Smaragdia ja rubiineja

Aurinkoinen hellekesä muutti alkukesän kotini parvekkeen varsinaiseksi viidakoksi. En muista mikä tuo köynnös on, mutta se kasvaa silmissä, ja olen ristinytkin sen tappajaköynnökseksi ;) Iso amppelimansikka innostui vasta näin loppukesästä tekemään marjaa. Täällä on edelleenkin niin vihreän vehreää - smaragdin hehkua punaisilla rubiineilla, oih!

Tervetuloa kesään!

Josko pitkästä aikaa kutsuisin teidät kylään meille, noin niin kun kesän kunniaksi :) Tervetuloa!

Jaahas, laitetaas kahvit tulille keltaisessa keittiössä, Kuusaman kukkiessa. Matto kaipaisi juuriharjaa ja mäntysuopaa, ikkunat viledaa ja fairya - selkeästi molemmat kesähommia, ja vielä tulossa :)

Keittiö sai lisää keltaista jo aiemmin keväällä, ja edelleenkin nuo hymyilyttää mua.

Ai mutta hei, käsipesulle. Punainen vessa on vielä punaisempi, kuin ennen. Punaiset Koziolit saivat keväällä uuden kaverin, peilin vieressä olevan linnunpönttö-vanulapputelineen.

Ja sitten olkkariin, missä Riku-Krokomatiili pitää vahtia omalla paikallaan.

Oli muutes aikanaan ajatus, että olisin lisännyt noita tapettiympyröitä tuohon sohvan päällä olevaan kollaasiin sitä mukaa, kun vaihdan tapettitauluihin tapetit. No enpä oo lisännyt. Nyt seinällä on kymmenennet tapetit, ja niistä vain ensimmäiset on päässyt tuohon kollaasiin. Vähän alkoi kyllä houkuttamaan, tätä joutuu harkitsemaan....

Toisessa nurkassa perhosia vahtaa Tsilpitsonna, mikä taitaa kärsiä kuumuudesta tai muuten vaan lussahduksesta, tuskinpa sen 7kg painoisella "kilvellä" on mitään osuutta asiaan.

Olkkarin ikkunaa kransseineen onkin näemmä kosolti haastava kuvata näin valosalla, mutta siinä se on. Ja pimeälläkin on.

Mummun peili on paikallaan, ja sen edessä veikkaloisilta saatu synttäröitymiskimppu - vielä 10.päivänä kauniina ja kesäisenä.

Afrikkataulut, kirahviperhe ja Kivi-tuikut löysivät tiensä takaisin paikoilleen, ja puuhunkin kasvoi taas lehdet. Lisäksi puuhun lennähti lintuja :)

Ja olkkariin lensi muitakin lintuja niiden kymmenensien tapettien muodossa.

Aluksi en välittänyt näistä tapeteista, nyt pidän niistä koko ajan enemmän :)

Olkkarista siirrytäänkin länsisiipeen, eli makkariin, missä aiempi pinkin pinkki on muuttunut osittain levolliseen harmaaseen. Tosin tyynyissä on edelleenkin pinkkiä ja luumua, sekä uutena turkoosia.

 Ja vielä harvinainen kuvakulma makkarista - seinällinen kaappeja, missä on kaapilliset vaatteita.

Koukkastaanpas sitten vielä verhon taakse parvekkeelle, vihreään keitaaseeni.

Istahda toki paistattelemaan päivää, ja ihastelemaan vihreää köynnösverhoa ja muita kukkia.

Ja on parvekkeella muitakin vihreitä verhoja. Ja tauluja sekä peilejä.

Tervetuloa siis meille. Istahda nauttimaan ilta-auringosta ja ehkäpä jäätelöstä sekä mansikoista. Kesä on ihimisen parasta aikaa, toppatakissa taikka ilman *syrän*

16. Pimeydessä

Tänään lienee yksi joulukuun pimeimmistä päivistä, ja aikasta hankala on ottaa kuvia ulkona, mutta tässäpä silti joitain paloja parvekkeen joulukoristuksista.

Toisten mielestä lienee turhista turhin, mutta minun mielestä oikein hyvä idea Ingvarilta - IKEAsta ostettu pikkuinen muovikuusi. Kuusi sai koristuksekseen viime vuonna tekemäni Swarovskin kristallikoristeet, eikä sitten muuta tarvittukaan. Koristeet kimaltelevat kauniisti vieressä olevien lyhtyjen loisteessa.

