Poikapennun Hipponen

Ensimmäinen tekemäni Hipponen sai vihdoin itselleen serkun. Toiveissa oli "smurffin sininen Hippo, missä on kaikkia poikavärejä ja tiätty punaista sekä oranssia". Tässä siis Raverlystä Heidi Bearsin ihan mahtavalla Happypotamus-virkkausohjeella tehty sininen Hipponen. Hipon naaman kukat tein symmetrisissä väreissä, molemmin puolin päätä, mutta muuten hipon kaikki "kukat" on keskenään eri värisiä.

 

Valitettavasti olen niin hidas virkkaaja, että näitä valmistuu harvakseltaan, mutta vielä on tulossa ainakin kolme hipposta, kaikille kummimuruille ja virallisesti täditeltäville omansa.

 

 

Ja tässä ne on siis molemmat valmiit Hipposet, serkukset :) Poika 12veelle ja tytölle nimiäslahjaksi tekemäni hipposet, hekin siis serkuksia, ja tädin kummimurusia :)

Kummimurun Hipponen

Tein nimiäisiin uusimmalle kummimurulleni lahjaksi Happy Hippon, eli Hipposen. Löysin Raverlystä Heidi Bearsin ihan mahtavat virkkausohjeet Happypotamus-hippoon. Hänellä oli muitakin hienoja, tarkasti laadittuja, selkeästi kuvattuja ja kivoja ohjeita, jos seikkailet Ravelryssä, niin suosittelen etsimään hänen ohjeet, itse ainakin ilolla tästä Happypotamus-ohjeesta maksoin. Vaikeinta lienee oli päättää halutut värit, itse vedin tyystin fiilispohjalta ;)

Tässäpä kuvia nuorimman kummimuruni Hipposesta, joka toivottavasti saa vielä jatkossa monia sisaruksia. Itselläni tämän hipon virkkaaminen kesti huomattavasti kauemmin, kuin ilmeisesti oikeilla käsityöbloggareilla - parin illan sijaan tein hippoa pari vkoa. Lankana oli Nalle, koukku ja afrikka-kukat ohjeen mukaan, silminä turvasilmät.

Ja tältä Hipponen näytti nurinkurin käännettynä, ilman päätä ja täytettä - hirmukätevä käsityö, kerrankin ei tarvinnut päätellä lankoja :D

Uutuus ♥

Kukkuuu, muistatteko mut vielä? :) Helmikuu on selvästikkin lyhyempi kuu kuin muut, se kun sujahti ohi niin vauhdilla, ryminällä ja kiireellä. Mutta nyt täällä taas, ja monta juttua kerrottavana. Tärkeimpänä kuitenkin se, että rakkaat siskoloiset saivat perheeseensä suloisen esikoisprinsessan helmikuun viimeisen päivän kunniaksi, lippu salkoon! Tämä täti pääsi tätiytymään virallisesti nyt kolmannen kerran, mutta olen toki täti monille muillekin kultamuiskuille :) Tälle kultamuiskulle neuloin elämäni ensimmäiset villasukat.

Junasukkien ohje löytyi hyvin googlailemalla, ja kantapäidenkin sekä kärkikavennusten ohje löytyi samalla tavalla. Nyt herääkin vain kysymys, että mikä se on se vouhotus sukankantapään neulomisesta, kun sehän oli tosi helppo ja kiva tehdä! Varren väkertäminen oli ärsyttävän pitkäveteistä, mutta muutenhan sukkien neulominen oli mukavata touhua :) Ja juu, ymmärrän olevani täysin jäävi näillä sukilla, mitkä on tehty vastasyntyneen jalkaan, mutta kumminkin.

Lanka; Nalle
Puikot; nro. 2 sukkapuikot
Ohje; Junasukat (vähän pienennettynä ja muunneltuna vastasyntyneen koon vuoksi)
Silmukoita; 8/puikko (eli yht.32)

Ja niin, hän oon kovin kaunis, ihme suorastaan ♥ Tädin uusin rakas.

