Neiti kesäheinä 9v

Veljentyttö täyttää 9vuotta, ja tein hänelle onnittelukortin. Olen tehnyt hänelle aiemmin mm tämän ja tämän kortin. Tuo hauska hiiri-leima on Tina Wenke-leimoja, ja värittelin kuvan Promarkereilla sekä puuväreillä. Lisäksi raidallista kartonkia, pinkkiä kartonkia kehystämään kortin eri osia, laventelin sävyinen korttipohja 15x15cm, ja paaaljon kimalleliimaa :) Lopuksi vielä yhdeksän "timangia" koristamaan korttia. Valmis.

Kortin kanssa annoin korukirjan, ja Minna Parikan pienen sydänlaukun. Korttiin vielä kirjoitin lupauksen tehdä yhdessä koruja, ja tyttö jo innoissaan selailikin kirjan kuvia, ja mietti että minkälaisista koruista hän tykkäisi :) Joten pitää pian järjestää koruilupäivä.

Käly jälleen hemmotteli meitä ihanilla tarjottavilla, takarivistä, myötäpäivään kiertäen pöydästä löytyi parmesaanikökköjä, pekoni-sipulipiirakkaa, rapumössöpaahtoleipäsiä ja parsa-piparjuuripaahtoleipäsiä, mahtavaa kalavoileipäkakkua, mansikkakermakakkua, popcornkakkua ja valkosuklaa-raparperimoussekakkua, dominopohjalla - se oli ehkäpä kaikkein suosikein, tosin niin oli nuo kaikki ihanat suolasetkin herkkuani, varsinkin voileipäkakku ;) Olipas mukava juhlia kera lähimpien, taas ♥

Keskikesä ♥

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut ihan mahtava herkullinen, villasukallinen, rakas, iloinen, tanssiva ja läheinen Juhannus - meillä ainakin oli :) Itse vietin keskikesän juhlaa kolmessa eri osoitteessa, ja varmaan vielä viikonkin päästä on ähky :D Toppatakki ja villasukat oli tämän jussin paras asuste, sauna paras paikka ja kuuma kahvi paras juoma. Ja silti tuli tehtyä kukkaseppele, lippu nostettua laulun kera, valssattua lavatansseissa, syötyä niin uusia perunoita ja silliä, kuin monen monta grillattua herkkusientä ja haloumisiivua makkaroiden lisäksi, mansikoita meni varmaan litra, myös mustikkapiirakka ja mansikkakakku maistui nostalgiselle. Kokko syttyi komeasti, sauna lämpesi yötä päivää, kilometrejä tuli huristeltua paljon ja Juhannusseurana oli niin ystäviä kuin perhettäkin. Kyllä kelpas ♥

Kukkeinta keskikesää kaikille! :)

Kiitos tästä

Tein tämän kortin äidille. Käytin korttiin aijemmin leimailemaani kuvaa, mihinkä olin kokeillut erilaisia leimaustekniikoita, maskausta ja läpinäkyvällä, värittömällä pulverilla embossausta. Kortin perhosiin on siis käytetty viittä eri leimasinta, kolmea eri väriä, ja osassa on vielä kiiltävä kohopinta. Teksti on leimattu neljännellä värillä, ja taustalla hennosti erottuvat nuotit viidennellä. Lopuksi vielä väritin taustan vihreän ja keltaisen sävyisillä musteilla. Koristukseksi liimailin paperiruusuja, ja leikin vähän kultaisella kimalleliimalla :) Kortin kokosin vihreälle korttipohjalle, ja kuvaa korostamaan sujautin pinkin kartongin.
Kortin sisällä oli onnittelut äidille, sekä runo;

Olet paras harmaahapsi,

rakastan sua kamalasti.

Huolta kannat ja kaikkea laitat,

meidän kanssa tätä elämää taitat.

Kiitos siis kaikesta tästä,

aikasta paljon myös ruskeista silmistä!

