Joskus tulee tarve suunnitella ja tehdä jotain kaunista, erilaista sekä innostavaa ja kertoa siitä sitten muillekin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koristeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koristeet. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 21. toukokuuta 2014
Se kirkkain tähti ;)
Aiempien täytekakkujen lisäksi tein vielä yllätykseksi kakun koristeen. Tästä nyt lienee ei ole sen kummempaa kerrottavaa, kun että tein sen ihonvärisestä, violetista ja mustasta sokerimassasta. Korostin "nahkatakkia" ja kenkiä sivelemällä ne vodkalla - pinnasta tuli kivan kiiltävä. Ja huomatkaa isot korvikset - sellaiset juhlakuningatar karaoketähdellä monesti on ;) Kuvat vielä koristeesta vähän joka suunnalta;
Tässä vielä iltajuhlien isot kakut, sekä koriste, mikä oli se 40. tähti kakun päälle :)
tiistai 17. joulukuuta 2013
17. Lumihiutaleita oksilla
Tämä joulukalenterini 17.luukku aukeaa myös facebookin Käsityöblogit-ryhmän joulukalenterin 17. luukkuna. Tervetuloa kuikuilemaan, myös sitä kautta tänne löytäville silmäpareille :) Toivottavasti löydätte muutakin mielekästä kuikuiltavaa täältä blogistani.
Tein aijemmin maalailemieni oksien koristeiksi lumihiutaleita. Tällaisia koristeita voi tehdä mistä tahansa kuvioista, on ne sitten kartongista leikattuja tähtiä, sydämiä, palloja tai mitä vaan silmää miellyttää. Näitä on kait tehty joka päiväkodissakin omenin ja sydämin ;)
Itse olen kosolti ihastunut tähän Sizzix Framelits Snowflakes #2 (658622) leima- ja stanssisettiin, missä on leimoja ja stansseja neljälle eri kokoiselle lumihiutaleelle. Satuin olemaan hököllä, kun nämä ihanuudet tuli loppukesästä myyntiin Sinelliin, sen jälkeen en olekaan näitä valitettavasti nähnyt myynnissä missään, mutta siksi tuossa nyt tuo koko nimi ja tuotekoodi, jos joku haluaa näitä etsiskellä esim. ulkomaisista nettikaupoista.
Näihin koristeisiin tarvitset;
- 5 tai 6 samanlaista kartonkikuviota
- sukkapuikon ja viivottimen, tai nuutausvälineet
- paperiliimaa
- kimalleliimaa
- lankaa ja neulan ripustamiseen
Itse leimasin aluksi lumihiutale-leimalla Brilliance Starlite Black-musteella valkoiselle helmiäiskartongille viisi keskikokoista lumihiutaletta, ja annoin hetken kuivua. Leikkasin leimatut kuviot Big Shotilla keskikokoista lumihiutalestanssia apuna käyttäen. Näin.
Nuuttasin, eli vedin taitoksen sukkapuikolla, viivotinta tukena käyttäen, lumihiutaleen keskelle, noin. Taitoin hiutaleet kahtia, oikeat puolet vastakkain, näin.
Levitin liimaa kullekin hiutaleen puolikkaalle, suojapaperia välissä apuna käyttäen, noin, ja liimasin kaksi puolikasta yhteen, näin.
Viimeiseen lumihiutaleeseen levitin liimaa molempiin puolikkaisiin, ihan kokonaan, noin, ja kiinnitin sen lumihiutaleiden väliin. Korjailin lumihiutaleita vähän paremmin kohdilleen, ja annoin liiman kuivua.
Työnsin neulalla ja ompelulangasta ripustuslangan lumihiutaleelle, noin.
Ja lopuksi vielä töpöttelin kimalleliimaa lumihiutaleen sakaroihin kauttaaltaan, noin, ja annoin sen kuivua. Valmis.
Tein näitä keskikokoisia lumihiutalekoristeita viisi, ja isompia kaksi. Noihin isompiin laitoin kuusi lumihiutaleaihiota, ne kun olivat sen verran kookkaampia. Sen näkee sitten tehdessä, että mikä määrä on hyvä.