Kesän turkooseja kukkia

Korujen lisäksi tein kesän häihin myös itselleni muita asusteita. Olen vuosia sitten ostanut itselleni kivan Nonon laukun joululahjaksi :) Nonolta löytyy muitakin hauskoja laukkuja, kasseja, kukkaroita ja muuta pientä kivaa, kannattaa kurkata. Minun laukkuni oli alunperin vihreä helmikahvalaukku.

Myöhemmin olen ostanut laukkuun myös ruskean koristekukan. Tällä kertaa halusin juhliin turkoosit asusteet, ja niinpä ostin pussillisen turkooseja silkkiterälehtiä ja Versafine mini, Majestic blue-mustetta, kaivoin esille kuumaliimapistoolin, ja aloin tehdä kukkia.

Laukkua koristamaan halusin tehdä ison kukan, minkä pohjalle leikkasin ympyrän vahvasta vihreästä askarteluhuovasta. kuumaliimalla liimailin terälehtiä lomittain ympyrän reunoille, ja jatkoin kierroksia niin monta, että pohja peittyi. Viimeisen kierroksen terälehtiä taittelin vähän ruttuun, kolmiulotteisuuden saamiseksi. Lopuksi leikkasin yhdestä terälehdestä ympyrän kukan keskustaksi, käpersin ympyrän reunoja pikkaisen kynttilällä kuumentamalla, liimasin keskustan paikalleen kuumaliimalla, ja kiinnitin siihen erilaisia koristestrasseja, kirkkaita ja sinisiä, Glossy-lakkaliimalla.

Glossyn kuivuttua väritin terälehtien reunoja Versafine musteella tuputtelemalla. Tämä oli muutes ihan mukavaa hommaa tehdä autossa, matkalla häihin :) Kiinnitin kukan laukun edustaan hakaneulalla, lisäksi laitoin muutaman piston mustalla langalla uloimpia terälehtiä kiinnittämään, koska kukasta tuli niin suuri/painavakin, niin pistoilla lopputuloksesta tuli siistimpi.

Juhliin sopivan laukunkahvan tein puisista 20mm halk. turkooseista helmistä, koruvaijerista sekä parista papukaijalukosta. Pujotin koruvaijerin kahteen kertaan kahvahelmien läpi, lisäksi laitoin molempiin päihin hopeiset helmet stoppareiksi, koska puuhelmissä oli niin isot reijät, että ne olisivat liukuneet vaijerin kiinnittämiseksi puristettujen välihelmien päälle, ja kahvasta olisi tullut ärsyttävän väljä.

Samalla kukkien kokoamistekniikalla tein neljä hiuspinniä turkooseilla kukilla, kampausta piristämään. Tosin näihin kukkiin en laittanut huopaympyrää taustalle, koska näistä tuli sen verran pienempiä, liimasin vain terälehdet yhteen kuumaliimalla, ulommaisista terälehdistä aloittaen.

Näistäkin kukista taittelin viimeisen kerroksen terälehdet kolmiulotteisuutta tuomaan, ja terälehdestä leikatun keskustaympyrän reunat käpristin kynttilää apunakäyttäen. Kukan taakse kiinnitin pinnin puolikkaan terälehden avulla, liimaten runsaalla kuumaliimalla. Nämä kukat syntyivät ripeästi, vain keskustan koristestrassien liimaaminen vei vähän aikaa - pienet koristeet kun meinasivat mennä mihin sattuu :p Kukkien mustereunat toi niihin enemmän näköä, ja tummansininen sävy sopi kivasti muuhun häävaatetukseeni.

Tässäpä vielä kuva vaijerikaulakorusta, minkä tein itselleni häihin. Mukana myös rannekorut.

Tein kälylle hyvin samanlaisen kaulakorun hänen juhliinsa, tosin hänen korussa oli vain kaksi kerrosta, ja sävyinä enemmän turkoosia, kuin tässä korussa.

Pimeän kesäpäivän lasijalokiviä

Kesän alussa laitoin pitkästä aikaa lasityöt taas ikkunaan. Tai no taas ja taas, tässä kodissa ne ei viiteen vuoteen ole esille kerinneetkään :) Olen tehnyt nämä ihan itse innokkaana lukiolaisena vuonna 1997 alotellen. Muutaman vuoden sitä lasipölyä ja rikkinäisiä sormenpäitä jaksoikin.

