eteenpäin ojentamisesta, mutta Koo halusi ojentaa sen etiäpäin viidelle persoonalliselle blogille. Minä ainakin olen niin utelias, että haluan aina käydä kuikuilemassa blogeja joita muut haluavat erikseen kiittää ja esille nostaa. Noista Koon kiittämistä blogeista löysin uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia, joidenka tarinoihin minäkin tulen jatkossa palaamaan, kiitos Koo vinkistä! Ja niin, kiitos tästä tunnustuksesta :) Kiva että joku pitää blogiani persoonallisena ja mukavana. Kaikki yhdest Koo'st blogista löytyy hienoja käsitöitä, usein myös nokkelasti vanhoista materiaaleista kierrätettynä, kivoja kuvia ja minun makuuni juurikin sellaisia hauskoja, hymyileviä ja pilkesilmäkulmassa kirjoitettuja tarinoita ihan tavallisesta arjesta. Me like!



Tämän toisen tunnustuken sain Annalta, kiitos armas. Annan blogia olen lukenut jo pitkään, ja ihastellut niitä kaikkia hauskoja kortteja, koruja ja innovatiivisia pikkuideoita kodin kaunistamiseksi. Anna osaa tehdä vaikka minkälaisia aarteita, ja ihana kun on, niin haluaa jakaa ne meidän muidenkin kanssa kauniissa blogissaan Annan aarteet.

Tähän tunnustukseen kuuluu vähän tehtäviäkin; 1. kiittää tunnustuksen antajaa, 2. kertoo kahdeksan asiaa itsestään, 3. jakaa tunnustuksen kahdeksalle blogille ja 4. kertoo tunnustuksesta heille.

Jaahas, kahdeksan asiaa minusta, mitä ette vielä tiedä, mutta mitkä haluan kertoa teille, hmmmmmmm... Mitähän kaikkea minä olen mahtanutkaan jo kertoa :) *tarkistaa tunnustus-tunnisteen alta* Jaahas, te tiiättekin näköjään jo kaikenlaista, mm sen että en pidä viilistä taikka pinaattikeitosta. Pitää siis miettiä jotain muuta. Eli;

1. Pidän useista väreistä, mutta varsinkin maanläheisistä sävyistä, tummasta violetista ja ruskeasta ja oliivin vihreästä.
2. Olen kilpirauhaton ja se aiheuttaa aina välillä vinkeitä tilanteita; mielialana saattaa vaihtoa minuutissa useammin kuin sateenkaaressa on värejä.
3. Suuri heikkouteni on kaikki missä lukee "uutuus". On se sitten karkkipussi, terveyssidemerkki, hiustenhoitoaine tai paahtoleipä. Kaikki on pakko kokeilla.
4. Sorruin shoppailemaan TV-shopista, (no-loooo) mutta lupaan paljastaa teille vielä ostokseni.
5. Työkseni pelastan maailmaa, tai ainakin sen kansalaisia ja muita menninkäisiä. Se tarkoittaa kolmivuorotyötä, myös viikonloppuina ja muina pyhinä.
6. Tunnustan katsovani telkkaria, ja suosikkejani on tällä hetkellä Inhimillinen Tekijä, Englantilaiset poliisisarjat ja NCIS.
7. Olen sinkku, vaikka inhoankin kyseistä sanaa, ja siksi sanonkin mielummin että asun yksin. Vaatimustasoni on kuulemma korkea, mutta mielestäni hyväkäytöksisiä, hauskoja, fiksuja, koulutettuja, rakastavia Aki Riihilahden ja Bruce Willisin välimuotoja on saletisti maailmassa monta.
8. Olen hyvin määrätietoinen, suurisydäminen, innostuva, reipas, sosiaalinen ja onnellinen ihminen, mutta aina välillä tarvitsen pyjamapäiväni, jolloin en vastaa edes puhelimeen, köllöttelen vaan.

Noin, ja sitten vielä kahdeksan blogia. Koska tunnustukset ovat niin kivoja saada, niin haluan kyllä ojentaa tämän etiäpäin. Yritin miettiä blogeja, mitä luen usein, mutta missä en ole vielä nähnyt tätä tunnustusta. Seuraan mielelläni kaikkia näitä iloisia, innostuneita, positiivisa ja intohimoisesti tekeviä blogeja;


1. Räpellystä
2. Hiirenkorvalla
3. Kiristääkö silmukkaa?
4.Willa Tammisto
5. Korut ja Kommervenkit
6. Niitä näitä tekeleitä
7. Blomma
8. Salviaseppele

Kiitos ja kumarrus teille kaikille jotka piipahdatte lueskelemassa näitä minun juttuja, ja iso kiitos teille kaikille useille kymmenille ihanille blogeille, mistä minä saan lukea kivoja ajatuksia, ihania ideoita, herkullisia ohjeita, upeita toteutuksia ja nähdä upeita kuvatuksia :) 
-KIITOS-

maanantai 10. lokakuuta 2011

Timppa-lammas kakussa


Juhlimme tässä taannoin Rinsessa-Ruususen 2-vuotis synttäreitä. Siskoni on luvannut tehdä kaakun neitokaisen kaikkiin kekkereihin, niin kauan kun tytölle kakut kelpaa. Tänä vuonna vuorossa oli Timppa-lammas! Eikös ole ihan mahtava kaakku :D

