tiistai 27. syyskuuta 2011

Itsetehdyt kukkaheijastimet

En ole muistanutkaan vielä tänä syksynä hehkuttaa heijastimen tärkeyttä ja hienoutta! Heijastin on ihan paras juttu, ja siksi arvostankin kovin erilaista heijastin tuunailua. Kummitustalon Stella on perustanut heijastinkaupan, mistä kukin voi tilata itselleen taikka vaikka lahjaksi hienoja heijastimia. Minäpä tykkään ideoida ja tehdä itse heijastimia, ja joitakin ideoita olenkin esitellyt täällä jo aijemminkin; askarteluhuovasta tehdyt heijastimet, virkatut heijastimet ja pipojen tupsuja, missä oli mukana heijastinlankaa.


Tällä kertaa tein polttariporukalle kukkaheijastimet rintakoruiksi. Ja kun niitä piti tehdä monta, niin käytin terälehtien tekemisessä apuna Timpan kukkastanssia. Kukkiin tuli niin farkkukangasta vanhojen farkkujen punteista, kuin heijastinkangastakin, ja lopuksi vielä koristeeksi nappi. Kaikki osat ommeltiin yhteen, ja taakse vielä ommeltiin rintarossineula kiinnitystä varten. Näitä kukkia tehtailtiinkin sitten monta kera toisen kaason :)


sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Pallo muistojen tilkuista

Polttareissa muistettiin siskoa pienillä muistoilla. Itsehän olen jakanut koko elämäni siskon kanssa, geeneistä, kohdusta ja lastenvaunuista lähtien, niin olipas kuulkaas hankalaa miettiä jokin yksi juttu vaan, missä ois kuitenkin kaikkea. Muistin sitten että siukku oli joskus vuosia sitten ohimennen sanonut, että voisit tehä hänelle semmosen tilkuista tehdyn pallotyynyn, mikä sopisi turkoosisävyiseen makkariin. Aikoinaan olin kieltäytynyt tehtävästä, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista ja googletin ohjeet. Tässä yksi ohjeista.

Tein viisikulmion muistellen matematiikan tunteja. Otin palan pahvia, ja piirsin ympyrän ja siihen sitten viisikulmion kolmioviivottimen asteita apuna käyttäen.


Sitten valitsin äidiltä saamistani kankaista kivoja sinisen ja ruskean sävyjä. Osa kankaista oli sellaisia joista äiti on aikoinaan tehnyt meille kaikkea, niin juhlavaatteita kuin nukenvaatteitakin. Leikkasin kankaista 12. viisikulmiota saumanvaroineen, leikkasin saumavaroista kulmat pois, ja tein niistä sitten kaksi viisilehtistä "kukkaa", minkä sivut surautin ompelukoneella yhteen, nurjapuoli päällepäin. Lopuksi ompelin "kukkien" reunat yhteen. Hankalasti selitetty, mutta kannattaa katsoa nuo Tinniinan ohjeet :) Yhden sivun jätin auki, käänsin pallon oikeinpäin ja täytin sen vanulla. Paljolla vanulla. Ja ompelin sitten viimeisenkin sauman käsin kiinni.

 turkoosista ruutukankaasta meillä oli haalarit, vaaleansinisestä vakosametista housut, ja tuosta valkoisesta/vaaleansinisestä ruutukankaasta pussilakanat.
Ruskea/valkoinen ruutukangas oli juhlamekoissa, ja vaaleansinisestä, tiheästä ruutukankaasta oli nuken mekkoja :)

Semmoinen mittasuhde kämmi kyllä mulle kävi, että tein tilkuista liian pieniä, ja pallosta tuli pikkuinen, vähän pienempi kuin lentopallosta :D Noh, annoin tämän lahjaksi siskolle, ja lupasin silloin, ja lupaan nytkin, tehdä vielä toisen pallon, mikä on isompi kuin tämä. Sitten joskus :)

lauantai 24. syyskuuta 2011

Polttarointia

Syyskuun alussa polttaroimme ihanan siskoni hänen ihaNaisten kanssa. Päivä oli siskoni, mutta sen verran voin raottaa päivän ohjelmaa että pelasimme ja leikimme, kävimme väijymässä Megazonessa (tällaisille pasifistiperheen kasvateille ainutlaatuinen kokemus ;) vietimme päiväpiknikkiä ihaNaisten tuomien herkkujen äärellä, tanssimme sambaa upean opettajan ohjauksessa ja suunnistimme Hämeenkyröön mökkeilemään. Jos kenelläkään on ikuna tarvetta mökkeilylle lähellä Tamperetta, niin enemmän kuin suosittelen halpoja Isokauppilan tilan vuokramökkejä Mahnalassa, todella upeissa Hämeenkyrön maisemissa. Tässä jokunen kuva sisareni polttareista :)