Noita perhosia tein keväällä -97 ystävilleni lakkiaislahjoiksi, ruusun kanssa annettavaksi. Tuon pyöreän kukkatyön tein silloin äidille, ja siihen jokusen perhosen kukkien kaveriksi, mutta pyysin ne nyt keittiööni lainaan - kesäksi jalokivien sävyjä kimmeltämään :)

Tuon soikean lasityön kukkasineen, ja kera perhosen, tein aikoinaan mummulle syntymäpäivälahjaksi, olisikohan kakussa silloin ollut 88 kynttilää... Mummun kuollessa en halunnut hänen tavaroistaan suotta oikein mitään itselleni, mummun muisto sinällään oli jo niin suuri ja rakas, mutta heimopäällikkö silloin pakotti minun ottamaan tuon lasityön ja vanhan peilin itselleni muistoksi. Mummu oli kyllä tuosta silloin aikanaan niin valtavan ylpeä, että vieläkin hymyillyttää, kun sen näkee :) Tosin, meitin mummu oli Kauhavalta - mummu oli kaikista meistä lapsenlapsista ja meidän tekemisistä valtavan ylpeä ♥

Roheita kudelmia

Harmaasta ontelokuteesta ja nro.10 puikoilla syntyi nämä jämäkät tyynynpäälliset. Piti tekemäni ne jo joulupukin konttiin, mutta niistä tulikin niin kivat, että pidinkin ihan itse. Epätasainen käsialani sopi näihin mielestäni hyvin ;)

Virkatut purkit

Tänään on ollut hyvä pyjamapäivä, minä ja villasukat olemme viettäneet aikaa sohvannurkassa kera ontelokuteen sekä virkkuukoukun. Lähtötilanteena oli pari aitoa muovikukkaa Ingvarin kaupasta, harvinaisen rumissa muovipurkeissa.

Näin. Jumppapallo-projektista oli jäänyt jäljelle liian vähän tummanruskeeta ontelokudetta, mutta jonkin verran vaalean beigeä ontelokudetta, joten ei muuta kuin väkertämään. Nämä olivat sen verran helppoja tehdä [siis oikeasti helppoja, ei semmoisia "näin kuuluu sanoa käsityöblogissa"-helppoja], että rustaanpa tähän ohjeen muidenkin iloksi.

Jos virkkauksen silmukat ei muistu mieleen, niin täältä löydät hyvät ohjeet - ei se niin vaikeeta ole :) Viivin virkkausnetti

Lanka; Lilli-ontelokudetta, n. 300g, beige
Koukku; nro 8.
Koko; Pohjan halk. 12cm, korkeus 12cm

Alku; Virkkaa kolme ketjusilmukkaa, ja yhdistä ne ympyräksi piilosilmukalla.
1.krs. Tee yksi ketjusilmukka. Virkkaa alotus ympyrään 8 kiinteää silmukkaa (Ota aina lankaa "ympyrän keskeltä", niin että ketjusilmukat tulee tiiviisti mutta tasaisesti ketjusilmukkaympyrän ympärille). Päätä kerros virkkaamalla piilosilmukka ensimmäiseen kiinteäänsilmukkaan.
2.krs. Tee yksi ketjusilmukka. Virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan 2 kiinteää silmukkaa. Päätä kerros virkkaamalla piilosilmukka ensimmäiseen kiinteään silmukkaan.
3.krs. Tee yksi ketjusilmukka. Virkkaa ensimmäiseen silmukkaan 1 kiinteä silmukka, seuraavaan 2 kiinteää silmukkaa, seuraavaan taas 1 kiinteä silmukka jne. Tee joka toiseen 2 kiinteää silmukkaa, ja jatka kerros loppuun, päätä se taas piilosilmukalla. Pohja on valmis.