 

:) Ihanaa tätä viikkoa kaikille, niin sunnuntaina juhlineille, juhlistaneille, Euroviisuista huumaantuneille, kuin oman elämänsä sankareille! Voikaa hyvin :)

Nimiäiset ♥

Sain selän kuntoon juuri sopivasti ennen uusimman kummimuruni nimiäisiä - sairaalasta pääsin kotiin muutama päivä ennen juhlia, ja kunnon kipulääkkeissä pystyin jopa käymään parturissa :D

Nimiäiset pidettiin siskoloisilla kotona, heidän uutukaisessa talossaan, mikä oli saatu järjestettyä juhlakuntoon. Juhlaan oli kutsuttu vauvan isovanhemmat, tädit, sedät, eno, serkut ja kummit, joista kaksi löytyi suvusta ja kaksi maailmalta :) Kaikkiaan siis 23vierasta, isi, äiti ja vauva. Nämä oli meille kaikille ensimmäiset nimiäiset, ja kasteen sijaan vauva sai lahjaksi erilaisia toiveita, mitä lähisuku oli hänelle kirjoittanut muistiin. Toiveista löytyi viisautta, huumorintajua, kauneutta, matikkapäätä ja musiikkikorvaa, hyvyyttä, rakkautta, onnea ja taitoa löytää parhaimmat tiet kulkea.

Aluksi vanhemmat toivottivat kaikki tervetulleiksi, vauvan eno sekä serkku soitti ja lauloi, esitimme toiveet. Kaikki oli hyvin vapaamuotoista, istuimme sohvilla, kamerat räpsi ja maailmalla asuvat kummit osallistuivat nimiäisiin skypen kautta, isolta tv-ruudulta :) Sitten haimme kuohulasit, ja nousimme kuulemaan kultamuiskun koko nimen, minkä äiti meille juhlallisesti kertoi, ja nostimme maljat onnen toivotuksineen vauvalle. Siitä jo päästiinkin sitten herkuttelemaan noutopöydästä, ja kaikki halukkaat pääsivät vuorollaan sylittelemään juhlan sankaritarta.

Ja niin kun kait aina meidän kantaperheen juhlissa, niin näissäkin kermuissa oli haastekertoimia kerrakseen - toinen mummu oli leikkauksessa vko ennen juhlia, tämä kummitäti oli poissa pelistä ja valmisteluista, maaten (tai siis palloillen) kymmenen päivää sairaalassa, enoloisilla riehui vatsatautia niin, että yksi serkuista ei päässyt juhliin lainkaan, nuorin tädeistä sai kätensä kipsiin, ja juhlia edeltävänä iltana juhlakodista ja lähellä asuvilta enoloisilta meni sähköt klo 18-23 väliseksi ajaksi, kun juhlajärjestelyt oli parhaimmillaan... Ilman sähköjä silittäminen, tiskikoneen pyörittäminen ja suklaakakkujen kiisselin keittäminen on hivenen haasteellista ;) Mutta tästäkin jälleen selvittiin, ja hienosti selvittiinkin! Siskoni se lankomiäs on kyllä oikeasti melkosen kovia luita - monella muulla olisi mennyt hermo todella huonoon kuntoon :D

Mutta niin, Elämä on juhla! Ja oli kyllä niin kivat juhlat, että tässäpä muutama kuva niistä teillekin (eli jälleen kerran enimmäkseen ruokia kuvissa ;)

Juhlat pidettiin kotona, siskoloisillani. Pöytä oli koreana ihania tarjottavia, oih!

Herkullinen kerma-kinuski-mansikkakakku tilattiin kiireessä pitopalvelusta, muut tarjoilut laitettiin porukalla, siskoni, eli juhlittavan äiti teki isoimman osan tarjottavista, ja myös nuo ihanat kakun koriste nallet, kirjaimet sekä ruusun terälehdet :)

Kälyseni teki juustokakut, mihinkä koristemunat ärsyttävästi kerkesivät sulamaan, mutta se ei kyllä mitenkään haitannut herkullista makua, oih! Kolmantena makeana kakkuna oli siskoni tekemä ihana sukuni juhlissa perinteinen suklaakakku, Kakku Caprilta, ja sitten oli vielä banaanikahvikakku.