 Siskoni opiskeluystävän hyvin kuvailemana :)


keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Itse tehty hääkutsu

Siskoloiset menevät naimisiin, jee!
Häitä on puuhasteltu jo jonkin aikaa, ja olen saanut auttaa. Siskon kanssa askarrellapaskarreltiin hienot kutsut häihin, joissa teemavärinä on violetti ja ripaus hopeaa.


Kutsun jujuna oli se, että se aukeaa keskeltä. Sisko ja sen (tuleva) mies ovat melkoisia nörttilöitä, niin tehtiin sitten hääkutsusta tekninen ;)

Ja näitä sitten tehtailtiin kesähelteillä monta!


Ja juu, kerta kyseessä oli talkoot, niin pitihän talkoissa olla kunnon eväätkin ;) Tuleva isäntä kokkaili meille "pikku" naposteltavaa.
g

tiistai 20. syyskuuta 2011

Supersankarille!

Tämän haltiakummin keskimmäinen Eee kummimuruista täytti jo yhdeksän vuotta, ja pitihän sitä tehdä kortti. Viimeaikoina olen ollut kovin kiiruinen työnantajan laatimien velvotteiden, elämän mittaisten opintojen ja kaikkien kivojen järjestelyhärpäkkeiden vuoksi, että tämä kortti valmistui viimetipassa, todella rimaa hipoen, juurikin niinä yön pimeinä tunteina :) Kummimurusta tämä oli kuitenkin hauska, ja käly ihan ihastelikin, joten kyllä sillä onnittelut sai välitettyä lahjaksi antamani kirjapinon kyljessä.


Väreinä "poikamainen punainen" sekä muut supersankarisävyt, pahvisia kimalletähtiä tärkeät yhdeksän, ja koristeena vielä osittain stansattu supersankari, mistä vain stanssattu reuna on kohotettu kohotarroilla. Toivotuksen koristelin mustallakimalleliimalla. Tähtien ja tekstin kimalle ei oikein näy ylemmässä kuvassa, jotein toinen kimalteella, ja paremmilla väreillä, mutta kiillolla varustettu kuva sitten tässä;

Onnittelut 9v. E:lle!

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Arvontalaulu raikaa,

on arvonnan aika! Ja perinteisellä lippulappu-arvonnalla mentiin nämä(kin) arpajaiset. Onnelliset voittajat ovat, tatada tata daaa,

 Isot onnittelut Anna ja Koo! :)
Posti kuljettaa teille yllätyspaketit lokakuun puolella, osotteita kyselen sitten s-postitse. 

Kiitos kaikille synttäriarvontaan osallistuneille!! Kerkesikö kukaan vielä kokeilemaan omppupiirakan parhautta? Minä yritän vältellä pari seuraavaa viikkoa kaikkia herkkuja, katotaan mites naisen (ja varsinkin koltun...) käy ;)

perjantai 9. syyskuuta 2011

Maailman paras omenapiirakka

 
Vaatimattomasti maailman parhaaseen omenapiirakkaan tarvitaan monta kulhoa ja ihan niin paljon omenoita, kun niitä vaan on. Mutta pienellä vaivalla saa paljon piirakkaa, mikä on kyllä todella hyvää ja maistuu kunnolla omenoille, nam :) Olen saanut tämän herkullisen ohjeen iskän vaimolta, joka muistaakseni on ottanut ohjeen käyttöön jostain lehdestä. Piirakan tekoon tarvitaan kolme kulhoa (tai neljäs omenoille), veitsi omenoiden kuorimiseen ja pilkkomiseen, puuhaarukka millä sekoittaa ainekset ja leivinpaperilla vuorattu syvä uunipelti.