4.krs. Aloita purnukan reunojen teko. Käännä pohjan reuna itseäsi kohti, tee aluksi 1 ketjusilmukka ja virkkaa reunan mukaisesti 1 kiinteäsilmukka jokaiseen edellisen kierroksen silmukkaan. Muotoile kerros sormin niin, että reuna nousee suoraa ylöspäin pohjasta. Päätä kerros taas piilosilmukkaan.
Tee niin monta kerrosta, että virkattu reuna peittää juurikin halutun (kukka) purkin. Minä tein pystysuoria kerroksia toiseen kuusi ja toiseen seitsemän, purkin koosta riippuen. Aloita aina uusi kerros yhdellä ketjusilmukalla ja sitten kiinteitä silmukoita, ja päätä kerros aina piilosilmukkaan. Ole tarkkana kerroksien vaihtumisen kanssa, ettet vahingossa lisää silmukoita työhön --> valmiista purnukasta tulee silloin lörpähtänyt.

viimeinen krs. Tee kaksi ketjusilmukkaa. Virkkaa koko kerros pylväitä; kiepauta lanka kerran koukulle, ota uusi lanka edellisen kerroksen kiinteänsilmukan alta, ja virkkaa pylväs valmiiksi. Muovaa sormin pylväät kääntymään purnukan reunasta alaspäin, voit myös asetella reunaan tulevia "lankoja" paremmin (vierekkäin eikä päälekkäin). Tee koko kerros pylväitä, ja päätä kerros taas piilosilmukkaan. Katkaise lanka n. 20cm päästä ja vedä se viimeisen silmukan läpi. Päättele lanka pujottelemalla sitä virkkuukoukun avulla purnukan sisäpuolelle.

Halutessasi voit yrittää kutistaa/tiivistää purkkia kuumaan veteen kastelemalla, koska ontelokude kutistuu vähän. Mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä näin pienissä töissä. Pujota purnukka ruman kukkapurkin suojaksi, valmis.

Nämä sopivat hyvin syksyiselle parvekkeelle, siitä kuveja sitten valosampaan aikaan.

Koukutettu jumppapallo

Ensin se oli ruma, harmaa, aina tiellä, suuri, möllöttävä, eikä sille voinut mitään. Se oli jumppapallo.

Viisi kiloa ontelokudetta, nro. 8 virkkuukoukku, matemaattisia kaavoja, pohdintaa, laskentaa ja päättelyä, 20 kuusikulmiota ja 12 viisikulmiota, paljon pääteltyjä langanpätkiä, pesukoneessa kutistamista, yhteen virkkaamista, jälleen paljon päättelyä, kaksi katkennutta virkkuukoukkua ja vihdoin se on valmis;

Pimeässä heinäkuussa kuvattu jumppapallorahi, a.k.a Tsilpitsonna! :D

Pirteän laimea virkattu matto

Ja pieneksi muistinvirkistykseksi mainittakoon, että minulla on punainen kylppäri. Kylppärin on ollut hankala löytää sopivan kokoista mattoa, ja niinpä päätin tehdä sen ihan itse. Katselin erilaisia virkkausmalleja, ja ihastuin moniin Kauhavan Kangas-aitan sivuilla olleisiin matto-ohjeisiin. Mutta en halunnut matosta pyöreää, enkä myöskään kovin reikästä tai monimutkaista. Tahdoin maton olevan iso, suorakaide, mikä ei jää paljaisiin varpaisiin kiinni, ja missä on kiva tekstuuripinta. Jälleen tuli siis mentyä fiilispohjalta :)

Kudetta tähän mattoon meni n. 2,5kg. Virkkasin esipestystäs ontelokuteesta nro 8. koukulla 65 ketjusilmukkaa, ja siitä aloin tehdä kerroksia ylöspäin. HUOM, kuvassa maton alareuna on tuo vasemmalla oleva pitkäsivu. Tein ensin kerroksen kiinteitäsilmukoita, sitten kerroksen pylväitä, missä tein neljännen pylvään kohdalle vain yhden ketjusilmukan, saaden näin reikä kuvion. Tätä jatkoin vuorotellen, virkaten kiinteät silmukat ainoastaan pylväsrivin silmukoiden takareunasta, ja saaden pinnasta näin vähän epätasaisemman/raitasemman. Reikäkuvio on valmiissa matossa aika "laimea", mutta rytmitin pylväät niin että mattoon tuli sahalaita kuviota. Enkä näköjään osaa nyt tota paremmin sanoiksi pukea, mutta ehkäpä sen kuvasta näkee :)