Ja kyllä, kakku oli todellakin nuin iso, että se peitti kokonaan tupperin suuren kakkukuvun pohjalautasen. Koon lisäksi myös maku oli mahtava, vaikka kylläkin mahtavinta oli koristelu!! Vaahtokarkeista tehty Timpan villa oli kyllä hassun hauskaa, niin kuin koko synttäritkin :)

Ja jos joku ei vielä tunne lampolan nuorinta lammasta Timppaa, niin hän on Timppa;


[varoitus, oheinen materiaali jää pahasti päähän soimaan]

tiistai 4. lokakuuta 2011

Juhlien pitsikorut



Ja vielä vähän hääjuttuja, meinaan koruja. Näin Pinterestissä hauskan rannekorun, ja siitä sain idean hääkoruiksi meille kaasoille. Käsityökaupasta löytyi erilaisia pitsejä ja pitsikoristeita, lisäksi tarvittiin hopeista kangasväriä, pätkät kangasta, koruvaijeria, korviskoukut, erilaisia muita koruosia, neppareita, vahvaa pikaliimaa, kristallien kiinnitys liimaa sekä paljon helmiä ja kristalleja. Mielestäni näistä tuli ihan käsittämättömän hienot, hauskat, omaperäiset ja jujulla varustetut korut, niin esittelenpä ne nyt sitten täällä ja koko muukin maailma osaa sitten tehdä tämmöisiä upeuksia. Tai ainakin te muutama lukijani ;))

Aluksi oli kasa kaikenlaisia pitsikuvioita, ja niistä sitten kuviteltiin sopivia pätkiä sekä palasia koruiksi.

Sitten pitsit tuputeltiin molemmin puolin kangasvärillä, tässä tapauksessa kimaltelevalla hopealla ja jokusen tunnin kuivunut väri kiinnitettiin pikaisesti uunissa paistamalla. Rannekoruihin ompelin kangaspalat molempiin päihin kiinnittämisen helpottamiseksi, ja tuputin sitten kyllä ne kangaspalatkin vielä kangasvärillä. (Tämä kannattaa siis tehdä jo ekalla kierroksella.) Kangasväri tukevoitti jonkin verran haurasta pitsiä, joten se sopi mainiosti pitsin käsittelyyn.

Pitsit koristeltiin liimaamalla niihin korukiviliimalla erilaisia helmiä ja kristalleja oman maun mukaan. Me kaasot koristelimme itse omat korumme, ja toiselle kaasolle tuli rannekorun lisäksi korvakorut, minä taas halusin rannekorun kaveriksi kaulakorun.

Ensimmäinen rannekoru,
ja siihen sopivat todella söpöiset korvikset.

Minun rannekoru,
ja minun söpöinen vaijerikaulakoru, swarovskin kristallein ja helmin koristeltuna. Kaikki ihastelijat luulivat korun "riipuksen" olevan metallia, mutta kyllä sekin oli pala pitsiä.

Minusta näistä koruista tuli kyllä tosi hienot ja onnistuneet. Monet niitä juhlissa ihastelikin. Ja parhautta näissä on se, että mahdollisuudet ovat ihan rajattomat; pitsejä ja pitsikuvioita on vaikka kuinkasta paljon erilaisia, helmiä sekä kristalleja löytyy vaikka kuinka paljon eri väreissä, muodoissa ja kokoisina. Ja kangasvärejäkin on vaikka kuinkasta paljon. Nämä ovat juurikin niitä juttuja, että vain taivas on rajana, ja aina ei edes sekään :)

lauantai 1. lokakuuta 2011

Miäs ja sen vaimo ♥


Maailman ihanimmat, kauneimmat, herkuimmat, onnellisimmat sekä rakkaimmat häät ovat nyt juhlittu ja onnellisesti heistä tuli herra sekä sen rouva. Morsian oli niiiiiin kaunis, sulhanen iloinen ja komea, ruuat ihan parhaita, ohjelmana uskomattoman hyviä puheita sekä maailman paras bändi ja vieraina ihania, sydämellisiä, hauskoja sekä hyviä ihimisiä. Ilma oli kuin morsian ja aurinko lämmitti, säteili sekä valaisi kauniisti koko päivän. Voi ihanuutta!

Toivottavasti valokuvaaja sai paljon upeita kuvia, itse kun en kerinnyt kuvailemaan muilta kiireiltäni kuin tämän hauskan kakun koristeen (morsiammen tekemänä) sekä yön pimeinä tunteina hikisiä, punaisia, kiiltäviä, hyppineitä ja pomppineita innoissaan tanssineita juhlijoita... [hiton amatööri, kenenkään ei pitäisi kaivaa siinä vaiheessa kameraa esille, vaan muistaa kameran olemassa olo silloin kun kampaukset ja meikit ovat vimosenpäälle ja kasvot loistaa hymystä kilpaa auringon kanssa].