 

Äitini teki juhliin sydänpipareita, ja itse pyörittelin juhliin keksipalleroita digestive-sula valkosuklaa-vaniljatuorejuusto-rouhittu tummasuklaa-massasta ja minttudomino-sula tummasuklaa-vaniljatuorejuusto-mariannerouhe-massasta, dipaten molemmat pallerot sulaan valkosuklaaseen, ja koristellen pallerot nonparelleilla.

 

 

 Ja ihan oikeastihan parastahan oli se, että sisareni oli tehnyt nimiäisiin liha- ja kalavoileipäkakut, molempia parit, ja ne oli kyllä ihan mahtavia! :) Taustalla näkyy kuvassa myös coctailpiirakat munavoin kanssa, ja se ihana perinteinen suklaakakku, mistä en osannut ottaa kunnon kuvaa :p Mutta nämä voileipäkakut... Voitaisko sopia, että ihmiset järjestäis juhlia ihan vaan sen takia, että saisi syödä voileipäkakkua, jookos! :)

 

 

Ja tässä me ollaan, nuorimman ja uusimman kumimuruni nro4. kanssa :)

Onnea elämääsi Laura! ♥

Lempeä lauantai

Viime viikonloppu meni vauhdilla hyvässä seurassa :) Lauantaina ystäväni oli kutsunut minut kylään heille kokkailemaan hänen kanssa, koska yhdessä kokkaileminen on paljon kivempaa ja opettavaisempaakin. Veljeni lapset tulivat samana päivänä tälle tädille kyläilemään, joten hekin tulivat mukanani ystävälleni leikkimään heidän lasten kanssa. Mukelot siis pelaili kaikilla mahdollisilla aparaateilla, ja me aikuiset kokattiin sekä juoruttiin - huippua!

Ruuan päälle pelattiin vielä mukeloiden kanssa monta erää uunoa, ja kaikki oli sopivasti kierroksilla jälkkärille :)

Gluteenittomista jauhoista tehtyä Maailman Paras Pannukakku ei toki ole ihan _niin_ hyvää kuin tavallisista jauhoista tehtynä, mutta kyllä se siltikin hyvää on, ja kyllä me sitä jätskin kanssa koko pellillinen tuhottiin. Illalla kotiuduttiin veljen lasten kanssa katselemaan Putousta ja ihan mahtavia Avaran luonnon Pingviinejä! Olen kovin ylpeä ja iloinen noista veljeni mukeloista, ja jopa Avaran luonnon fanittaminen lisää noiden lapsukaisten lisäpisteitä :) Mutta meillä oli siis oikein kiva, mukava, lepposa ja herkullinen lauantaipäivä, maailman parhaasti.

MAAILMAN PARAS PANNUKAKKU

4dl gluteenittomia jauhoja (esim. sunnuntai)
0,5dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
1tl kardemummaa
8dl maitoa (laktoositon)
3 kananmunaa
50g sulatettua voita (laktoositon)

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa munat maidon sekaan, ja lisää siihen vähitellen jauhoseosta vatkaten vispilällä. Gluteenittomat jauhot paakkuuntuu herkästi, niin niitä joutuu kyllä sekoittamaan reippaasti. Lisää lopuksi taikinaan sulatettu rasva, ja anna taikinan tekeytyä rauhassa vähintään 15min, tai kunnen on aika paistaa jälkkäriä. Suojaa syvä uunipelti leivinpaperilla, kaada seos pellille ja paista 200C n.30min, tai kunnes pannukakussa on kaunis, kultainen pinta. Syö heti lämpimänä, suun mukaisten lisukkeiden kanssa.