Viimeisen kerroksen tein kiinteitäsilmukoita, ja sitten kiersin maton kauttaaltaan pylväskanttauksella. Toisesta sivusta (mikä on kuvassa varpaiden alla) tuli vähän kyllä aaltomainen, eli siihen tuli muutama pylväs liikaa, kun en saanut millään laskettua sivussa olevia silmukoita, vaan tein jotkin kahteen kertaan. Yllättävää kyllä, minun perfektionistista silmää tämä ei kuitenkaan haittaa, vaan olin tyytyväinen kun matosta tuli valmis ja vihdoin tarpeeksi iso!

En malttanut odottaa höyryttämistä ja maton muotoon venyttämistä, vaan pakkohan tämä oli heti kuvata kun lattiaan sen sai :))

Ja ei, minä en tehnyt tätä mattoa illassa, niin kuin kaikissa muissa blogeissa kait tehdään :D Minulla meni kyllä viikon päivät, tosin kudevyyhtien esipeseminen, kuivaaminen ja kerälle saaminenkin otti minulta kuukauden päivät, ja virkkauksen aloittaminen melkeinpä pari kuukautta, joten kyllä tämä loppupeleissä oli kiva ja ripeä tehdä. Seuraavalla kerralla käytän tosin isompaa koukkua, nro 9. tai 10. niin ei tarvitse nikertää.

Säärystin säät

Viime viikon vapailun jälkeen minulla on ollut melkoinen työputki, tänään seitsemättä iltaa kustannuspaikalla, ja niiden seitsemän illan lisäksi olen ollut työmaalla kyllä pari aamua ja päivääkin. Tämän illan jälkeen työtunteja tulee täyteen kuusikymmentäkuusi, siis edellisen seitsemän päivän aikana. Ja pakkanenhan se on mikä meidänkin työmaalla puhutta. Minun pööpötini on onneksi surrannut reippaasti, se kun saa lämpöä tolpasta, niin kotona kuin töissäkin.

Mutta töissä käy ulko-ovi vähän väliä, ja vilukissana kärsin vetoisista lattioista. Aluksi yritin änkeä villasukat työkenkiin. Ei hyvä idea. Tykkään käyttää töissä crocseja, ne kun on helppo heittää pesukoneeseen aina silloin tällöin. No villasukat ei niihin mahdu, ja vaikka ne sukat sitten änkeäisi kenkiin, niin jalat kyllä hikoilee muovikengissä. Niinpä keksin tehdä itselleni säärystimet :)

Lanka; Cool Flamme Tweed fuksia + Novita Mambo musta-valk.
Puikot; 5 1/2 sukkapuikot
Silmukoita loin 40, tein ensin joustinneuletta 2 o, 2 n, sitten 1krs oikein fuksialla, 5krs nurin fuksialla, 5krs oik. mustavalkoisella jne. Viimeisen fuksiaraidan jälkeen tein 1krs oikein mustavalkoisella, ja 7krs mustavalkoista joustinneuletta 1 o, 1 n. Vikalla kerroksella päätin silmukat.

Säärystimistä tuli melko löysät, käytössä ne ryttääntyy mukavasti nilkkaan "makkaroille". Lanka on paksua, ja valmista syntyy äkkiä. Vyötteessä sanottiin puikot nro 10, mutta tein tarkotuksella pienemmillä puikoilla, saadakseni säärystimistä jämäkämmät, mutta kuitenkin pehmoiset ja lämpimät.

Hyvin ovat tämän pakkasviikon nilkkojani lämmittäneet, mutta ans kattoo mitä tuo pehmolanka tykkää pesemisestä..

Ja tosiaan, olen saanut ihastella tätä pakkasviikkoa enimmäkseen työpaikan ikkunasta;

Nyt siis pakkasen kautta työmaalle, säärystimet jalassa puuhastelemaan vielä yhdeksi illaksi; huomenna on ihana vapaapäivä ja edessä perusteellista torttuilua. Ihanaa pakkasviikonloppua kaikille!