Hankalia ovat kuvata, mutta ripustin nämä tosiaan roikkumaan maalattuihin pähkinäpuunoksiin, makkarin ikkunalaudelle. Oikein nättejä ovat, sanon mä :)
Kappas vaan, sanoo tämä tonttu,
ei ois pitänyt olla niin kranttu.
Hyväthän niistä oksista tuli,
ja vaikka ulkona lumi suli,
niin nuo hiutaleet koristavat,
ja joulua siinä odottavat.
Minustakin ne ovat somat,
ei pehmeät vaan melko kovat,
tekijänsä oloiset,
jotenkin kimaltavat ja iloiset.
* 7. yötä jouluun *
P.S. Facebookin Käsityötblogit-ryhmän aijemmat ja tulevat joulukalenterin luukut löydät seuraavista blogeista;
torstai 5. joulukuuta 2013
05. Jouluinen haaste
Sain Rva Kepposelta hauskan jouluaiheisen blogihaasteen. Kepposkan kanssa olemme tavanneet jokunen vuosi sitten blogimaailman kautta, [ei vieläkään suostu käyttämään sitä blogistania-sanaa, ei.] kun ihana Vuoksi ja Luode-blogin Mirka kutsui rohkeasti tuntemattomia askartelusta innostuneita bloggareita luokseen kylään. Kepposelasta on tullut luottokyläilykohteeni suunnatessani pääkaupungin sykkeeseen, sinne saa aina mennä, siellä on monasti vähäpukeisia pikkumiehiä joilta saa suunnatonta kiinnostusta osakseen, ja kahviakin saa aina, jollei muuten niin itse keittämällä :) Kepposela on juurikin minun makuinen kyläpaikka, eikä vähiten Rva Kepposen rennon letkeän menon vuoksi. Kaikkea hauskaa sitä voikin näistä blogeista löytää!
Mutta niin, se Pikku Kepponen-blogista saamani haaste;
Haasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Ota kuva rakkaimmasta joulukoristeesta, ja kerro tarina sen takaa.
2. Kiitä sitä bloggaajaa, keneltä haasteen sait.
3. Linkitä postauksesi myös Karkkipurkki-blogin alkuperäiseen haastepostaukseen
4. Haasta mukaan muutama blogi, kenen lemppareimman joulukoristeen sinä haluat nähdä.
Tällaiselle joulunlapselle oikein mukava haaste. Silti minäkin jouduin tätä hetken miettimään, ja niinpä valitsin ne koristeet, mitkä pääsevät joka vuosi esille, ja minkä näkeminen hymyillyttää minua aina.
Tämän enkelilasipallon olen saanut siukulta joululahjaksi joskus aikoja sitten, ja luulenpa tämän olevan minun vanhin joulukoriste. Tässä nyt kun oikein kovasti yritän miettiä, niin olisikohan tämän joku 15vuotta vanha. Aika on jo vettä vähän ikävästi samentanutkin, mutta edelleenkin pohjassa olevassa soittorasiassa on yksi kauneimmista äänistä, ja lasipallon "lumisade" kimaltelee hyvin kauniisti. Enkelin polvi on jostain saanut pienen kolhun, mikä on mielestäni todellinen mysteeri, kun kuinka se voi kolhiintua tuolla lasipallon veden suojassa, mutta se kolhu tekee minun silmissä tästä enkelistä vielä ainutlaatuisemman.
Toinen joka joulu esille pääsevä koriste on kovin vaatimattoman näköinen pikku enkeli. Nämä ovat muutes kotini ja jouluni lähes ainoat enkelit, hassua että ne molemmat pääsivätkin tähän postaukseen :) Mutta tämän pikku enkelin olen saanut tädiltäni ehkä kahdeksan joulua sitten pikkupakettina, ja ihastuin siihen välittömästi. Tätini tykkää antaa pieniä, hyödyllisiä muistamisia, ja tätä enkeliä voisi käyttää myös kynttilän tukahduttamiseen, mutta minen ainakaan raaski. Tämä pikku enkeli pääsee joka joulu roikkumaan kristalliensa kanssa olkkarin ja makkarin väliseen oviaukkoon, mistä se näkyy hyvin, ja hymyillyttää muitakin. Jotenkin kovin vaatimaton, mutta silti kovin herkkä ja sievä tämä pikku enkeli on.
