maanantai 14. lokakuuta 2013

Chic tsikunalle!

Kyläilin tässä taannoin Arkitaivaan Leonidan luona, ja viimeistelin silloin jutustellessa sekä kahvitellessa myös toisen kortin.


Siitä tuli tällainen onnitteleva haitarikortti 9-vuotiaalle synttärisankarittarelle. Taittelin 15x15cm neliökortin toisesta puolesta tuollaisen haitarin, ja stanssasin sen yhteen reunaan Memory Boxin Cosmo Border-stanssilla tuollaisen hienon kiekuraisen reunakuvion samasta kartongista, kun mitä korttipohjakin oli. Teippasin reunakuvion paikoilleen, ja päällystin haitarin osat ja kortin erilaisilla DCWV-papereilla, joista olin osan reunoista renssannut, ja kaikki reunat käsitellyt violetilla musteella. Sievän Gorjuss Girlin leimasin DI Walnut Stain-musteella, ja värittelin Promarkereilla. Leikkasin kuvan ääriviivoja pitkin, ja kiinnitin korttiin 3D-tarrapaloilla. Lisäksi vielä yhdeksän puolihelmeä ja 3D-tarrapaloilla korotettu "Chic" teksti koristeeksi. Tarkoituksella jätin korttiin tilaa nauhalle.


Tässäpä vielä hassu kuva kortista sivulta otettuna, mistä jotenkin näkyy, että onnittelut kirjoitin korttiin tuonne haitarien väliin.


Ja tältä kortti näytti valmiina, avattavan rusettinauhan kanssa. Tuo haitaritaitos oli melko jämäkkä, ja kerta rusettinauha oli vain kortin alareunassa, niin laitoin vielä vasempaan yläkulmaan haitarikortin kaikkiin väleihin pienet palat sinitarraa pitämään kortin kiinni ennen avaamista. Mietin nauhaan kyllä erilaisia solkiratkaisuja, mutta lopulta tuommoinen ihan tavallinen rusetti oli mielestäni paras :)

Kortin lisäksi tyttö sai onnitteluiksi erilaisia askartelutarvikkeita, mm tämän Gorjuss setin.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ulos kaapista!

Siskoloiset rakentavat taloa, mistä voipi kuikuilla heidän blogistaan, omakotikotitalomme. Ihanan haaveilluttava pohjapiirros suunnitelmineen löytyy nopeiten täältä. Ja ennen muuttoa uuteen kotiin olisi suotavaa, että nykyinen koti myytäisiin. Siukku pyysi minut tässä yhtenä viikonloppuna avukseen stailaamaan isoa kotiaan, ja järjestelemään paikkoja. Sillä taisi käydä virhearvio, kun sanoi, että katoppas tuolta mun vaatehuoneesta, jos siellä olisi jotain vaatteita, mitkä sopisivat sulle, mutta ei mulle...

Purin koko vaatehuoneen heidän makkariin, ja kävin kaiken läpi.


Viikkasin kaikki vaatteet pinoihin; siskon kaappiin, siskolle säästöön, mun kaappiin, muiden ihmisten kaappeihin, Punaiselle Ristille tai tiensä päähän. Onneksi siskolle jääneet pinot olivat kuitenkin ne isoimmat :D

Mutta sain minäkin vaikkasta mitä ihanaa siukulta lainaan! Minulla kun on aikasta huono vaatetilanne - viisi vuotta olen melkeinpä kulkenut pyjamassa, farkuissa, t-paidassa/topissa ja hupparissa työmaalle, missä taas sitten päälle on vedetty työnantajan sponsaama tuulipukupyjama... Nyt vuoden aikana olen huomannut että hitsi, ihminenhän tarvitsee muitakin vaatteita! :D Kerkesin jo vähän shoppailemaankin jotain peruskamaa, mutta nyt kun sain siukulta 4farkut, 4suorathousut, 3urkkahousut, 3mekkoa, 8neuletta, 12kauluspaitaa, 3trikoopaitaa, 5bilehilepaitaa ja ulkoilutakin, niin en mä kyllä tartte pitkään aikaan oikein mitään! :)) Tai no joo, ehkä niitä pyjamia...