Joulukalenteri

Jeeeee, minä sain joulukalenterin! Sain sen jo ensimmäinen päivä, mutta ripustaminen tapahtui sen verran hitaalla aikataululla, että sain vasta tänään kuvat hienosta kalenteristani. Kalenteri on ommeltu luonnollisesta sekä punaisesta pellavasta ja ihanan jouluisen ruudullisesta puuvillakankaasta, harmaalla kanttinauhalla koristeltuna. Numerot on kirjoitettu sikin sokin sekaisin nuihin harmaalla maalattuihin puunappeihin.

Ja parasta tässä kalenterissa on se, että se on minun siskon tekemä!! Miun siukku ei osaa ommella, tai siis osaahan se, näkeehän sen kaikki tuosta kuvastakin, mutta miun siukku ei ole mikään vannoutunut käsityöihiminen joka näpertäisi sitä tätä ja tota. Mutta tämmöisen hienon kalenterin se suunnitteli, teki ja toteutti tuosta noin vaan! Voi että sentään ♥ Tähän mennessä kalenterin taskuista on löytynyt marianne karkkeja, maltillisesti yksi per päivä. Tuo 24. pullottelee kyllä jännittävästi, voi hurja! :)

Iso kiitos siukku, tästä on paljon iloa ja valtavasti hymyä ♥

Itsetehdyt kukkaheijastimet

En ole muistanutkaan vielä tänä syksynä hehkuttaa heijastimen tärkeyttä ja hienoutta! Heijastin on ihan paras juttu, ja siksi arvostankin kovin erilaista heijastin tuunailua. Kummitustalon Stella on perustanut heijastinkaupan, mistä kukin voi tilata itselleen taikka vaikka lahjaksi hienoja heijastimia. Minäpä tykkään ideoida ja tehdä itse heijastimia, ja joitakin ideoita olenkin esitellyt täällä jo aijemminkin; askarteluhuovasta tehdyt heijastimet, virkatut heijastimet ja pipojen tupsuja, missä oli mukana heijastinlankaa.

Tällä kertaa tein polttariporukalle kukkaheijastimet rintakoruiksi. Ja kun niitä piti tehdä monta, niin käytin terälehtien tekemisessä apuna Timpan kukkastanssia. Kukkiin tuli niin farkkukangasta vanhojen farkkujen punteista, kuin heijastinkangastakin, ja lopuksi vielä koristeeksi nappi. Kaikki osat ommeltiin yhteen, ja taakse vielä ommeltiin rintarossineula kiinnitystä varten. Näitä kukkia tehtailtiinkin sitten monta kera toisen kaason :)

Pallo muistojen tilkuista

Polttareissa muistettiin siskoa pienillä muistoilla. Itsehän olen jakanut koko elämäni siskon kanssa, geeneistä, kohdusta ja lastenvaunuista lähtien, niin olipas kuulkaas hankalaa miettiä jokin yksi juttu vaan, missä ois kuitenkin kaikkea. Muistin sitten että siukku oli joskus vuosia sitten ohimennen sanonut, että voisit tehä hänelle semmosen tilkuista tehdyn pallotyynyn, mikä sopisi turkoosisävyiseen makkariin. Aikoinaan olin kieltäytynyt tehtävästä, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista ja googletin ohjeet. Tässä yksi ohjeista.

Tein viisikulmion muistellen matematiikan tunteja. Otin palan pahvia, ja piirsin ympyrän ja siihen sitten viisikulmion kolmioviivottimen asteita apuna käyttäen.