Kiitos Kepposka kivan haasteen jakamisesta :) Itse haluan ojentaa tämän haasteen seuraaviin blogeihin;
Arkitaivaan Leonidalle
Räpellysten Sanna-Marille
Kotomon Tainalle
Jotain Sinistä Sinille
Onnellinen Oliivi-blogiin
Ihana olisi nähdä teidän rakkaimmat, kauneimmat, muistorikkaimmat taikka hauskimmat joulukoristeet! :)
Onpas siinä enkeleitä sieviä,
missä muistot ei niinkään lieviä.
on pientä ja valkoista,
vanhaa sekä kultaista.
Vaan saisikohan noita vähän uudistettua,
ehkäpä jopa vedet vaihdettua.
Uskaltaako tohon lähteä sohimaan,
ettei menis hommaa "pissimään"...
[gröhöm]
* 19. yötä jouluun *
torstai 19. syyskuuta 2013
Oh happy days!
Voih näitä syksyn pimentämiä kuvia, mutta tarkkasilmäsimmät ehkäpä huomaa, että talkoilimme ystävän kanssa tyttärensä 9vee syntymäpäiville lippuviirinauhoja - oh happy days!
Paperit tilattiin edukkaasti täältä, ja neiti (kohta 9vee) valitsi paperikosta 10 erilaista, kaksipuoleista paperia, kokoa 30x30cm. Irrottelin paperikosta 2-3 paperia kutakin laatua. Tein aijemmin meille pari mallia kolmioista paksummasta kopiopaperista, (pohja 17,7cm leveä, ja korkeus 21cm) ja niiden avulla piirsimme ja leikkasimme kolmiot. Yhdelle paperille mahtui aina kolme kolmiota, kun mallin vaan asetteli siihen todella tarkkaan, piirsi hennosti lyijykynällä ja leikkasi kaikki irti. Kolmistaan tässä hommassa ei mennyt kuin hetki, tai siis reilu tunti, ja se oli kaikille sopivan helppoa hommaa.
Ystäväni oli hakenut kangaskaupasta valkoista nauhaa tätä projektia varten, mutta nauha oli todella ohutta, ja hankala käyttää. Minulle onkin monen mutkan kautta eksynyt useita erilaisia kanttinauhoja kellariin, ja syvän punainen nauha olikin tähän projektiin parempi kuin hyvä!
Ystäväni sekoitti erilaiset liput keskenään nipuksi, minä silitin kanttinauhaa kaksinkerroin ja ystäväni nitoi liput kanttinauhan väliin ihan tavallisella toimistonitojalla (3-4niittiä/lippu oli hyvä). Niitit muuten piilottui hienosti punaiseen nauhaan, vaikka eipä ne niitit kyllä muutenkaan tuollaisessa lippuviirinauhassa haittaa, mutta kuitenkin ihan kiva plussa vaihtuneelle nauhalle. Lippujen väliin jätettiin aina n.8cm pätkä nauhaa, ennen seuraavan lipun kiinnittämistä - minusta siitä tulee kivemman näköinen, kuin ihan vieriviereen niitatuista lipuista. Tämäkin työvaihe meni ihan sutjakasti kahdestaan, viimeistelin nauhan yksin, ja silloin tuntui, ettei valmista tullut millään. Lopuksi vielä setvin valmiin nauhan ja niputin liput odottelemaan juhlapäivää.
Siispä 28paperia -> 84kolmiota -> yhteensä n. 8tuntia työtä -> 20metriä valmista lippuviirinauhaa. Kulut n.10e, ja palkkana mukavaa yhdessä tekemistä sekä hieno koriste ensin synttäreille, sitten 9vee tytön huoneeseen. Hyvä hyvä :)
torstai 15. elokuuta 2013
Suurissa häissä! ♥
Kesän ihanimmat häät juhlittiin Suomen Lapissa. Kyseessä ei ollut Haltin häät, mutta melkein, ainakin täältä etelästä katottuna :D Siukku oli toinen kaasoista, joten lähdettiin hää matkalle siukun ja lankomiehen kanssa jo muutama päivä ennen häitä, auttamaan, laittamaan, tekemään ja olemaan. Jälleen kerran toistan lienee itseäni, mutta kyllä se vaan niin on, että kun on mukana laittamassa juhlia, niin niistä pääsee nauttimaan paljon enemmän, paremmin ja pidempään.