OMENAPIIRAKKA (uunipellillinen)

Taikina;
8dl jauhoja
3dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl ruokasoodaa
2tl vaniljasokeria
250g sulatettua rasvaa

Pohja;
2dl piimää
1 muna

4-8 omenaa kuorittuna ja lohkottuna

Täyte;
500g rahkaa
1½dl sokeria
2 munaa
2tl vaniljasokeria
(sitruunan mehua/ raastettua kuorta)


Sekoita ensimmäisessä kulhossa kaikki taikinan ainekset keskenään tasaiseksi, vähän santamaiseksi taikinaksi. Ota taikinasta n. 1/3osa erikseen kolmanteen kulhoon, murusteltavaksi myöhemmin piirakan päälle. Sekoita ekassa kulhossa olevaan isompaan osaan taikinaa piimä sekä muna. Levitä pohjataikina uunipellille (minä käytin apuna vedellä kostutettuja käsiä, kun taikina ei meinannut levitä). Levitä pohjan päälle lohkotut omenat.

Minä halusin piirakkaan paljon omenaa, joten pilkoin ison kasan omenoita pieniksi kuutioiksi, levitin pohjan päälle ja vähän painelin omppuja taikinaan. Sekoitin rahkat, munat ja sokerit tasaiseksi täytteeksi, ja levitin sen omppujen päälle. Tässä kohtaa voi olla hankaluuksia, kun omput saattaa olla kovinkin liikkuvalla tuulella rahkatäytettä levitettäessä. Täytteen ja omenat voi laittaa toistekin päin, mutta minun suuhun tämä järjestys maistuu oikeammalta :) Lopuksi rahkatäytteen päälle murustellaan alussa sivuun otettu 1/3osa taikina. Paista piirakka uunin alaosassa, 200C, n.30min, kunnes piirakka on saanut kauniin värin.

Leikkaa omenapiirakka pieniksi paloiksi. Itse tykkään leikata tämän piirakan oikein pieniksi palasiksi, esim. 4x4cm. Ja laita lepäämään jääkaappiin. Tämä piirakka kun on jopa vielä parempaa seuraavana päivänä, mikä toki on säilyvyyden kannalta aina suuri riski. Ainakin herkkusuutalouksissa :)


Tällä piirakkaohjeella onnittelen myös 2vuotiasta blogiani, minkä aloitin siis 09.09.09 :) Synttäreiden kunniaksi arvon kaikkien tähän viestiin kommentoineiden kesken pienen synttäripaketin. Tai no, koska vuosia on kaksi, niin pakettejakin olkoot kaksi! :) Arvonta järjestyy sunnuntaina 18.09.2011.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Off the road!


Poikkesin tässä jokin tovi sitten Ideaparkin Sinellissä, kun siellä oli meneillään Sinellin Road Show-kiertue. Meillä täällä "maaseudulla" ei ole kovinkaan montaa askartelukauppaa, joten minä ainakin innostun kun jotain uutta kehitellään! Ajankohta taisi olla jotenkin nihkeä, tai sitten pirkanmaalla ollaan vähän hitaita syttymään, mutta paikalla ei ollut mitään suuren suurta ryntäystä. Sinänsä harmi, koska mielestäni sinä päivänä kyseisessä Sinellissä oli ehdottomasti normaalia parempi palvelu. Pakko antaa kehitysidea kaikille askartelu, käsityö sekä lankakaupoille, että itse kaipaan aina kädentaitajien harrastekaupoissa hyvää palvelua, hymyileviä kasvoja jotka kysyvät vaikka vain että voinko auttaa, auttavat ideoimaan, keksivät niitä pieniä auttavia ideoita jne.

Hyvä palvelu on mielestäni kaikkien askartelu- ja käsityökauppojen pelastus, muutenhan innokkaat käsillätekijät tilaisivat kaikki tarvikkeensa vain netistä. Muistan lapsuudesta palvelevan lankakaupan ja kangaskaupan, missä oli jo lapsena hauska seikkailla ja hiplailla kaikkea kaunista. Ja Kuopijossa opiskellessani löysin yhden parhaista askartelukaupoista, Askartelukulman, mistä sai _aina_ hyvää, innostavaa, auttavaa, ja uusia ideoita esittelevää palvelua. Suosittelen kaikille ostos- taikka opintomatkaa savoon.