Uutuus ♥

Kukkuuu, muistatteko mut vielä? :) Helmikuu on selvästikkin lyhyempi kuu kuin muut, se kun sujahti ohi niin vauhdilla, ryminällä ja kiireellä. Mutta nyt täällä taas, ja monta juttua kerrottavana. Tärkeimpänä kuitenkin se, että rakkaat siskoloiset saivat perheeseensä suloisen esikoisprinsessan helmikuun viimeisen päivän kunniaksi, lippu salkoon! Tämä täti pääsi tätiytymään virallisesti nyt kolmannen kerran, mutta olen toki täti monille muillekin kultamuiskuille :) Tälle kultamuiskulle neuloin elämäni ensimmäiset villasukat.

Junasukkien ohje löytyi hyvin googlailemalla, ja kantapäidenkin sekä kärkikavennusten ohje löytyi samalla tavalla. Nyt herääkin vain kysymys, että mikä se on se vouhotus sukankantapään neulomisesta, kun sehän oli tosi helppo ja kiva tehdä! Varren väkertäminen oli ärsyttävän pitkäveteistä, mutta muutenhan sukkien neulominen oli mukavata touhua :) Ja juu, ymmärrän olevani täysin jäävi näillä sukilla, mitkä on tehty vastasyntyneen jalkaan, mutta kumminkin.

Lanka; Nalle
Puikot; nro. 2 sukkapuikot
Ohje; Junasukat (vähän pienennettynä ja muunneltuna vastasyntyneen koon vuoksi)
Silmukoita; 8/puikko (eli yht.32)

Ja niin, hän oon kovin kaunis, ihme suorastaan ♥ Tädin uusin rakas.

08. Metsämökkejä, taloja ja jouluistamista

Kivan viikonlopun kiva sunnuntai oli riisipuuroa, pipareita, kantaperhettä, suklaita, kynttilöitä ja jouluistamista. Ai että miten mukavata! Äitini, veikkaloiset ja siskoloinen tulivat kylään ja vähän jouluistamaan kanssani, niin sillä olin kiireellä laittanut jo nyt joulua valmiiksi - rehellisesti sanottuna, minusta on hykerryttävää, kun muutkin ihailevat jouluista kotiani :) Mutta niin, siitä jouluistamisesta, yölliset piparkakkutalkoot tuli päätökseen aamuyön pikkutunneilla, ja nyt on kaikenlaista pipariprojektia valmisteilla. Mutta ekana valmiiksi tuli talot.

Ison talon tein veljen lapsille. Kyllä se vaan on vieläkin kovin jännittävää tuo piparkakkutalojen kasaaminen. Se kuuma, sula sokeri saa ainakin minussa aikaan ylimääräisiä tykytyksiä, ja hirmuinen pohtiminen, että mitenkä päin mitkäkin palat kiinnittää, ettei polta sormiaan ja että kuitenkin saa rakennelmat pysymään kasassa. Täytyy kyllä sanoa, että ihailen suunnattomasti teitä kaikkia, jotka teette niitä upeita, hienoja ja monimutkaisia, sekä vimpan päälle koristeltuja piparkakkurakennelmia. Mekälle tällainen perustalokin meinaa olla melko haastava :) Mutta valmista siitä tuli, ja kasassa se onneksi pysyi.

Ison talon lisäksi tein kaksi pienempää mökkiä itselleni. Lapset auttoivat mökkejen koristelussa, mutta tuubeissa myytävät sokerikuorrutteet on melko haasteellisia käyttää, niin näistä pikkumökeistä tuli silläkin melko simppelisti koristetut. Toisaalta, tämä tätikin totesi, ettei kannata niihin kauheasti koristelukarkkeja uhrata, kun nämä mökit pääsivät ikkunalaudalleni tonttukylään asutettavaksi, joten mielestäni oli parempi lasten herkutella ne koristelukarkit ihan vaan omiin suihinsa.