Tässä teillekin kuvina muutama mainio idea näistä häistä.
Hääpaikka koristeltiin lippunauhoilla. Morsiammen Pinterestistä löytämä idea, sopikin loppujen lopuksi hyvinkin kauniisti pohjolanperukoilla pidettyihin häihin, vaikka seinillä olikin koristeena kelohonkia, porontaljoja ja -sarvia :) Lippunauhoista tuli mielestäni myös tosi kiva lisä häistä otettuihin kuviin. Yläpuolen kuvassa etualalla olevat pöydät siirrettiin myöhemmin pois tanssin tieltä, ja varsinkin niissä bilekuvissa nuo lippunauhat oli tosi hauska lisä.
Sinellissä oli alennuksessa kaksipuoleisia papereita, ja niistä sitten piirreltiin ja leikeltiin iso pino viirejä, 30x30 paperista leikattiin neljä isompaa ja yksi pienempi viiri. Kanttinauhaa oli monta metriä, joko 100m tai 80m, jäi mittaamatta, mutta nauha taitettiin kahtia silittämällä, ja väliin niitattiin nitojalla viirejä silmämääräisesti sopivin välimatkoin. Lippunauhat kiinnitettiin juhlapaikan kattoparruihin, ja joillekin seinille niittipyssyllä. Koska paperit olivat kaksipuoleisia, niin lippunauhat näyttivät tosi kivoilta myös muualla, kuin seinän vieressä. Pienempien viirien lippunauha oli vähän tiheämpikin, ja sillä koristeltiin tarjoilutilaa.
Lisäksi juhlatilan koristeina oli muutama valosarja, mitkä kiersi katon isoa parrua ja kuvassa taka-alalla näkyviä pylväitä. Muita koristeita ei sitten tarvittukaan, vain kauniit valkeat liinat, ja sulhasen äidin tekemät kukkakoristeet, sekä sinne tänne pöytiin ripoteltuja pastellisävyisiä sydänkarkkeja, rakkaustekstein.
BTW, vinkki kaikille juhlien järjestäjille, joidenka pöytäliinat on vähän rutussa, tai mankeloinnista on jäänyt juhlaliinoihin ärsyttävät vekit - laita liinat paikoilleen, ja sumuta niiden vekit kauttaaltaan kosteiksi vedellä, esim sumutepullon avulla. Suorista liinojen rypyt käsin, ja anna niiden kuivua suoraan paikoilleen. Vähällä vaivalla saat vasta silitettyjen näköisiä liinoja.
Nuo lippunauhat/lippuviirit/viirinauhat (mitkä lie) lähtivät vähän käsistä, ja osittain vitsinä aloimme ängetä niitä vähän joka paikkaan, niin pöytäkorteissa olleiden menuiden yläkulmaan, polttarikansioon kuin pöytäkarttaankin. Toivottavasti noita pieniä lippurivejä löytyy aikoinaan kiitoskorteistakin ;) sillä loppupeleissä ne oli oikein, oikein kivan näköisiä.
Haaleimmista koristepapereista leikattiin "pöydät" pöytäkarttaan, ja sitäkin somisti pienet lippunauhat, sekä hääkutsuissa käytetyt pitsit. Nimet kirjautui karttoihin erivärisillä tusseilla morsiammen ja hänen vanhimman isosiskonsa toimesta (heidän käsialat ovat niin samanlaiset :) ) Tämäkin oli morsiammen idea, ja mielestäni oikein kiva, sekä nopeakin toteuttaa.
Kolmas todella kiva, myöskin Pinterestistä löytynyt idea oli puu-vieraskirja. Toinen kaaso oli tilannut kaunista grafiikkaa pirtävältä ystävältään piirroksen puunrungosta, alla oli hääparin nimet sekä hääjuhlan päiväys, ja puu oli kauniisti kehystetty valkoisiin, leveisiin raameihin, ilman lasia. Kukin vieras sai valita mieleisensä musteen, painaa sillä puuhun "lehdeksi" oman sormenjälkensä [ohjeen mukaan etusormella] ja sitten vielä kirjoitettiin nimi omaan "lehteen". Minusta lopputulos oli kaunis, ja varmasti kiva muisto häistä. Lopputuloksen värisävyihin voi toki vaikuttaa valituilla musteilla. Ja lapsetkin pystyivät osallistumaan tähän vieraskirjaan, kuhan vanhemmat vähän auttoivat.