Mutta niin, jotta sain kaiken johonkin mahtumaan, niin sitähän oli pakko sitten siivota omatkin kaapit. En nyt hokannut ottaa mitään perinteistä ennen ja jälkeen-kuvaa vaatekaapeistani, mutta toisaalta, vaatekaappini ovat kyllä oikeasti aina niin järjestyksessä, että ennen-kuvat olisivat kuitenkin järkyttäneet herkimpiä lukijoita :)




Mutta nyt on niin siistiä. Hyllyt on vähän toimivammassa järkässä, ensimmäiseen kaappiin tuli pelkästään liinavaatteita jms, toiseen kaikki viikattavat vaatteet (siis hameet, housut, paidat, topit, urkkavaatteet, pyjamat jne). Keskimmäiseen kaappiin sain mahtumaan kaikki henkaripaidat sekä mekot. Korkeat ja syvät ylähyllyt on ollut koko ajan ongelma, kun niistä ei saa takaosaa hyödynnettyä. Niinpä nakkasin sinne kaikki erilaiset alusvaatteet sekä sukat omissa koreissaan, heti paljon helpompaa :) Kenkiinkin tein kesän jäljiltä inventaarion, ja kaikki kesälipsuttimet ja läpsyttimet yms nakkasin isoon koriin tilaa viemästä. Viimeisestä kaapista löytyi myös tilaa kirjahyllyyn liian suurille valokuva-albumeille, pyykkikorille, silityslaudalle, laukuille ja ompelukoneelle, kaikkien ulkovaatteiden, takkien ja hupparien lisäksi. Hyvä hyvä.


Ja tämä kaikki jäi minulta ylitse :) Mikä on sinänsä melko koomista, että siitä ei ole kuin kaksi vuotta, kun siivosin kaikki vaatekaappini ja kiikutin ylimääräiset Konttiin. Mutta tätä inventaarioita tehdessä huomasin, että minulla on (oli) käsittämättömän monta vaaleansinistä kauluspaitaa. Myös niitä "homma vaatteita" on (oli) enemmän kuin tavallisella omakotitaloasujalla... Ja että minulla on erilaisia mustia bilehiletoppeja liki 20, on kanssa _hivenen_ koomista - viimeksi kun olen käynyt bilettämässä tossa ihan just helmikuussa ;)


Mutta tämän verran sain tavaraa ulos vaatekaapeistani. Siniset kassit lähtee ystävälle, linttaan astuttuja kenkiä ei kehtaa viedä kuin roskiin, mikä on myös virttuneiden alusvaatteiden osoite, homma vaatteet ja muut ybernuhjautuneet taidan nakata johonkin lumpunkeräykseen. Mutta taas on tavaraa vähän vähemmän, hyvä hyvä. Haaveilen siitä, että jahka saan tämän ison projektini tästä elämästäni valmiiksi, niin koluan ihan kaikki kotini kaapit ja laatikot ja kaikki läpi, luopuen kaikesta siitä, mitä minä en tarvitse. Sitä hetkeä odotellessa :)

perjantai 4. lokakuuta 2013

Kukka kummimurulle

Viime viikolla piipahdin päiväseltään etelässä askartelemassa, jutustelemassa ja herkuttelemassa Arkitaivaan Leonidan luona, Rva Kepposen kanssa. Olipas vaan taas jälleen kerran tosi kivaa Kätsyillä :) Valitettavasti pikainen aikataulu ei sopinut Annalle, Mirkalle tai Lehtikotilolle, mutta toisen kerran sitten taas isommalla porukalla. Laskeskelin tässä juurikin, että olemme Kätsyillet erinäisillä kokoonpanoilla jo useamman vuoden, kesästä 2010 alkaen. Aikasta hauska sattumien summa sekin :)

Mutta niin, tosiaan, tuli vähän jotain askarreltuakin. Otin etelään mukaani pari keskeneräistä korttia, mitkä kasasin siinä jutustelun ja herkuttelun lomassa valmiiksi. Tämän kortin tein "ihan muuten vaan" kultaiselle Kuopijon kummimurulleni, kohta 5vuotiaalle tytölle. Hän aina välillä lähettää kummille postia, niin täytyhän kumminkin lähettää hänelle ihan omaa postia :)


Tämä kortti lähti tuosta aivan ihanasta Lilly of the Valleyn leimakuvasta. Leimasin kuvan DI Walnut Stain-musteella. Tykkään monasti leimata kuvat tällä tummanruskealla, mustan sijaan - se jotenkin pehmentää lopputulosta. Väritin kuvan Promarker-tusseilla, väreillä mitkä liukenevat kivasti toisiinsa. Mutta pilvitaustan tein musteella näin;


Leikkasin väritetyn kuvan irti kartongista. Leimasin kuvan toistamiseen myös tavalliselle kopiopaperille, ja leikkasin sen tarkasti irti ääriviivoja pitkin. Pienet aukot, esim tytön posken ja kukan välissä, leikkasin auki leikkaamalla yhden terälehden päästä poikki. Leikkasin kartongista itse sommitteleman pilvi-maskin. Kiinnitin irtileikatun leimakuvan väritetyn kuvan päälle pienillä sinatarrapaloilla, ja pilvimaskilla osia peittäen aloin tuputtaa kuvan päälle DI Tumbled Glass-mustetta, vasemmasta ylänurkasta alkaen.


Tässä leimakuva on siirretty valkoisen paperin päälle kuvauksen ajaksi, mutta tuputtelin siis koko kuvaan mustetta, hennosti myös maskattujen valkoisten pilvikohtien päälle. Annoin hetken kuivua, ja irrotin sinitarralla kiinnitetyn maskin väritetyn leimakuvan päältä, ja leikkasin sen irti kartongista ääriviivoja myöten.