Mutta niin, Road Show-kiertue oli minusta ainakin kiva idea! Mielelläni jutustelin Sinellin Sagan kanssa Big Shot-leikkurista ja sen uusista hauskoista teristä. Ja kerta paikalla oli mahdollisuus tehdä Lindan neuvomana kristallikorvikset, niin toki kävin väsäämässä korvikset ja samalla opettelin että mimmoiset työvälineet korujen teossa kannattaisi _oikeasti_ olla ;) Matiaksen esittelemistä fimo-massoista pyrin pysymään erossa, minähän kun innostun aina kaikesta sata lasissa, niin tulevan syksyn ajanpuutteen vuoksi oli turvallisempi ottaa etäisyyttä massoihin. Ja sain kyllä oikeastikin hyödyllisiä sekä tärkeitä vinkkejä Miialta korttien leimailusta. Juurikin niitä pieniä käytännön juttuja, mitä ei voi tietää ennen kuin toinen jakaa ne kanssasi. Ja siis minähän en tajunnut kuka Miia on, vaikka lähes viikottain ihastelen hänen blogiaan :)) Piti sitten oikein käydä sanomassa päivää, sekä kiitokset kivoista ideoista ja ohjeista mitä hän mielellään kertoo, kun blogissa jotain ihmettelen.
Ja ihan vaan jotain pientä shoppailin ;)

Joten toivotaan että Road Showsta tulee perinne kehittyvässä Sinellissä! :)

Ja Sinellistä puheenollen, muistanette minun kesäkransin, minkä tuunasin kesän alussa, ja mikä oli mukana Sinellin kesäkranssi-kisassa facebookissa. Kranssinihan sai paljon peukkuja, itseasiassa eniten. Joten kiitos kaikille äänestäneille, minusta tulee kohta oman elämäni Martha Stewart! :D


tiistai 6. syyskuuta 2011

Vuosi vuodelta...

Hui hai se huilailee. Tai sitten ei :) Kiirusta on pitänyt, mutta tänä iltana kietouduin vilttiin, villasukat jalassa ja tein kierroksen kaikissa sivupalkin blogeissa. Voi että :) Lähes kaikille kuuluu kaikkea ihanaa, onnellista, uuttakin ja eritoten paljon arkea. Voimaannuttavaa lukea kaikkia niitä juttuja, hyvä hyvä!

Mitäs minulle kuuluu? Syksy viilenee, villasukat lämmittävät varpaita joka ilta ja suunnittelen kovasti kodin suursiivousta, mikä lähtisi kukkapurkeista ja kaikkien verhojen vaihtamisesta, parvekkeen siivouksen sekä ikkunoiden pesun kautta vyöryämään koko kodin läpi keittiön kaappeihin asti. Tässä kohtaa luotan vahvasti siihen, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja jatkan suunnittelua ;) Päivät täyttää maailman pelastaminen palkkausta vastaan, PPP-opiskelu ja suuren suuret rakkaat juhlat; siukkuloiset menee naimisiin
Ihanaa puuhastella heidän apuna! Polttarit on jo polttaroitu, ja ihanaa kun ei tarvitse enää salailla siukulta mitään - raskasta yrittää huijata kaksostelepatiaa :))

Minä en ole mitenkään syksyihminen. En. Yritän helpottaa ahdistusta syksyn jutuilla, villasukilla, kynttilöillä, pallokrysanteemeilla, hidastamisella. Mutta ei. Syksy vaan painaa päälle. Niinpä joka syksy alan hyräillä Sir Elwoodin sanoin;

"tää aika on hassu juttu mari
nyt tuntuu että kesät silloin vain kesti kauemmin
vuosi vuodelta nää syksyt käy päälle
aina vaan aiemmin ja aina vaan ilkeämmin"


Hyvää syksyä meille kaikille! 
Jaksamista, voimia, onnea sekä kuulaita hetkiä. 
Välillä saa hidastaa ja ehkä jopa pysähtyäkin