lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kummimurun Hipponen


Tein nimiäisiin uusimmalle kummimurulleni lahjaksi Happy Hippon, eli Hipposen. Löysin Raverlystä Heidi Bearsin ihan mahtavat virkkausohjeet Happypotamus-hippoon. Hänellä oli muitakin hienoja, tarkasti laadittuja, selkeästi kuvattuja ja kivoja ohjeita, jos seikkailet Ravelryssä, niin suosittelen etsimään hänen ohjeet, itse ainakin ilolla tästä Happypotamus-ohjeesta maksoin. Vaikeinta lienee oli päättää halutut värit, itse vedin tyystin fiilispohjalta ;)

Tässäpä kuvia nuorimman kummimuruni Hipposesta, joka toivottavasti saa vielä jatkossa monia sisaruksia. Itselläni tämän hipon virkkaaminen kesti huomattavasti kauemmin, kuin ilmeisesti oikeilla käsityöbloggareilla - parin illan sijaan tein hippoa pari vkoa. Lankana oli Nalle, koukku ja afrikka-kukat ohjeen mukaan, silminä turvasilmät.





Ja tältä Hipponen näytti nurinkurin käännettynä, ilman päätä ja täytettä - hirmukätevä käsityö, kerrankin ei tarvinnut päätellä lankoja :D

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Nimiäiset ♥

Sain selän kuntoon juuri sopivasti ennen uusimman kummimuruni nimiäisiä - sairaalasta pääsin kotiin muutama päivä ennen juhlia, ja kunnon kipulääkkeissä pystyin jopa käymään parturissa :D

Nimiäiset pidettiin siskoloisilla kotona, heidän uutukaisessa talossaan, mikä oli saatu järjestettyä juhlakuntoon. Juhlaan oli kutsuttu vauvan isovanhemmat, tädit, sedät, eno, serkut ja kummit, joista kaksi löytyi suvusta ja kaksi maailmalta :) Kaikkiaan siis 23vierasta, isi, äiti ja vauva. Nämä oli meille kaikille ensimmäiset nimiäiset, ja kasteen sijaan vauva sai lahjaksi erilaisia toiveita, mitä lähisuku oli hänelle kirjoittanut muistiin. Toiveista löytyi viisautta, huumorintajua, kauneutta, matikkapäätä ja musiikkikorvaa, hyvyyttä, rakkautta, onnea ja taitoa löytää parhaimmat tiet kulkea.

Aluksi vanhemmat toivottivat kaikki tervetulleiksi, vauvan eno sekä serkku soitti ja lauloi, esitimme toiveet. Kaikki oli hyvin vapaamuotoista, istuimme sohvilla, kamerat räpsi ja maailmalla asuvat kummit osallistuivat nimiäisiin skypen kautta, isolta tv-ruudulta :) Sitten haimme kuohulasit, ja nousimme kuulemaan kultamuiskun koko nimen, minkä äiti meille juhlallisesti kertoi, ja nostimme maljat onnen toivotuksineen vauvalle. Siitä jo päästiinkin sitten herkuttelemaan noutopöydästä, ja kaikki halukkaat pääsivät vuorollaan sylittelemään juhlan sankaritarta.

Ja niin kun kait aina meidän kantaperheen juhlissa, niin näissäkin kermuissa oli haastekertoimia kerrakseen - toinen mummu oli leikkauksessa vko ennen juhlia, tämä kummitäti oli poissa pelistä ja valmisteluista, maaten (tai siis palloillen) kymmenen päivää sairaalassa, enoloisilla riehui vatsatautia niin, että yksi serkuista ei päässyt juhliin lainkaan, nuorin tädeistä sai kätensä kipsiin, ja juhlia edeltävänä iltana juhlakodista ja lähellä asuvilta enoloisilta meni sähköt klo 18-23 väliseksi ajaksi, kun juhlajärjestelyt oli parhaimmillaan... Ilman sähköjä silittäminen, tiskikoneen pyörittäminen ja suklaakakkujen kiisselin keittäminen on hivenen haasteellista ;) Mutta tästäkin jälleen selvittiin, ja hienosti selvittiinkin! Siskoni se lankomiäs on kyllä oikeasti melkosen kovia luita - monella muulla olisi mennyt hermo todella huonoon kuntoon :D

Mutta niin, Elämä on juhla! Ja oli kyllä niin kivat juhlat, että tässäpä muutama kuva niistä teillekin (eli jälleen kerran enimmäkseen ruokia kuvissa ;)


Juhlat pidettiin kotona, siskoloisillani. Pöytä oli koreana ihania tarjottavia, oih!


