Itsetehdyt kukkaheijastimet

En ole muistanutkaan vielä tänä syksynä hehkuttaa heijastimen tärkeyttä ja hienoutta! Heijastin on ihan paras juttu, ja siksi arvostankin kovin erilaista heijastin tuunailua. Kummitustalon Stella on perustanut heijastinkaupan, mistä kukin voi tilata itselleen taikka vaikka lahjaksi hienoja heijastimia. Minäpä tykkään ideoida ja tehdä itse heijastimia, ja joitakin ideoita olenkin esitellyt täällä jo aijemminkin; askarteluhuovasta tehdyt heijastimet, virkatut heijastimet ja pipojen tupsuja, missä oli mukana heijastinlankaa.

Tällä kertaa tein polttariporukalle kukkaheijastimet rintakoruiksi. Ja kun niitä piti tehdä monta, niin käytin terälehtien tekemisessä apuna Timpan kukkastanssia. Kukkiin tuli niin farkkukangasta vanhojen farkkujen punteista, kuin heijastinkangastakin, ja lopuksi vielä koristeeksi nappi. Kaikki osat ommeltiin yhteen, ja taakse vielä ommeltiin rintarossineula kiinnitystä varten. Näitä kukkia tehtailtiinkin sitten monta kera toisen kaason :)

Kudotut pipot

 

  

Tammikuun Suuressa Käsityölehdessä oli kivoja pipomalleja, joita minäkin päätin kokeilla. Muokkasin ohjeita itselleni ja langalleni sopivaksi, ja tein apinoille pipot. Musta pipo on Novitan mainiota Mambo-lankaa, mitä ei valitettavasti enää valmisteta :/ Ja liila pipo on Dropsin Eskimo-lankaa. Molemmat pipot on tehty nro.8 puikoilla. Näitä pipoja oli oikein hauska, ja nopea tehdä, kunhan ensin opettelin kuinka silmukoita lisätään :D Jännä, opettelin kutomaan 2-3vuotta sitten, mutta nyt vasta ensimmäisen kerran pääsiin lisäämään silmukoita, tähän asti niitä on vain kavenneltu.

Mustaan pipoon ompelin tarranauhan helpottamaan tupsun kiinnitystä, liilaan pipoon kiinnitin pikkutupsut suoraan "korvaläppiin". Molempiin pipoihin tein erilaisia tupsuja. Liilaan pipoon tein hakaneulakiinnitteiset pallotupsun ja ison tupsun, mustaan pipoon tarranauhakiinnitteisen mohikaanin eli merimakkaratupsun, ja hakaneulakiinnitteisen ison tupsun jälkitoimituksena, koska se kuulemma oli siskollakin niin hauska :)

Ja pikaiset kuvat sinkoilevista mannekiini apinoista ♥

  

 

Kun pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani kohtasivat.

Pipoissa pitää olla tupsuja. Näin olen käsittänyt katukuvasta, käsityölehdistä ja alennusmyynneistä. No ei sillä, itsekin fiilistelin ja ostin tosiaan alennusmyynneistä pipan missä on valtava tupsu, juurikin sellainen kuin lapsena 80-luvulla. Ystävättäreni kysyikin jo että vaihdetaanko tupsulankoja? :) No mutta, piti sitten askartelemani tupsuja. Halusin tehdä perinteisen pallotupsun, oikein ison tupsun ja pitkän tupsun, oikeastaan mohikaanin. Tutkailin ohjeita jälleen netistä, mutta sitten päätinkin päästää luovuuden valloille ja soveltaa saadakseni omanlaiset tekeleeni (eli en silloin löytänyt sopivia ohjeita ;). Tässäpä siis pikkasen tupsuloita ja niiden puuhastelua;

 

 Vasemmalta; pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani valmistumassa.

PALLOTUPSU: Pallotupsu on hyvin perinteinen tupsu, mitä tehtiin kait jo ala-asteellakin. Taita sopivan kokoinen pahvin pala kaksin kerroin Minulla oli vihreetä pahvia, mitä hitusen näkyykin yllä olevassa kuvassa. Piirrä pahville ympyrä ja sen keskelle pienempi ympyrä. Keskikohta kannattaa lähes mitata, niin valmiista tupsusta ei tule niin herkästi muotopuoli... Leikkaa kiekot irti pahvista. Vinkki, ensin kannattaa leikata keskustat auki ja sitten vasta kiekot irti pahvinpalasta. Sitten vaan kieputat haluamaasi lankaa kiekon ympärille.