Neljäs hyvä idea oli pitää hääjuhla Suomen Lapissa, missä on julmetun kaunista. Vain mäkäräiset olivat haittana, mutta tanssiessa ja juhliessa nekään eivät haitanneet :) Ruokana oli rehellistä poronkäristystä ja muusia puikulaperunoista, salaatteineen ja muine lisukkeineen. Iltapalalla hääparin taustakulttuurit kohtasivat herkullisena sekamelskana - tarjolla oli karjalanpiirakoita, ruotsalaisia lihapullia, haggista ja puolukkasurvosta :)
Ja tiettekö mitä? Se haggish puolukkasurvoksella oli ihan julmetun hyvää! Vielä kerran, onnea rakkaat maailman matkaajat M&B! ♥
Tässä teillekin kuvina muutama mainio idea näistä häistä.
Hääpaikka koristeltiin lippunauhoilla. Morsiammen Pinterestistä löytämä idea, sopikin loppujen lopuksi hyvinkin kauniisti pohjolanperukoilla pidettyihin häihin, vaikka seinillä olikin koristeena kelohonkia, porontaljoja ja -sarvia :) Lippunauhoista tuli mielestäni myös tosi kiva lisä häistä otettuihin kuviin. Yläpuolen kuvassa etualalla olevat pöydät siirrettiin myöhemmin pois tanssin tieltä, ja varsinkin niissä bilekuvissa nuo lippunauhat oli tosi hauska lisä.
Sinellissä oli alennuksessa kaksipuoleisia papereita, ja niistä sitten piirreltiin ja leikeltiin iso pino viirejä, 30x30 paperista leikattiin neljä isompaa ja yksi pienempi viiri. Kanttinauhaa oli monta metriä, joko 100m tai 80m, jäi mittaamatta, mutta nauha taitettiin kahtia silittämällä, ja väliin niitattiin nitojalla viirejä silmämääräisesti sopivin välimatkoin. Lippunauhat kiinnitettiin juhlapaikan kattoparruihin, ja joillekin seinille niittipyssyllä. Koska paperit olivat kaksipuoleisia, niin lippunauhat näyttivät tosi kivoilta myös muualla, kuin seinän vieressä. Pienempien viirien lippunauha oli vähän tiheämpikin, ja sillä koristeltiin tarjoilutilaa.
Lisäksi juhlatilan koristeina oli muutama valosarja, mitkä kiersi katon isoa parrua ja kuvassa taka-alalla näkyviä pylväitä. Muita koristeita ei sitten tarvittukaan, vain kauniit valkeat liinat, ja sulhasen äidin tekemät kukkakoristeet, sekä sinne tänne pöytiin ripoteltuja pastellisävyisiä sydänkarkkeja, rakkaustekstein.
BTW, vinkki kaikille juhlien järjestäjille, joidenka pöytäliinat on vähän rutussa, tai mankeloinnista on jäänyt juhlaliinoihin ärsyttävät vekit - laita liinat paikoilleen, ja sumuta niiden vekit kauttaaltaan kosteiksi vedellä, esim sumutepullon avulla. Suorista liinojen rypyt käsin, ja anna niiden kuivua suoraan paikoilleen. Vähällä vaivalla saat vasta silitettyjen näköisiä liinoja.
Nuo lippunauhat/lippuviirit/viirinauhat (mitkä lie) lähtivät vähän käsistä, ja osittain vitsinä aloimme ängetä niitä vähän joka paikkaan, niin pöytäkorteissa olleiden menuiden yläkulmaan, polttarikansioon kuin pöytäkarttaankin. Toivottavasti noita pieniä lippurivejä löytyy aikoinaan kiitoskorteistakin ;) sillä loppupeleissä ne oli oikein, oikein kivan näköisiä.