Herkullinen kerma-kinuski-mansikkakakku tilattiin kiireessä pitopalvelusta, muut tarjoilut laitettiin porukalla, siskoni, eli juhlittavan äiti teki isoimman osan tarjottavista, ja myös nuo ihanat kakun koriste nallet, kirjaimet sekä ruusun terälehdet :)


Kälyseni teki juustokakut, mihinkä koristemunat ärsyttävästi kerkesivät sulamaan, mutta se ei kyllä mitenkään haitannut herkullista makua, oih! Kolmantena makeana kakkuna oli siskoni tekemä ihana sukuni juhlissa perinteinen suklaakakku, Kakku Caprilta, ja sitten oli vielä banaanikahvikakku.

 
Äitini teki juhliin sydänpipareita, ja itse pyörittelin juhliin keksipalleroita digestive-sula valkosuklaa-vaniljatuorejuusto-rouhittu tummasuklaa-massasta ja minttudomino-sula tummasuklaa-vaniljatuorejuusto-mariannerouhe-massasta, dipaten molemmat pallerot sulaan valkosuklaaseen, ja koristellen pallerot nonparelleilla.
 
 
 Ja ihan oikeastihan parastahan oli se, että sisareni oli tehnyt nimiäisiin liha- ja kalavoileipäkakut, molempia parit, ja ne oli kyllä ihan mahtavia! :) Taustalla näkyy kuvassa myös coctailpiirakat munavoin kanssa, ja se ihana perinteinen suklaakakku, mistä en osannut ottaa kunnon kuvaa :p Mutta nämä voileipäkakut... Voitaisko sopia, että ihmiset järjestäis juhlia ihan vaan sen takia, että saisi syödä voileipäkakkua, jookos! :)
 
 
Ja tässä me ollaan, nuorimman ja uusimman kumimuruni nro4. kanssa :)
Onnea elämääsi Laura! ♥

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Popopo Pom Pom - kosh!

Minun piti tällä viikolla siivoilla ja sisustaa siskoloisen kanssa heidän kotia juhlakuntoon, ja leipoa kaikkia ihanuuksia reilun viikon päästä oleviin juhliin. Minun piti käydä kasvohoidossa ja kampaajalla, keikistellä jo valmiiksi ihanassa juhlamekossa ja koroissa, tehdä korut ja kortit. Mutta ei.


Lauantaina selkäni ja jalat oli jotenkin väsyneet, illalla tein kevyttä joogaa ja venyttelyä selkäni helpotukseksi - seurauksena aivan helvetillinen kipu, en pystynyt makaamaan, istumaan tai seisomaankaan. Pakko oli lähteä kolmelta yöllä päivystykseen hakemaan apua, mitä kyllä välittömästi sainkin.

 Nyt olenkin sitten 4vrk halannut tuota  jumppapalloa ja köllötellyt sen päällä. Polvet on turvoksissa, mustelmilla ja rakkuloilla keinoihosta huolimatta, koko oikea pakara ja sääri on jumissa, kivun pahiten säteillessä nilkkaan ja polvitaipeeseen. Olen saanut lääkkeitä enemmän, kuin norsun tainnutukseen tarvitaan, mutta kipu ei sillä taitu. Yöt on pahimpia, toissayön sain nukuttua, sitä edeltäneet pari vuorokautta valvoin,  samoin nyt olen valvonut 35h, ja jännityksellä odotan tulevaa yötä.

Helvetillinen hermokipu - nyt yritetään tainnuttaa kipu ja palauttaa liikuntakyky, magneettikuvt ja jatkot katsotaan myöhemmin. 9 yön päästä tämän tädin pitää olla nätissä (lyhyessä...) juhlamekossa juhlimassa maailman rakkaimman siskontyttöni nimiäisiä, haltiakummina.  Voitte arvata, että tämä koettelee vähän muitakin hermoja.