Seinälle ripustin myöskin IKEAsta hankitun muovisen havukranssin, eipähän ainakaan neulaset varise :) Kranssiin pujottelin myöskin viimevuonna tehtyjä rautalanka sydämiä, missä myös kimaltelee koristuksina Swarovskit.

Pikkulyhtyihin laitoin tänä vuonna kaamosvalot, mutta isossa lyhdyssä olen pitänyt isoja öljykynttilöitä, ne kun palavat melkeinpä viisi päivää kerrallaan. Lyhty kun on tuolla parvekkeen nurkassa, niin sen valo näkyy kauniisti makkarin ikkunan kautta olkkarin sohvannurkkaan asti. Lyhdyn vieressä kukkakaupasta ihan itse itselleni ostama "joulukukka", missä jotain vihreetä ja hopeahärkkää, mutta kun tuo kastelukannu oli niin soma, niin pakkohan se oli saada :) Sellaisia pimeitä kuveja tällä kertaa.

Havuja ja kuusia,

vaan ovatkin muovia ja uusia,

Ingvarin sinikeltaisessa kaupassa,

tuo kävi ne jo lokakuussa ostamassa.

Mutta kestävät ne monta vuotta,

ja voi niistä tehdä aina uutta.

Pimeässä ne kauniisti koristaa,

niitä lyhdyt somasti valoistaa.

* 8. yötä jouluun *

Kesän turkooseja kukkia

Korujen lisäksi tein kesän häihin myös itselleni muita asusteita. Olen vuosia sitten ostanut itselleni kivan Nonon laukun joululahjaksi :) Nonolta löytyy muitakin hauskoja laukkuja, kasseja, kukkaroita ja muuta pientä kivaa, kannattaa kurkata. Minun laukkuni oli alunperin vihreä helmikahvalaukku.

Myöhemmin olen ostanut laukkuun myös ruskean koristekukan. Tällä kertaa halusin juhliin turkoosit asusteet, ja niinpä ostin pussillisen turkooseja silkkiterälehtiä ja Versafine mini, Majestic blue-mustetta, kaivoin esille kuumaliimapistoolin, ja aloin tehdä kukkia.

Laukkua koristamaan halusin tehdä ison kukan, minkä pohjalle leikkasin ympyrän vahvasta vihreästä askarteluhuovasta. kuumaliimalla liimailin terälehtiä lomittain ympyrän reunoille, ja jatkoin kierroksia niin monta, että pohja peittyi. Viimeisen kierroksen terälehtiä taittelin vähän ruttuun, kolmiulotteisuuden saamiseksi. Lopuksi leikkasin yhdestä terälehdestä ympyrän kukan keskustaksi, käpersin ympyrän reunoja pikkaisen kynttilällä kuumentamalla, liimasin keskustan paikalleen kuumaliimalla, ja kiinnitin siihen erilaisia koristestrasseja, kirkkaita ja sinisiä, Glossy-lakkaliimalla.

Glossyn kuivuttua väritin terälehtien reunoja Versafine musteella tuputtelemalla. Tämä oli muutes ihan mukavaa hommaa tehdä autossa, matkalla häihin :) Kiinnitin kukan laukun edustaan hakaneulalla, lisäksi laitoin muutaman piston mustalla langalla uloimpia terälehtiä kiinnittämään, koska kukasta tuli niin suuri/painavakin, niin pistoilla lopputuloksesta tuli siistimpi.

Juhliin sopivan laukunkahvan tein puisista 20mm halk. turkooseista helmistä, koruvaijerista sekä parista papukaijalukosta. Pujotin koruvaijerin kahteen kertaan kahvahelmien läpi, lisäksi laitoin molempiin päihin hopeiset helmet stoppareiksi, koska puuhelmissä oli niin isot reijät, että ne olisivat liukuneet vaijerin kiinnittämiseksi puristettujen välihelmien päälle, ja kahvasta olisi tullut ärsyttävän väljä.

Samalla kukkien kokoamistekniikalla tein neljä hiuspinniä turkooseilla kukilla, kampausta piristämään. Tosin näihin kukkiin en laittanut huopaympyrää taustalle, koska näistä tuli sen verran pienempiä, liimasin vain terälehdet yhteen kuumaliimalla, ulommaisista terälehdistä aloittaen.