Tämmöisiä metsämökkejä niistä sitten tuli, mielestäni ihan söpöisiä tonttulaisten taloja :)

Olipas kiva ja mukava päivä,

kun sisarukset oli kylässä käyvä.

tarjolla oli herkkua monen monta,

vaan ei puuroa laktoositonta -

se kun kattilaan päätti palaa,

ja viskattiin pois salaa.

Mutta onneksi oli pipareita,

taloja, mökkejä ja kitaroita :)

* 16. yötä jouluun *

02. Karmeen pikkuistamista joulua

Nyt kun pikkujoulujen kuumin sesonki on päällä, ellei jopa jo loppusuoralla, niin meilläkin suvun kakaroiden kesken vietettiin eilen pikkujoulua. Ja kun marraskuun alkuun pitkästi ja hartaasti suunnitellut Halloween kermut jouduttiin perumaan sairastumisten vuoksi, niin ne kermut päätettiin siirtää kuukaudella eteenpäin, ja niinpä tätini järjesti karmeet pikkujoulut kakaroille! :) Ihan mahtavaa, ja hyvin voi!

Ohjelmassa oli ensin yhteistä koristelua ja kasvomaalausten tekemistä. Sitten vetästiin toppahousut jalkaan, ja juostiin pimenevään päivään pihalle nuotiolle makkaraa sekä tikkupullaa paistamaan. Tai no se nuotio oli kyllä tädin naapurissa asuvien serkkuloisteni vaivalla tiilistä ja luonnonkivistä muurattu hirmuhieno avogrilli, ja makkaratkin oli nakkeja, ja tikkupullista toki suurin osa päältä paloi, ja sisältä jäi raaoiksi, mutta niinhän tikkupullan kuuluukin :) Valitettavasti päivä alkoi jo siinä kohtaa niin hämärtyä, ettei notskilta saanut mitään onnistuneita kuveja, mutta kivaa oli.

Takaisin sisälle hilpastuamme ohjelmassa oli aarteiden etsintää matojen seasta, saattoi myös olla ,että pestyjen ja öljyttyjen spaghettien seassa oli vihreitä ja sinisiä paperirullia, mitkä markkeerasi karkkia tai kepposta. Karkit täti oli laittanut kertakäyttöhanskoihin pikkupusseiksi, ja hanskat isoon kulhoon. Kepposet oli kuperkeikkoja, hyppimisiä, laulamisia, vale kaatumisia ja omalle kohdalleni osunut karmiva kasvomaalaus, missä neidit 8v, 13v ja 14v vetivät kivasti överiksi - kotimatkalla meinasin poiketa pikasesti maitokauppaan, mutta onneksi viimemetreillä muistin kurpitsanaamaa-Gothamin Jokeria-todella väsynyttä äiti-ihimistä-hirmuhuonoa suihkurusketusta muistuttaneen kasvomaalaukseni :D

Sitten herkuteltiin. Ainoat julkaisukelvolliset ja ihmisettömät kuvani näistä kermuista on näemmä jälleen juhlapöydästä :)

Serkkuni poika 8v oli tehnyt juhlia varten nimikylttejä ruuille. Niinpä tarjolla oli mm ihmissuden lihaa, (katkarapusörselsöniä), mörön kakkoja (lihapullia), limasia haisevia sisuksia (savumuikkuja) ja zombien oksennusta vanhasta potasta (perunasalaattia).

Ja koska potasta oli näkymyseroja, lienee jälleen sukupolvien välinen kuilu, niin babybornin potasta tarjoiltiin taikurin sydämiä (tomaatteja). Minä tein juhliin noitien ja hirviöiden sormia (parmesaani- ja pestoleipätikkuja),

Tiivistettettyä pimeyttä, eli mörköpalleroita (mini pätkis-muffinsseja suklaalla kuorrutettuna),

Smurffien munia (domino-joulupipari cake popseja, valkosuklaalla kuorrutettuna). Munia vahtineet linnut tein maalaamalla Sinellin valmiit massapohjat mustiksi, ja kiinnitin linnuille vain jäätävät lasisilmät kontaktiliimalla.