Haaleimmista koristepapereista leikattiin "pöydät" pöytäkarttaan, ja sitäkin somisti pienet lippunauhat, sekä hääkutsuissa käytetyt pitsit. Nimet kirjautui karttoihin erivärisillä tusseilla morsiammen ja hänen vanhimman isosiskonsa toimesta (heidän käsialat ovat niin samanlaiset :) ) Tämäkin oli morsiammen idea, ja mielestäni oikein kiva, sekä nopeakin toteuttaa.
Kolmas todella kiva, myöskin Pinterestistä löytynyt idea oli puu-vieraskirja. Toinen kaaso oli tilannut kaunista grafiikkaa pirtävältä ystävältään piirroksen puunrungosta, alla oli hääparin nimet sekä hääjuhlan päiväys, ja puu oli kauniisti kehystetty valkoisiin, leveisiin raameihin, ilman lasia. Kukin vieras sai valita mieleisensä musteen, painaa sillä puuhun "lehdeksi" oman sormenjälkensä [ohjeen mukaan etusormella] ja sitten vielä kirjoitettiin nimi omaan "lehteen". Minusta lopputulos oli kaunis, ja varmasti kiva muisto häistä. Lopputuloksen värisävyihin voi toki vaikuttaa valituilla musteilla. Ja lapsetkin pystyivät osallistumaan tähän vieraskirjaan, kuhan vanhemmat vähän auttoivat.
Neljäs hyvä idea oli pitää hääjuhla Suomen Lapissa, missä on julmetun kaunista. Vain mäkäräiset olivat haittana, mutta tanssiessa ja juhliessa nekään eivät haitanneet :) Ruokana oli rehellistä poronkäristystä ja muusia puikulaperunoista, salaatteineen ja muine lisukkeineen. Iltapalalla hääparin taustakulttuurit kohtasivat herkullisena sekamelskana - tarjolla oli karjalanpiirakoita, ruotsalaisia lihapullia, haggista ja puolukkasurvosta :)
Ja tiettekö mitä? Se haggish puolukkasurvoksella oli ihan julmetun hyvää! Vielä kerran, onnea rakkaat maailman matkaajat M&B! ♥
torstai 6. joulukuuta 2012
06 Kuusivalot
Tänään on itsenäisyyspäivä, ja saa katsoa maailmaa tyystin sinivalkoisin lasein, olla ylpeä niin maailman parhaasta suklaasta, kuin terävimmistä saksista, take way-kahvimukin kannesta, näppäristä lukoista, hampaita säästävästä purkasta, ilahduttavista vihaisista linnuista ja esim. tekstareista. Olemme siis ilahduttaneet koko maailmaa kaikella tarpeellisella, hyvä me!
Itsenäisyyspäivänä sytytetään kaksi kynttilää joka ikkunalle. Mutta minä kun en ole itsenäisyyspäivänä kotona, niin parempi etten sytytä...
Mutta hain Suomen naapurimaan kaupasta parit kuusivalot. Kiiltävän valkoiset kuuset oli vähän turhan kova kontrasti ei-modernille-kodilleni, ja niinpä aloin tuunata valoja.
Sinistä, mustaa ja vähän valkoista kehiin, niin kuusista tulee tumman harmaat. Tai sitten ei. Maalaaminen otti niin paljon aikaa, että palasin takaisin ensimmäiseen suunnitelmaan spraymaalata valot. Suojasin valosarjan sähköjohtoa maalarinteipillä, hiippailin salaiseen maalauspaikkaani, suojasin lattiat sanomalehdellä ja maalasin kuusivalot hopeisen harmaalla spraymaalilla. Annoin kuivua yön yli, ja sprayasin kuusien yläosat vielä lumispraylla, mitä saa useimmista askartelukaupoista.
Nyt valot ovat kuivumassa salaisessa maalauspaikassa, ja kamera jäi eiliseen kyläpaikkaan, joten valmiista valoista paikallaan kuvia sitten vasta huomenna :)
Itsenäisyyspäivänä sytytetään kaksi kynttilää joka ikkunalle. Mutta minä kun en ole itsenäisyyspäivänä kotona, niin parempi etten sytytä...