Näistäkin kukista taittelin viimeisen kerroksen terälehdet kolmiulotteisuutta tuomaan, ja terälehdestä leikatun keskustaympyrän reunat käpristin kynttilää apunakäyttäen. Kukan taakse kiinnitin pinnin puolikkaan terälehden avulla, liimaten runsaalla kuumaliimalla. Nämä kukat syntyivät ripeästi, vain keskustan koristestrassien liimaaminen vei vähän aikaa - pienet koristeet kun meinasivat mennä mihin sattuu :p Kukkien mustereunat toi niihin enemmän näköä, ja tummansininen sävy sopi kivasti muuhun häävaatetukseeni.

Tässäpä vielä kuva vaijerikaulakorusta, minkä tein itselleni häihin. Mukana myös rannekorut.

Tein kälylle hyvin samanlaisen kaulakorun hänen juhliinsa, tosin hänen korussa oli vain kaksi kerrosta, ja sävyinä enemmän turkoosia, kuin tässä korussa.

Ei mitään ihmeellistä, kuhan vaan on hienoa.

Ystäväni vanhemmat viettivät tässä kolmattakymmenettäviidettä hääpäiväänsä. Satuin juhlapäivää edeltävästi vierailemaan heidän mökillä, missä ystäväni ja hänen isänsä pohtivat yhdessä tuumin, että mitä sitä sitten äidille keksisi hääpäivälahjaksi. Ravintolaa, teatteria, reissua ja sen sellaista pyöriteltiin ilmassa. Ystäväni jäyhä isä pohti, että jotain pitää sitten kummiskin olla annettavaa juhlapäiväksi rouvalle, ja ystäväni totesi että lahjakortti on paras, ja kyllä tuo ällä (=haltiakummi, elikkäs minä) sen varmaan voi tehdä, jos iskä sä maksat.

Ja tietenkin minä lupasin tehdä kortin, ja aijemmat kukkakortit, tämä ja tämä mielessäni vihjailin, että mitenkäs olisi semmoinen kukkakortti, mikä voisi olla lahjakortti (siinä kohtaa mietin jo sitten tätä korttia.) Niin johan miehet innostui, ystäväni totesi, että hääkimpussa oli aikanaan ollut kuulemma kieloja, ja mitenkään en halua vihjailla, mutta äidin toinennimi on Orvokki, mihinkä jäyhä isänsä murahtelemaan että oli siinä hääkimpussa niitä orvokkejakin, sinisiä orvokkeja ja kieloja. Voihan piiip piiip piiip. Ja kerkesin jo lupaamaan!! :D :D Noh, eihän siinä sitten auttanut kuin alkaa miettiä, että mitenkäs sitä sitten tekisi orvokkeja ja kieloja...

Ja tämmöinen siitä sitten tuli :)

Korttiin tuli orvokkien ja kielojen lisäksi siniturkooseja helmiä, yhteensä 35kpl :) Värit oli vähän hankalat, yritin kysyä ystävältäni, että mistä väreistä äitinsä pitää? "semmosista tavallisista". Noh ostaisko äiti mieluiten Marimekon verhot, Pentikin verhot, vaiko sinivalkoruudulliset anttila verhot? "ei verhoja lainkaan" jne jne jne.. Ainoa toive orvokkien ja kielojen lisäksi oli se, että en tekisi mitään ihmeellistä, se kuulemma riitti, että kortti ois vaan hieno. Saanko taas sanoa? No sanon silti. Voihan piiiip piiiip piiiiip :D
Niinpä päätin kortin väriksi valkoisen, vähän sinistä ja häivähdys korallinpunaista.

Mutta ihan ekana tein orvokit. Jälleen kerran googlailin kuvahaulla kuvia sanahauilla "orvokki kortti", "violet card" ja "violet and lily of the valley card". Hetken mietin miten saisin parhaiten tehtyä orvokin terälehdet, ja sitten hokasin;

Stanssailin valkoisesta tavallisesta kopiopaperista perhosia pienimmällä perhos-stanssillani, tästä setistä. Leikkasin kahden perhosen siivistä orvokin terälehdet, yllä olevalla tavalla. Osan paloista pienensin leikatessa, niin sain pari pienempääkin orvokkia.

