Kalat ui kotio! ♥

Entiseltä työpaikalta on jäänyt monta hyvää ihmistä sydämeeni, ja heistä muutamasta tullut oikein hyviä ystäviänikin ♥ Heistä Jiin ja Ässän kanssa olemme touhuilleet mukavia juttuja yhdessä, syksyllä kävimme Laipanmaan korpimetsissä päivävaeltamassa, pariin otteeseen olemme kokoontuneet brunssin äärelle, ja suunnitelmissa on tehdä kivoja retkiä yhdessä niin kylpylöihin, moottorikelkkailemaan kuin pyöräretkillekin.

Mutta tällä kertaa saimme sovitettua kalentereihimme yhteisen ajan jo tovin toivotulle pilkkireissulle, ja yhteinen aika löytyi naistenpäivältä :)

Nämä pienet pinkelöt bebetykset tein mukaan juhlapäivän kunniaksi Kinuskikissan ohjeen mukaan.

Ja pienet lahjat tsikunoille; Jiin kanssa kävimme alkuviikosta katsomassa Aku Louhimiehen ohjaaman "8-pallon", mikä oli vaikuttava, oikeastaan ihan hyväkin, mutta tuo Marko Kilven alkuperäisteos "Elävien kirjoihin" oli kyllä itseasiassa vielä vaikuttavampi kuin lehva, ja tiesin heti kirjan ahmittuani, että samainen pokkari pitää kyllä Jiinkin lukeman. Ässä sai kokkailukirjan "Salaatit", koska Ässä on tosi ihana ja hauska, ja pilkkireissua suunnitellessamme Ässä kutsui meidät samalla reissulla retkelle vanhempiensa maatilalle, kantakotiinsa, ja lupasi tehdä lounasta, mutta huolissaan tuhahti että "mä en sitten TODELLAKAAN osaa tehdä mitään, mä sit tosiaan teen ihan vaan jotain salaattia tai jotain..." :)) 

Mutta reilun -15C pakkasessa pilkille me sitten lähdettiin, reijät kairattiin ja istuttiin jakkaroille narraamaan kaloja, jotka siellä avantojen siimeksessä piileksi. Ja sieltä se sitten tuli;

Talvi myrsky. Lunta tuiversi luotisuoraan, näkyvyys oli alle 10m, ja jäällä kävi ihan järkyttävä puhuri. Tai ei se kyllä edes puhuri ollut, kyllä se oli ihan rehellinen myräkkä. Sinnillä me siellä kyykittiin liki 1,5tuntia, naurettiin ja kirottiin keliä, ja yritettiin huudella kaloille kannustusviestejä :D Jopa eväsleivät mupellettiin ja termarikahvit ryystettiin siellä myrskyn keskellä, kerta eväät oli mukaan tehty. 

Ja voi että miten mukava olikaan sitten päästä keltaisen maalaistalon tuvan lämpöön! :) 

Ja vihdoin nämäkin tsikunat saivat kalaa!! :D 

Ja kyllä, vajaa tunti pilkiltä tultuamme taivas alkoi kirkastua, ja kahden tunnin kuluttua pilkkipaikalla näytti jo tältä :D :D Jäätävää. Mutta siitä huolimatta ihan käsittämättömän kiva reissu, suosittelen! ♥

Tiistain uusia hetkiä ja ekoja kertoja

(onpas taas harvinaisen tylsää otsikointia havaittavissa)

Tänään tartuin haasteeseen uudella ajatuksella, joten laskettakoon sekin uutuudeksi :)

* sain aamuyöllä töissä vilpittömän kiitoksen ja siunaukset kortin muodossa. Se kyseinen tilanne oli jokalailla eka kerta, ja kiitokset lämmitivät kovasti ja saivat hymyilemään.
* heti herättyäni nousin reippaasti ylös, puin päälleni ja lähdin kävelylle. Näin en tee koskaan herättyäni, en vaikka heräisinkin neljältä yövuorojen jäljiltä...
* valitsin kuvassa näkyvän polun, mitä pitkin en ole aijemmin koskaan kävellyt.
* löysin metsästä laulukiven, millekkä kiipesin ja lauloin Vilkkumaan totuutta ja tehtävää
* ja kerrankin keskityin, ja osasin laulaa kertosäkeen alun "pahimpia on aamut, joiden päättymistä ei näy...". Tähän asti olen aina laulanut sen "Kai pian on aamut, joiden päättymistä ei näy..." Kummasti muuttui merkityskin :)
* katselin metsää erilailla kuin yleensä, yritin tunnistaa sammaleita ja kuikuilla murkkuja. Kun katsoin taivasta, niin se oli koivun lehtien kultaama.
* kotona söin aamiaiseksi keitettyjä perunoita :D