Makeisiin tarjottaviin kuului myös 8vuotiaan serkunpoikani toivomuksen mukaan tekemäni hautausmaakakku. Toisesta haudasta on karannut tätilässäni kummitteleva Hullu-Henrik, toinen hauta on vielä melko tuore kummusta päätellen, ja haudasta nousee huolestuttavasti jonkun käsi ja jalka, mitä hiekalla olevat rotatkin kauhistelevat. Kakussa oli välissä mutaa ja ihmisenluita (suklaamoussea valkosuklaa muruilla) ja päällä oli tosiaan maata ja hiekkaa (mustaa-sinistä-valkoista-ruskeaa sokerimassaa ja joulupipareita murusteltuna).

Juomatarjoilut oli sekoitellut ja koristellut serkunpoika 8v. Tarjolla oli ainakin ihmissuden mykkyä, verilimonadia, Zombien aivoja, Zombien verta ja taikurin juomaa.

Lisäksi vielä tätini järjesti lapsille omenan sukeltamista vesiämpäristä, millä välin me aikuisetlapset (serkkuni miehineen, kaksossiukkuni ja minä) saimme juoda kaikessa rauhassa kahvia, syödä vähän lisää herkkuja ja jutella kuulumisia. Kakarat olivat kyllä hämmästyttävän hyviä ja märköjä sukeltamisesta! Joku muu olisi ehkä tylsästi järkännyt kyseisen leikin pesuhuoneeseen, mutta tätipä levitti kaapillisen pyyhkeitä olohuoneen lattialle, ja siihen he porukalla riemukkaasti leiriytyi :)

Ja koska kyseessä oli karmivat pikkujoulut, niin Santtu-saunatonttu oli tuonut meille kaikille lorusta tunnistettavat pikkupaketit, missä oli jokaiselle pienelle ja isolle lapselle kaunis koru. itse sain tontulta somat helmet, joten lienee olin ollut hirmukiltti ;) Olipas vaan hirmukivat kermut!

Kylläpä vaan taas kaikenlaista,

juhlaa, riemua, nauravaista,

vaan miten nuo tekee kaiken vähän toisin,

nytkin hirviöitä, karmivia, monen moisin,

vaan voihan sitä pikkujoulua juhlistaa noinkin, 

ainakin iloksi, riemuksi juhlan koinkin.

Kyllä ne vaan on hauskaa porukkaa koko kööri,

mainiota sukua on tuo .....! ;)


* 22. yötä jouluun *

Valaistuja susheja

Viime viikonloppuna meillä oli veikkaloisilla siskoloisten kanssa perinteinen juniori valoshow, missä perinteisesti naiset laittaa erilaisia kaamos(joulu)valoja pihalle, ja miehet väkertää sisällä sushia. Ihan loistava perinne!! :D Siskoloiset ovat opettaneet meidät muutkin tekemään susheja näillä ohjeilla (huomaa alareunassa oleva linkki selkeämpiin kuvallisiin ohjeisiin). Ja kun meillä jotain tehdään, niin sitten tehdään kunnolla! :)

Susheja oli taaskin valtavasti, erilaisia Maki-rullia juurikin sopiviksi suupaloiksi leikattuna, Nigirit on yleensä meidän porukassa hyvin suosittuja, niin tälläkin kertaa, ja oma suosikkini noissa Makien täytteissä tai Nigirien päällisissä on melkeinpä tuo Tamagoyaki, eli makeahko munakas "ruttu" :) Sushien tekeminen käy kyllä tyystin askartelusta, mutta meillä kaikki niistä kovasti tykkää, poika 11v tykkää kokeilla ja maistella erilaisia makuja, neiti 8v nirsoilee katkarapujen suhteen, joten siksi suhtautuu vähän epäilevästi myös susheihin, mutta joka vuosi innokkaasti kyllä maistaa aina jotain uuttakin :)

Niin, ja ne valot.

