tiistai 4. toukokuuta 2010

Mielen harmoniaa ja violottia

Henkarit on rumia. Piste.

Se on kuulkas nyt kesä. Tai ainakin 1/4 siitä. Pakko olla, koska pidän nyt viikon lomaa :) Ja kun on viikko lomaa, niin sitä pitää tehdä kaikkea hyödyllistä, rentouttavaa ja kasvaa ihmisenä. Ei oo paha rasti.

Aloitin viikon tavoilleni uskollisesti siivoamalla ja shoppailemalla. Niistä on tullut minun tunnusmerkki. Mikähän siinäkin on, mutta imurilla ja mikrokuituliinalla saa niin kodin kuin sielun harmoniaan. Shoppailu on paaaaljon monimutkaisempi juttu. Nytkin päätin olla maltillinen, ja ostaa vain mitä tarvitsen. Gröhöm.
No mutta totta ihmeessä tarvitsin ne Espritin farkut, jo ihan sen takia että ne mahtui päälle. Ja ne pari neuletta, huivia sekä hippa-paitaa. Ilman muuta. Mutta myönnän itsekin, että sitten vähän lähti taas lapasesta...


Mutta kun ne oli niin ihania ja niin violotteja! :)

Lapsena en osannut millään sanoa violetti. Se oli ihan käsittämättömän hankala sana. Siksi siskon kanssa yleensä vältimme koko sanaa, koska muut sai siitä päänsärkyä. Muistan kuinka istuimme rinnakkain yläkerran rappujen alaportaalla, ja naapurintyttö opetti; 
NT; -"sanokaa vio", 
me; "vio"
NT; -"sanokaa letti"
me; "letti"
NT; -"no niin, sanokaa sitten violetti"
me; "violotti"
NT; -"Eikä! Alusta. Sanokaa vio"...

4 kommenttia:

  1. Voi että, siivous ja shoppailu kuulostais niin kivoilta. Mulla on vaan kaaosta kaaoksen perään, jälleen. Nyt jos voittaisin lotossa niin lähtisin pois ja antaisin jonkun sillä välin tehä remontin loppuun. Ihan sama miten, kunhan se ois joskus valmis!!!

    VastaaPoista
  2. Nyt kyllä odotin hiukan niitä tuunattuja henkareita, täytyy myöntää. Mutta annan anteeksi, sillä nyt on vanhan kuun aika eikä siis potentiaalia minkään uuden tekemiseen. Shoppailusta kuukalenteri ei sitten sanokaan enää mitään, joten go for it! Kivat nuo violotit humppahelyt.

    VastaaPoista
  3. Mun niiiiiin piti tuunata niitä henkareita, mutta ne ois sitten pitänyt laittaa johonkin esille ja tehdä vieläpä jotain hyödyllistä niistä, niin jo tuli ohta kipeeks. Henkarit on rumia. Vielä tosin varaan mahdollisuuden tehdä niistä jonkin himmelin parvekkeelle, naapureiden ja kottaraisten kiusaksi sinne kilkattamaan, mutta siltikin se on hyvin epätodennäköistä.

    Mä mietin eilen tota lottovoittoa, jälleen kerran. Mutta tällä kertaa törsäisin sen vanhaan omakotitaloon, minkä kunnostaisin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Koska kun ois rahaa niin että ranteet paukkuis, niin kaikki sujuis hetkessä. Ja sitten ostaisin jonkin semmotteen kroisos citymaasturin, ja päräyttäisin maalle nesteelle kahville, ja jo ois maalaiset kummissaan. Se oli eilisen lottovoitto se.

    VastaaPoista
  4. Samaa mieltä, henkarit on rumia. Kukahan tulis ja virkkais ne nätimmäks tai päälystäis kankaalla...ollu suunnitelmissa jo jonkin aikaa.
    Rentouttavaa lomaviikkoo! :)

    VastaaPoista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)