Värjäsin terälehdet DI Thumbled glassilla ja annoin kuivua.

Katsoin taas googlesta mallia, ja väritin DI Dusty Concordilla terälehtiin violetit osat, topsipuikkoa apuna käyttäen. Keltaisilla tusseilla väritin terälehtien kiinnityskärjet. Lisäksi vielä väritin terälehtien reunat varovasti ja kevyesti violetilla musteella, jotta lehtien muoto erottuisi paremmin, ja tein terälehtiin viivoja mustalla ohuella tussilla, aitoja kukkia muistuttamaan.

Grillitikun avulla käänsin/kiharsin osan terälehtien ulkoreunoista alaspäin, osan ylöspäin. Liimasin pienellä määrällä Glossya kukat valmiiksi, ensin iso terälehti (nro3.) sitten sivuterälehdet (nro2. x2) ja lopuksi vielä etummainen terälehti (nro1.)

Sitten tein Kielot. Mietin kukkien olevan kellomaisia, ja mietin miten ne sitten tekisin.

Leikkasin piparireunaisia ympyröitä rosetti-stanssin päädyllä. Käytin näihin valkoista, helmiäispintaista kartonkia. hahmottelin lyijykynällä pahvin nurjalle puolelle kielot; jaoin ympyrän neljään osaan, kahden eri kokoisen napin avulla piirsin kuhunkin osaan ympyrät, mitkä "avautui" kielokukan alareunaksi. Leikkasin kielot irti saksilla.

Kieloista ei näemmä ole muita vaihekuvia, mutta lisäksi tein vasta puhkeavia kukintoja samaisesta valkoisesta helmiäiskartongista ihan tavallisella toimisto reijittemellä. Lehdet hahmottelin kirkkaanvihreälle kartongille, leikkasin irti, kuvioin niihin viiruja pinseteillä raapimalla, ja väritin lehdet sieltä täältä DI Peal Paint, vihreällä musteella. Vääntelin lehtiä sopivan malliseksi. Varsia mietin pitkään, että voisiko ne ihan vaan piirtää, mutta kun kaikki muu oli niin kolmiulotteista, niin varretkin hahmottelin vapaalla kädellä lehtien tapaan käsitellylle vihreälle kartongille, ja leikkasin varovasti irti. Varret meinasi hukkua lehtien sekaan, ja niin korostin niitä vielä piirtämällä niiden muodon keskeltä vartta vihreällä Promarker-tussilla.

Kiinnitin kortin taustaan ensin lehdet Glossylla, sitten kielokukat ja kukinnot kohotarrateipein ja lopuksi orvokit taas Glossylla liimaten. Orvokit tulivat kielojen varsien päälle, niin siksi en liimannut tai teipannut varsia kiinni, vaan ne sai jäädä koholleen, kun kukat piti ne paikoillaan. Aluksi tein kortin vasempaan alanurkkaan korallinpunaisen rusetin, mutta se oli niin irrallisen ja hölmön näköinen, että nyhdin sen pois, ja lisäsin sen paikalle vielä yhden orvokin. Se olisi saanut olla pienempi kukka, mutta kun tein niitä vain kaksi, niin en viitsinyt ruveta väkertään kolmatta, vaan änkesin tuon ison kukan väen väkisin tuohon korttiin.

Toispuoleisia orvokkeja tasapainottamaan liimailin korttiin noita pieniä ja keskikokoisia siniturkooseja puolihelmiä, Totesin niitä mahtuvan hyvin sen maagiset 35, ja niinpä vaihdoin vielä noiden pienempien helmien paikkoja, ja lisäsin korttiin nuo isot puolihelmet. Minusta niistä tuli kiva juttu korttiin, ja sympoliikkakin (tuo juhlittava luku, 35) hauskasti korostui.

Kortin sisälle tein korallinpunaisen taskun, minkä etureunan koristelin pienellä kakkupaperilla. Valkoinen paperi on kuvassa näyttämässä taskun paikkaa, mihinkä lahjakortin voi sitten sujauttaa. Ja siksi siis tuo minun silmääni raju korallinpunainen-väri, kun kolmantenakymmenentenäviidentenä hääpäivänä juhlitaan korallihäitä! :)

Mutta tämmöinen siitä kortista sitten loppujen lopuksi tuli! :)