Ja tältä kuva näyttää valmiina, ennen kimalleliima lisäyksiä.

Kortin taustaan tuli erilaisia DCWV:n papereita, minkä reunat renssasin ja väritin turkoosilla musteella. Stanssasin korttia koristamaan piparkakkureunaisen ympyrän pinkistä, valkopilkkuisesta kartongista. Kiinnitin osan papereista kohotarrateipeillä, osan tavallisella kaksipuoleisella teipillä. Lisäsin koristeeksi nauhalenkkejä ja turkooseja puolihelmiä, mitkä erottuivat hauskasti hempeästä taustasta. Kokosin kortin tähän asti Leonidalla, kotona vielä lisäsin korttiin kimalleliimaa leimakuvan tytön kenkiin ja isoon kukkaseen, koska sellaista vaan kuuluu olla kohta viisivuotiaiden korteissa :) Ja oikeastaan lähes kaikissa minun tekemissä korteissa ;)


Tässäpä vielä kuva kortista ennen kimalleliimauksia, kauniissa syyspäivän valossa kuvattuna - tässä näkyy hauskasti kortin kolmiulotteisuus ja kirkkaat värit.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Pikaista lounastusta tai pitkälle brunssille

Niihin perinteisiin "eiks täällä jääkaapissa ole mitään"-hetkiin, hyvä ja nopea ruoka on munakas. Kuhan siis on edes niitä munia. Itse hankin lähitilan munia lähikaupasta, ja vaikken olekaan kovinkaan valveutunut kuluttaja, niin täytyy sanoa, että minua ilahduttaa suuresti se, että lähikaupassa näyttää menevän vauhdilla kaupaksi nuo lähitilan tuottamat kananmunat. Mutta niin, kananmunat säilyvät hyvin, ja siksi niitä kyllä löytyy aina tästä huushollista, samoin kuin sipuleita, hirmupitkällä päiväyksellä olevaa fetaa ja oliiviöljyäkin. Pesto saattaa olla tämän reseptin pullonkaula, mutta viimeaikoina olen ollut niin koukussa siihen, että tehosekoitin on jyllännyt uuden pesto-annoksen lähes joka viikko, tai ainakin joka toinen.

Munakashan on siitä mainio ruoka valmistaa, että reseptiä voi muunnella vapaasti omien mieltymysten ja jääkaapin sisällön mukaan. Itselläni löytyy oikeastaan aina munakkaasta munien lisäksi sipulia ja fetaa, mutta muita täytteitä voi yhtälailla olla  aurinkokuivatut tomaatit, pakaste herne tai maissi, miniluumutomaatit, paprika, nakit, kalkkunaleikkeleet, tonnikala, kuin ihan mikä vaan, mitä mieli tekee.


UUNIMUNAKAS, 2:lle

n. 1rkl oliiviöljyä
1-2 sipulia
4-6 kananmunaa
4-6rkl kylmää vettä
suolaa
mustapippuria
n. 40g fetaa
2-3rkl pestoa (tai aurinkokuivattua tomaattia pieneksi pilkottuna, nakkipaloja, kalkkunaleikkeleitä pieneksi pilkottuna, herneitä, maissia, ruohosipulia, tms. maun mukaan)

Laita uuni lämpiämään 225C ja ota kaikki ainekset esille. Kuori ja pilko ohuiksi puolirenkaiksi yksi iso sipuli, tai kaksi pienempää. Kuumenna uunin kestävässä paistinpannussa oliiviöljy, ja kuullota siinä sipulit, vähän miedommalla lämmöllä. Sipulin kuullottuessa riko kanamunat kulhoon, lisää sekaan yhtä monta rkl kylmää vettä, kuin kananmuniakin on. Lisää muna-vesiseokseen suola sekä pippuri, ja sekoita kananmunien rakenne rikki (itse sekoitan seoksen yleensä ihan kunnollakin sekaisin esim pallovispilällä, yleensä ohjeissa sanotaan että riittää kun kananmunien rakenne hajoaa).

Levitä kuullotetut sipulit tasaisesti paistinpannulle lastalla, kaada maustettu kananmunaseos varovasti paistinpannulle ja sammuta hellanlevy. Murustele feta ympäri munakasta, ja valuta pestoa sinne tänne munakkaaseen. Jos pesto on kovin tahnamaista, niin voit notkistaa sitä oliiviöljyllä. Laita munakas paistinpannussa uuniin keskitasolle 225-200asteessa n.10-15min, kunnes munakkaan pinta on saanut kullankeltaisen värin, ja se on täysin hyytynyt. Ota pannu uunista (varo kuumaa kahvaa) ja syö hetken jäähtyneet munakkaan palaset osana lounasta tai brunssia, salaatin kanssa.