Itse tein Pallotupsun kahdella eri langalla, ja lisäsin siihen kolmanneksi myös heijastinlankaa. Jotta pujottelu oli nopeampaa, otin molemmista langoista pitkän mitan (n. 2m) ja mittasin sitten niitä monta kertaa päällekäin. Pujotin pitkän ja paksumman "lankakasan" ympyrän läpi noin puoleenväliin mittaa, ja pujottelin ensin toisen pään "lankakasasta" kiekon ympärille. (Nyt on kyllä todella monimutkasesti selitetty, mutta jospa kuva selvittäisi ajatusta.) Sitten pujottelin yhden kerroksellisen vähän leveämpää heijastinlankaa koko kiekon ympärille, ja pujottelin vielä toisen pään lankakasasta koko kiekon ympärille. Kun keskiympyrä alkoi kutistua reunan paksuunnuttua langan myötä, käytin pujottelun apuna iso virkkuukoukkua. Kun kaikki lanka oli pujoteltu tasaisesti kiekon ympärille, leikkasin langanpäät kiekonreunasta poikki, kiristin kahden pahvikiekon väliin tupsun solmimislangan ja kiristin et solmin todella hyvin. Säästin sitomislangat tupsun kiinnittämistä varten. Sitten poistin pahvit ja trimmailin tupsun tasaisen pyöreäksi saksilla. Helppoa ja aika nopeaakin, kiitos "lankakasan" :)

ISO TUPSU; Otin sopivan pienen kirjan, ja laitoin sen selkäpuolelle kaksi eriväristä lankaa poikittain. Jos teet yksivärisen tupsun, niin laita toisen langan päihin solmut merkiksi, erottaaksesi langat toisistaan. Vinkki, työtä helpottaa jos laitat poikkilankojen päät kirjan väliin, mistä ne saa lopuksi vetästyä pois, mutta siellä ne pysyy jemmassa ja poissa tieltä.

Kieputa lankaa kirjan ympäri pitkittäin, minä kieputin ensin tummempaa villalankaa, sitten kirjavaa puuvillalankaa, sitten heijastinlankaa, taas villalankaa ja lopuksi vielä kirjavaa lankaa. Lankaa ei kannata kieputtaa kovin leveästi kirjan mitalle, kapeesta kieputuksesta on helpompi kiristää tupsua. Kun olet mielestäsi saanut tarpeeksi lankoja tupsuun, niin lopeta kieputtaminen ja sido toinen poikkilangoista niin tiukasti kuin saat lankanipun ympärille, kirjan selkäpuolelta. Tämän jälkeen leikkasin langat poikki toisesta reunasta. Siksi kirja on just niin kätevä tähän hommaan, kun kansien ja sivujen välissä on sopiva leikkausrako (älä siis valitse kirjaksi pokkaria, vaan oikea kovakantinen kirja). Leikattuani kaikki langat irti, kiristin tupsu vielä toisella poikittais langalla. Säästin sitomislangat tupsun kiinnittämistä varten.

MOHIKAANI; (eli pitkä tupsu taikka merimakkara). Mohikaanin valmistamiseen tarvitsin kaksi samanlaista 30cm.n viivotinta. Laitoin ne oikeat puolet vastakkain, ja koska viivottimen päälipinta on kaareva, niin molempiin pitkiin reunoihin jäi sopivat raot. Kieputin lankaa viivoittimien ympärille, ensin mustaa, sitten kirjavaa, sitten heijastinlankaa ja lopuksi vielä mustaa. mohikaanin hapsujen kiinnittämiseksi ompelin toisen pitkän sivun reunan verhoiluun tarkoitetulla käyrällä neulalla pistellen ja koukaten aina viivottimien välistä. Ompelin sivua edestakaisin, useampaan kertaan, varmistaakseni että langat on hyvin kiinnitetty toisiinsa. Kiinnityksen jälkeen leikkasin langat irti toiselta viivottimen pitkältä sivulta, viivottimien välissä olevasta raosta.  Tarvittaessa mohikaania voi siistiä saksilla, minun ei kylläkään tarvinnut, vaan siitä tuli oikein hauska merimakkara mohikaani :)

Mohikaanin voi ommella suoraan kiinni mihin sen nyt sitten haluaakin, itse ompelin sen ompelukoneella tarranauhaan. Huom, ommellessa ompelukoneella näinkin hapsusta mohikaania, täytyy olla tarkkana ettei hapsut tuki ompelukonetta. Minä kiinnitin tarranauhan paikoilleen nuppineuloilla mohikaanin päälipuolelta, ja ompelin sen niin että tarranauha oli alapuolella suojaamassa konetta hapsuilta.