Sitten valitsin äidiltä saamistani kankaista kivoja sinisen ja ruskean sävyjä. Osa kankaista oli sellaisia joista äiti on aikoinaan tehnyt meille kaikkea, niin juhlavaatteita kuin nukenvaatteitakin. Leikkasin kankaista 12. viisikulmiota saumanvaroineen, leikkasin saumavaroista kulmat pois, ja tein niistä sitten kaksi viisilehtistä "kukkaa", minkä sivut surautin ompelukoneella yhteen, nurjapuoli päällepäin. Lopuksi ompelin "kukkien" reunat yhteen. Hankalasti selitetty, mutta kannattaa katsoa nuo Tinniinan ohjeet :) Yhden sivun jätin auki, käänsin pallon oikeinpäin ja täytin sen vanulla. Paljolla vanulla. Ja ompelin sitten viimeisenkin sauman käsin kiinni.

 turkoosista ruutukankaasta meillä oli haalarit, vaaleansinisestä vakosametista housut, ja tuosta valkoisesta/vaaleansinisestä ruutukankaasta pussilakanat.

Ruskea/valkoinen ruutukangas oli juhlamekoissa, ja vaaleansinisestä, tiheästä ruutukankaasta oli nuken mekkoja :)

Semmoinen mittasuhde kämmi kyllä mulle kävi, että tein tilkuista liian pieniä, ja pallosta tuli pikkuinen, vähän pienempi kuin lentopallosta :D Noh, annoin tämän lahjaksi siskolle, ja lupasin silloin, ja lupaan nytkin, tehdä vielä toisen pallon, mikä on isompi kuin tämä. Sitten joskus :)

Kätsyjä askareita

On se vaan hauskaa kuulua iloiseen käsityökerhoon!
Kaikki alkoi reilu vuosi sitten, kun Uuden kuun ajan ihana Mirka rohkeni blogissaan kutsua koolle tuntemattomien köörin tekemään, puuhastelemaan ja ideoimaan yhdessä. Mukaan lähti heti Arkitaivaan sydämellinen Leonida, Pikku Kepposen hauska Rva Kepponen ja herttainen Lehtokotilo [joka valitettavasti on joutunut sulkemaan bloginsa toistaiseksi törkeän, idioottimaisen, loukkaavaan ja todella tyhymän nettikiusaamisen vuoksi. Kiesus että maailmassa on tyhymiä ihmisiä! Edelleenkin olen sitä mieltä että kaikkien ei tarvitsisi jatkaa geenejään...]
Myöhemmin mukaan uskaltautui myös Annan aarteiden idearikas Anna. Käsityökerho sai nimekseen Kätevät Emännät, eli Kätsyt, eli Handy Chicks, ja kerhon perimmäinen tarkoitus on tehdä sekä luoda kaikkea kaunista, enimmäkseen olemme tosin sortuneet tekemään kortteja ja höpöttämään kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välistä, sekä vähän sivustakin :)

Kätsyt ovat kokoontuneet erinäisillä kokoonpanoilla useita kertoja, tänä kesenä jopa kolmesti! Viimeisin kerta oli viikko sitten, jolloin pääsimme viettämään vuorokauden mittaista askartelumaratonia Leonidaan ihanan kauniiseen kotiin. Tässäpä pitkien alkuhöpinöiden jälkeinen nopea kuvaesittely ihanan, iloisen, aurinkoisen, herkullisen hauskasta askartelutapaamisestamme!

 Alkuun vitamiineja, että jaksaa!

 Ja sitten askarrellaan,

 Aivan ihanaa tabouleha sekä grillattua kanaa

Ja aivan ihanat iltapäiväkahvit ♥

 Ja sitten taas askarrellaan, ja ihan vähän vaan juodaan kuohuvaa...

 Minunkin tauluprojekti edistyy pikkuhiljaa..

 Iltapalaa nautittiin pimenevässä illassa kynttilöiden valossa, oih!

Yön pimeinä tunteina kaivettiin esille lisää juotavaa ja askarreltiin lisää :)

Seuraava aamu olikin sitten kirkas, kaunis ja herkullinen 

Ja vielä kerkesi askartelemaan ja näpertelemään,

sekä rustaamaan ja rusetoimaan :)

Hymyä sekä hyviä muistoja riitti vielä moneksi päiväksikin, ja arki tuntui pitkään oikein iloiselta kivan askartelureissun jälkeen. Kiitos kaikille armaille, pottuvarpaille! On ollut ilo tutustua teihin kaikkiin iloisiin, hauskoihin ja taitaviin ihmisiin; all different, all equal ♥