"Naiset laittaa valot" tarkoittanee meillä sitä, että minä laitan, ja sisko et käly kannustaa, neuvoo ja ohjeistaa :) Ja siis tärkeintähän on se, että tikapuita pyritään liikuttamaan mahdollisimman vähän! :D Takapihan kasviritilöihin valot kiinnitetään nippusiteillä tai rautalangalla, etupihan valot kiinnitetään sähkömiehen nauloilla, vai mitä ne semmoiset valkoisella muovinipsulla varustetut naulat nyt onkaan... Tänä vuonna ripustettiin valot vähän uudella tavalla, joten vanhat nipsut eivät riittäneet hommaan, vaan uusia piti venyä katon rajaan. Huomatkaa yllä olevassa kuvassa niin ripustajan kuin sylissä olevan vasarankin tasapainottelu ;)

Mutta oikein nätit niistä valoista kyllä taas tuli :) Ja hirmuhyvää kaikki taas oli, ja kyllä, seura ihimiselle mitä parhainta! *syrän*

Juhlittu kälynen ♥

Meillä on menossa juhlaviikot :) Kälyni nelikymppisiä juhlittiin keskikesän kauniina viikonloppuna. Ja pakko kyllä kehasta, että kälynen on sen verran hyvä juhlien järjestäjä, ettei ollut ongelma eikä mikään järjestää 60 lähimmälle ystävälle bileet heillä kotona, ruokineen, juomineen, kakkuineen, kahveineen, bändeineen, tansseineen, yöpaloineen ja nauruineen! Tosta noin vaan!

 Tai no, lämmin ruoka oli pitopalvelusta, mutta kaikki muu oli kyllä ihan itse tehtyä, laitettua ja kestittyä :) Pihalle pystytettiin pari juhlatelttaa, kuusi pöytää penkkeineen, ruokapöytä käännettiin toisin päin, kylmälaukkuja oli monen monta, ja sohva sekä piano pyöräytettiin sopuisemmille paikoille, pois bändin tieltä, mutta niin että yön karaokelaulelut onnistui sohvalta käsin. Me siukun kanssa auteltiin roudareina, kasaajina, tarjoilijoina, keittiöhenkilökuntana, siistijöinä, grillimestareina ja kuskeinakin veikan sekä kälyn apuna, lankomiäs hoiti kuvaus ja videointi hommat. Ja hei, valehtelematta ihan parhaat bileet for ever!! Kaikilla vierailla oli ihan hirmumukavata, ja toki myös omalla väellä, juhlat jatkui aamu viiteen asti ja kaikki muutkin jaksoi kyllä kiitellä hyvejä bileitä :))

Kälyni on suuri Excel-taulukkojen ystävä, ja hänellä oli juhlistakin monen monta taulukkoa, niin ilmottautumisista, ruuista, ohjelmasta ja tarvikkeista telttoja sekä kukkamaljakoita myöten :) Pöydät ja penkit oli vuokrattu, kaikki muut löytyi lähipiiristä, tai sitten kaupasta. Varsinaiset muut juhlakuvat jääkööt salaisuudeksi, mutta tässäpä teillekin pieni vilautus pihan hienoista juhlateltoista.