 

Vasemmalta; pallotupsu, iso tupsu ja mohikaani valmiina.

Ja jos minun tupsun teko-ohjeet on liian vuolaat ja monimutkaiset, niin ainakin Käspaikasta löytyi paljon erilaisia tupsuja ja niiden teko-ohjeitakin (Kyllä niitä nyt sitten alkaa löytyä, pah :D)

Itsetehdyt virkatut heijastimet

Tilaamani leimasimet antavat vielä odottaa itseään, joten siksi askartelut on hetken jäähyllä. Niinpä suunnittelin jotain muuta :) Mietin erilaisia heijastimia, ja halusin virkata niitä. Niinpä tutkailin erilaisia virkattujen kukkien malleja ja kokeilin niitä puuvillalangasta virkkaamalla. Eniten miellyin Stitch 'n Bitch - Koukussa kirjan s.258 ohjeeseen 6-terälehtisestä kukasta, missä on kaksi kerrosta. Muutelin ohjetta hiukan ja tein itselleni sopivan mallin, siitä jo aijemmin kuvitettu virkkausohje.

Tein isot kukaat Novitan Tennessee langasta virkkuukoukulla nro. 4. Heijastavan efektin saamiseksi laitoin langan sekaan kaksi säijettä heijastinlankaa, mitä löytyy hyvin varustetuista käsityöliikkeistä. Lanka on hyvin ohutta ja se katkeaa helposti jos sitä kovasti nyhtää, siksi siitä yksin ei voi tehdä oikein mitään, mutta paksumman langan kanssa se toimii oikein kivasti! Valmiin kukan taakse kiinnitin hakaneulan samalla puuvillalangalla ommellen, ja tein vielä kukan keskelle koristepistoja täyttämään aukkoa, ettei suotta hakaneula näy etupuolelle, vaikka päällystinkin sen kiinnitys varren kieputtamalla samaista puuvillalankaa siihen.
Mutta kuitenkin, näistä tykkään niin kovasti, että näitä joutuu tekemään lisää! :)

Itsetehdyt heijastimet

Heijastin on fiksu juttu. Olen fanaattinen heijastimien ja pyöräilykypärän puolestapuhuja, ja paheksun syvästi ihmisiä jotka ovat kanssani tästä asiasta erimieltä. Muutoinhan olenkin melko joustava, mutta tässä kohtaa en :) Niinpä siis sanoista tekoihin, ja tein ystäville & sukulaisille lahjaksi erilaisia heijastimia. Osa on jo muilla teillä, mutta jokunen kerkesi kuvattaviksi ennen lahjontaa.

Heijastinkankaan lisäksi otin laatikosta esille eri värisiä askerteluhuopia, koristenappeja, puuvillalankoja, kuumaliimaa ja pieniä hakaneuloja. Käytin malleina piparkakkumuotteja, ja kummipojan toivomuksesta tein myös "pääluurankonen" mallin. Tein valmiita pohjia ja sitten yhdistelin kivoja erilaisia väriyhdistelmiä, niin ettei tullut yhtään samanlaista heijastinta. Sen opin kantapään kautta että heijastinkangasta voi hyvin liimata askarteluhuopaan kiinni, mun heijastinkankaan päälle ei voi liimata mitään, ne kun irtoaa käytössä. Niinpä pienet koristenapit ompelin kiinni heijastinkankaaseen paksummalla puuvillalangalla, ja sitten vasta liimasin keskiosan koristehuopapohjaan. Näistä tuli hauskoja pieniä lahjoja, oma suosikkini on villakangastakkini kauluksessa; vaaleanpunaisilla pistoilla koristeltu "pääluurankonen" :)