-Ilon kautta!-

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Päivitetyt kaiuttimet päällystämällä

Siskoloiset tosiaan muuttivat uuteen kauniiseen kotiinsa, mistä he kirjoittelevat blogissaan Omakotikotitalomme. Ja niin kuin jo heidän blogistakin voi saada vihiä, niin lankomiäs on kosolti tekniikan perään, siskoloinen ehkä enemmänkin sisustuksen ja kauniin kodin arvostaja :) Niinpä pienehkön ongelman aiheutti olohuoneen kaiuttimet, ne kun näytti aluksi tältä;


Osa kaiuttimista vaihdettiin uusiin, mutta osaan päätettiin siskon kanssa kokeilla kiiltävällä, vaaleanharmaalla DC-Fix kontaktimuovilla uudistaa ja yhtenäistää kaiuttimien siistimpi ilme. Toki aloitimme projektin varmuuden vuoksi sillä aikaa, kun lankomiäs oli töissä ;) Käytin keltaista kiiltävää DC-Fix kontaktimuovia jo täällä aiemmin esittelemääni keittiön piristykseksi, tämä projekti oli aikaa vievämpi, mutta aikasta paljon hyödyllisempi :)


Työskentelyn helpottamiseksi päällystin puhtaaksi pyyhityt kaiuttimet ruokapöydällä, paksun pyyhkeen päällä. Kaiuttimien kangasverhoilut irtosi helposti, ja päällystin kovat pinnat kaikilta näkyviltä sivuilta. Kaiuttimien kohdille leikkasin muoviin aukot terävällä veitsellä, samalla toki varoen varsinaisia kaiuttimia.

Mittasin mittanauhalla palat sopivan kokoisiksi, ja leikkasin saksilla sopiviksi. Joissain kohdissa halusin reunat täysin suoriksi, ja silloin käytin terävää mattoveistä, metalliviivainta ja leikkuulautaa leikkaamiseen. Kuvassa näkyvää keltaista mainosjääskraapaa käytin muovin ilmakuplien tasoittamiseen, oikein hyvä työkalu siihen touhuun.

Nurkat huolittelin, kuten kirjoja päällystäessä. Päällekkäin menevät muovisaumat erottuu läheltä katsottuna, mutta jo 1m päästä katsottuna niitä ei oikeastaan huomaa. Päällystin muovilla kaikkiaan kaksi korkeaa kaiutinta, yhden keskikokoisen, neljä tällaista pystykaiutinta ja yhden bassovahvistimen.


Nuori neiti vahti tädin touhuja, ja välillä isän tyttö taisi vähän epäillä lopputulosta ;)


Mutta lopputulos oli kyllä oikeasti hyvä! :) Ihan kaikkien mielestä. Vaaleanharmaa, kiiltävä pinta näyttää hyvältä näissä kaiuttimissa ja tässä kodissa. Ja kerta muovin saa tarvittaessa pois, pilaamatta kaiuttimien pintaa, niin se ei laske mitenkään niiden mahdollista tulevaisuuden myyntiarvoakaan. Tätä paksua kontaktimuovia voi kyllä suositella ihan kaikille, jotka tuskailee rumien kaiuttimien tai vaikkapa pienten huonekalujen, kuten jakkaroiden, sohvapöytien tai hyllyjen kanssa. Ja tätä muovia voi mielestäni käyttää kauniisti muuallakin, kuin esimerkiksi lastenhuoneen leluhyllyjen päällystämisessä - kyllä tällä tuli ihan tyylikästä uuden kodin olohuoneen sisustukseenkin :)

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Vadelmaista


Ja vielä kerran tytöt ja pojat. Tämän "Vadelmaisen" korusetin saatoin tehdä lahjaksi tai itselle, en vielä oikein tiedä, mutta tykästyin tähän kovin. Tähän taisin käyttää ainoastaan hennon vaaleanpunaista hile-lakkaa ja fuksianpunaista kynsilakkaa, mutta ne yhdessä sekottui kivasti eri kuvioiksi. Ja nuo erilaiset hileet ja kimalteet on kyllä ihan ehdottomia näissä koruissa, ainakin minun kimallusta kaipaavaan mieleeni :)

Tässäkin setissä oli kaulakoru, nappikorvikset ja sormus.