Varsinaisesti oikeat synttärit oli jo keväällä, ja silloin lahjoin kälystä tällä kortilla ja rasialla, mistä löytyi sisältä nämä korut. Mutta kerta nyt oli kyseessä synttärijuhlat, niin teimme siukun kanssa kälylle yllätykseksi sekä lahjaksi synttärikakut. Käly teki itse juhliin herkullisia valkosuklaa- ja tummasuklaajuustokakkuja, mihinkä lupasin tehdä koristeita päälle. Niinpä tehtailimme paaaaaaaljon sokerikukkia kahteen yllätystäytekakkuun ja kuuteen juustokakkuun. Lisäksi äiti lupasi tehdä juhliin lusikkaleipiä omenatäytteellä, ja hän tehtaili niitä kaikkiaan 150kpl. Yllätyskakkujen kanssa herkkuja oli kyllä tosin ihan liikaa - kaikista jäi puolet syömättä :) Tai niin no, sanotaan sittenkin niin, että juhlissa niistä syötiin vain puolet ;)

Juustokakut oli tosiaan kälysen tekemiä, mihinkä sitten siukun kanssa tehtailtiin koristeet.

Ja täytekakku kynttilöineen päätyi myös pöytään. Tämä kakku oli siukun tekemä.

Kynttilöiden sytyttäminen oli melekosen haastava tehtävä :D

Puolessa välissä kattausta pyöräytimme pöytään uudet kakut, mutta näissä kotoisissa bileissä kaikki halusivat rääpiä aijemmin pöydässä olleiden kakkujen jämiä,

ja tämä toinen täytekakku jäikin sitten (juhlissa) kokonaan korkkaamatta :D

Nämä kakkupohjat tehtiin jo perinteisellä, hyväksi havaitulla Kinuskikissan ohjeella, tosin kaksinkertaisena ja puolitoistakertaisena isojen vuokien vuoksi. Kostukkeena oli vadelmalimpparia, ja välissä kermavaahto-tuorejuusto-paseerattu vadelma-sula valkosuklaa-pilkottu valkosuklaa-täyte. Päällä kaulintamassaa ja koristeet tehty itse sokerimassasta. Ja juurikin tätä kirjoittaessa muistin, että jossain on pussissa levyllinen käyttämättömiä, julmetun kalliita sokeritimantteja :D Noh, eiköhän tuo meitin kälynen tiiä ihan muutenkin olevansa melekonen timantti! ♥

Onnellinen.

Sitä vaan saa olla niin monesta asiasta onnellinen. Olen onnellinen kesästä, auringosta, lämmöstä, pääskyjen iltaisesta kirkunasta, naapurustosta kantautuvasta ruohonleikkurin murinasta, kirkkaudesta ja kuulaudesta. Olen onnellinen vapaudestani olla, tehdä, mennä, jäädä. Olen onnellinen läheisistä, perheestä, ystävistä, ajasta nähdä heitä, ja olla heidän kanssa. Olen onnellinen itsestäni, toimivista sisuskaluista, ja niistä jotka vielä joskus ehkä toimivat, päivä päivältä enemmän jaksamisesta, pystymisestä, keskittymisestä. Olen onnellinen hetkistä, muistoista, nauruista ja iloista. Myös ne pienet asiat saavat minut nyt onnelliseksi, lakatut varpaankynnet, yöttömät yöt, jätskipallo, retroastiat, kutisemattomat hyttysenpistot.

Kyllä elämässäni on sitä muutakin, tulostin hajosi, pyjamapäiviä ei osu kohdalle, kirjoitustyöt ei etene, pinna kiristyy, alennusmyynnit jää välistä, ruoka on kallista, jne jne jne. Mutta mitä niistä, kun on niin paljon kaikkea, mistä olla onnellinen.

Juhannus tuli, oli ja meni.

Lippu salkoon!

 Kesä kukkeimmillaan.

 Nainen nautiskelee ja lomailee B-)

 Kesän ensimmäiset uudet perunat, silliä, lohta, pinkkiä salaattia ja punajuurisalaattia - ihanaa!

 Juhannustansseista takaisin mökille Juhannus yönä, ja Suomen suvi on kauneimmillaan.

 Yöpalaa...

 Juhannuspäivän juhlaa! ♥

 Hippo-pannukakku kertonee lienee kaiken tästä herkuttelusta :D

 Yöttömän yön superkuu.