Poikkesin tässä pari päivää sitten kukkakaupassa, ja päätin heti että siitä tulee tapa :) Jos ymmärtäisin mitään kukista, kukkien sidonnasta ja yksityisyrittäjänä olemisesta, niin minusta tulisi kukkakauppias. Aivan ihanaa olla siellä lämpöisessä kaiken sen kauniin keskellä. Noh, ehkä se on tarpeeksi terapeuttista että poikkean aina välillä lähikukkakaupassa ja saan leikkiä osaavani jotain kukista. Sillä kyseisen kaupan myyjillä on ihastuttava tapa; he kysyvät asiakkaan toiveista ja ideoista niin, että voisi kuvitella itse suunnitelleensa kauniin kimpun, mikä heidän käsistään syntyy. Halusin jouluni mukaisen kimpun; kukat on valkoisia, marjoista tuli vähän ruskean sävyjä ja lopuksi floristi kieputti kultalankaa kimpun ympärille sekä suihkutti vielä vähän kultaa kimpun lehdille. Tämä kimppu maksoi 20e, mikä on mielestäni vähän ihanuudesta. Siksi otan jatkossakin tavaksi poiketa silloin tällöin kukkakaupassa, tai ainakin paljon useammin kuin kaksi kertaa vuodessa. Kimpun vieressä oleva harras, kirjaa lukeva enkeli löytyi myös samaisesta kukkakaupasta, ihastuin siihen välittömästi. Ja jos tämä kimppu kerkeää nuupahtamaan, niin vielä ennen joulua kerkee piipahtamaan uudestaan ihanassa kukkakaupassa (ja vaikkei nuupahtaisikaan ;).
* 14.yötä jouluun *
Jos kaupassa on näin kiva fiilis ja hyvä palvelu niin varmaan voisi kaupan nimen tänne heittää. Näin tuemme myös Koskin yrittäjää. itse aion ostaa jostain mahd.edullisesti amarylliksiä ja leikata ne aaltovaasiin joulun alla. Ympärille tietysti havuja. Ja sinne uuteen kotiin. Jännä olo, toisaalta haikea, kun tuolla Koskissa, Viuhassa on tottunut niin elämään. Tutut lenkkipolut, tunnistettavat jouluvalot alkavat ilmestyä puihin, lenkillä ihmiset jo tervehtivät, hyvät yhteydet, kaverit pyörämatkan päässä...huoks. Nyt muutan Tarttilaan , jossa kaikki tämä tuttu muuttuu. Toki mieheni ihana sisko asuu ihan lähellä, mutta omat tutut ympyrät muuttuvat. Ossi nauraa, että ihan kuin muuttaisit toiselle puolelle maailmaa (sulla vissiin kokemusta siitäkin..käsitin blogistasi) enkä vartin ajomatkan päähän näistä tutuista kuvioista. Tarttila on Ossin kotiseutua ja hänelle siirtymä on helppo. Tämän kaikea tajusin, kun laitoin astioita uuteen kotiin hyllyihin ja pitäisi olla onneni kukkuloilla, mutta kumma surumielisyys iski. Tätä olen odottanut ja nyt iskee paniikki. Yksi merkittävä syy Tarttilaan muutolle oli Ossin isältä saatu tontti...toki itsekin pidän paikasta, mutta jännitys silti iski ja yllätti.
VastaaPoistaTerkuin
Sohvi
Niin juu, voihan sen toki kertoa että tämän kyseisen kaupan nimi on Nerinen. Mutta muutenkin kannattaa poiketa kukkakaupassa, ja arvostaa nimen omaan hyvää palvelua. Kuopijossa asuessani suosikki kukkakauppani oli pieni, Puijonkadulla, Burtsin lähettyvillä ollut kukkakauppa, minkä nimeä en kyllä nyt valitettavasti muista.. Mutta sielläkin sai aina hyvää palvelua, ja heidän erikoisuuteena oli myynnissä olleet harvinaisemmat kukat. Toki myös Kuopijon Sokoksen kukkakaupasta sain aina todella hyvää palvelua, ja siellä oli ilo asioida. Ehkäpä kauniiden kukkien keskellä on helppo hymyillä, ja siksi hyvä asiakaspalvelu on paljon helpompaa? Voihan se niinkin olla :)
VastaaPoistaJa Sohvi, kahden viikon päästä on oikeasti joulu, ja silloin saat nauttia itse rakentamastanne, uudesta kodista; aivan ihanaa!!! Onnea tuhannesti omaan kotiin! ♥