Mutta eiköhän sitä jokunen kuva vielä löydy näistäkin bileistä, ja pitää sitten aikanaan laittaa tännekin muutama kuvatus ihasteltavaksi :)

Vielä kerran, valtavasti onnea herra ja rouva R ♥

tiistai 27. syyskuuta 2011

Itsetehdyt kukkaheijastimet

En ole muistanutkaan vielä tänä syksynä hehkuttaa heijastimen tärkeyttä ja hienoutta! Heijastin on ihan paras juttu, ja siksi arvostankin kovin erilaista heijastin tuunailua. Kummitustalon Stella on perustanut heijastinkaupan, mistä kukin voi tilata itselleen taikka vaikka lahjaksi hienoja heijastimia. Minäpä tykkään ideoida ja tehdä itse heijastimia, ja joitakin ideoita olenkin esitellyt täällä jo aijemminkin; askarteluhuovasta tehdyt heijastimet, virkatut heijastimet ja pipojen tupsuja, missä oli mukana heijastinlankaa.


Tällä kertaa tein polttariporukalle kukkaheijastimet rintakoruiksi. Ja kun niitä piti tehdä monta, niin käytin terälehtien tekemisessä apuna Timpan kukkastanssia. Kukkiin tuli niin farkkukangasta vanhojen farkkujen punteista, kuin heijastinkangastakin, ja lopuksi vielä koristeeksi nappi. Kaikki osat ommeltiin yhteen, ja taakse vielä ommeltiin rintarossineula kiinnitystä varten. Näitä kukkia tehtailtiinkin sitten monta kera toisen kaason :)


sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Pallo muistojen tilkuista

Polttareissa muistettiin siskoa pienillä muistoilla. Itsehän olen jakanut koko elämäni siskon kanssa, geeneistä, kohdusta ja lastenvaunuista lähtien, niin olipas kuulkaas hankalaa miettiä jokin yksi juttu vaan, missä ois kuitenkin kaikkea. Muistin sitten että siukku oli joskus vuosia sitten ohimennen sanonut, että voisit tehä hänelle semmosen tilkuista tehdyn pallotyynyn, mikä sopisi turkoosisävyiseen makkariin. Aikoinaan olin kieltäytynyt tehtävästä, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista ja googletin ohjeet. Tässä yksi ohjeista.

Tein viisikulmion muistellen matematiikan tunteja. Otin palan pahvia, ja piirsin ympyrän ja siihen sitten viisikulmion kolmioviivottimen asteita apuna käyttäen.


Sitten valitsin äidiltä saamistani kankaista kivoja sinisen ja ruskean sävyjä. Osa kankaista oli sellaisia joista äiti on aikoinaan tehnyt meille kaikkea, niin juhlavaatteita kuin nukenvaatteitakin. Leikkasin kankaista 12. viisikulmiota saumanvaroineen, leikkasin saumavaroista kulmat pois, ja tein niistä sitten kaksi viisilehtistä "kukkaa", minkä sivut surautin ompelukoneella yhteen, nurjapuoli päällepäin. Lopuksi ompelin "kukkien" reunat yhteen. Hankalasti selitetty, mutta kannattaa katsoa nuo Tinniinan ohjeet :) Yhden sivun jätin auki, käänsin pallon oikeinpäin ja täytin sen vanulla. Paljolla vanulla. Ja ompelin sitten viimeisenkin sauman käsin kiinni.

 turkoosista ruutukankaasta meillä oli haalarit, vaaleansinisestä vakosametista housut, ja tuosta valkoisesta/vaaleansinisestä ruutukankaasta pussilakanat.
Ruskea/valkoinen ruutukangas oli juhlamekoissa, ja vaaleansinisestä, tiheästä ruutukankaasta oli nuken mekkoja :)

Semmoinen mittasuhde kämmi kyllä mulle kävi, että tein tilkuista liian pieniä, ja pallosta tuli pikkuinen, vähän pienempi kuin lentopallosta :D Noh, annoin tämän lahjaksi siskolle, ja lupasin silloin, ja lupaan nytkin, tehdä vielä toisen pallon, mikä on isompi kuin tämä. Sitten joskus :)

lauantai 24. syyskuuta 2011

Polttarointia

Syyskuun alussa polttaroimme ihanan siskoni hänen ihaNaisten kanssa. Päivä oli siskoni, mutta sen verran voin raottaa päivän ohjelmaa että pelasimme ja leikimme, kävimme väijymässä Megazonessa (tällaisille pasifistiperheen kasvateille ainutlaatuinen kokemus ;) vietimme päiväpiknikkiä ihaNaisten tuomien herkkujen äärellä, tanssimme sambaa upean opettajan ohjauksessa ja suunnistimme Hämeenkyröön mökkeilemään. Jos kenelläkään on ikuna tarvetta mökkeilylle lähellä Tamperetta, niin enemmän kuin suosittelen halpoja Isokauppilan tilan vuokramökkejä Mahnalassa, todella upeissa Hämeenkyrön maisemissa. Tässä jokunen kuva sisareni polttareista :)






 Siskoni opiskeluystävän hyvin kuvailemana :)