Mutta hain Suomen naapurimaan kaupasta parit kuusivalot. Kiiltävän valkoiset kuuset oli vähän turhan kova kontrasti ei-modernille-kodilleni, ja niinpä aloin tuunata valoja.
Sinistä, mustaa ja vähän valkoista kehiin, niin kuusista tulee tumman harmaat. Tai sitten ei. Maalaaminen otti niin paljon aikaa, että palasin takaisin ensimmäiseen suunnitelmaan spraymaalata valot. Suojasin valosarjan sähköjohtoa maalarinteipillä, hiippailin salaiseen maalauspaikkaani, suojasin lattiat sanomalehdellä ja maalasin kuusivalot hopeisen harmaalla spraymaalilla. Annoin kuivua yön yli, ja sprayasin kuusien yläosat vielä lumispraylla, mitä saa useimmista askartelukaupoista.
Nyt valot ovat kuivumassa salaisessa maalauspaikassa, ja kamera jäi eiliseen kyläpaikkaan, joten valmiista valoista paikallaan kuvia sitten vasta huomenna :)
Kuulkaa kuustemme kuiskintaa,
lumisen tienoon huiskintaa.
Olkaamme onnellisia siitä,
mihinkä ymmärrys ei aina riitä.
Mutta menneitä polvia kiitä,
- he uhmasivat niitä,
jotta saamme olla meitä,
ja kulkea itsenäisen Suomen teitä.
*18. yötä jouluun*
tiistai 4. joulukuuta 2012
04 Rautalankakoristeet
Rautalankaa on monen väristä, paksusta ja vahvustakin. Minä vääntelin n. 1mm paksusesta rautalangasta, kirkkaista ja joulun punaisista swarovskeista sekä hopea langasta pieniä ripustettavia koruja parvekkeen sypressiin. Kristallit kun kimaltelevat niin kauniisti valoissa.
Vääntelin neljä erilaista sydäntä, kieputuksissa käytin apuna nokkapihtejä. Kristallit pujottelin hopealankaan, ja kiinnitin langan sydämiin. Alhaalla näkyvät roikkuvat kristalli "killuttimet" tein pelkästään kristalleista ja hopealangasta. Pujotin ensimmäisen helmen keskelle pitkää hopealankaa, taitoin langat yhteen ja pujotin seuraavan helmen molempiin lankoihin yhtäaikaa. Näin ensimmäinen helmi pysyi pujottelun stopparina. Laitoin kaikkiin "killuttimiin" isot pisaranmalliset kristallit punaisten ja kirkkaiden kristallien lisäksi.
Koristeet kipaisin illan pakkasessa puuhun roikkumaan, kun en päiväänkään malttanut odottaa, ja näpit jäässä räpsäsin kuvan tännekin näytille. Tehtävä; etsi vihreydestä kimaltelevat joulukoristeet :)
Vääntelin neljä erilaista sydäntä, kieputuksissa käytin apuna nokkapihtejä. Kristallit pujottelin hopealankaan, ja kiinnitin langan sydämiin. Alhaalla näkyvät roikkuvat kristalli "killuttimet" tein pelkästään kristalleista ja hopealangasta. Pujotin ensimmäisen helmen keskelle pitkää hopealankaa, taitoin langat yhteen ja pujotin seuraavan helmen molempiin lankoihin yhtäaikaa. Näin ensimmäinen helmi pysyi pujottelun stopparina. Laitoin kaikkiin "killuttimiin" isot pisaranmalliset kristallit punaisten ja kirkkaiden kristallien lisäksi.
Koristeet kipaisin illan pakkasessa puuhun roikkumaan, kun en päiväänkään malttanut odottaa, ja näpit jäässä räpsäsin kuvan tännekin näytille. Tehtävä; etsi vihreydestä kimaltelevat joulukoristeet :)
Taas on kieli keskellä suuta,
ei aikaa katsella kuuta.
esille kaivetaan rautalankaa,
ja varotaan ettei se sormia hankaa.
Lisätään kristalleja, punaisia,
kirkkaita ja niin kimaltavia.
Koristeita voi tehdä monenlaista,
mutta tontun varoitus muista -
älä rautalankaa pakkasella maista!
*20. yötä jouluun*
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

























