Pääsiäisen päivällistämää

Tänä vuonna pääsin minäkin vihdoin pääsiäistä päivällistämään :) Jos en olekkaan nyt tarpeeksi monta kertaa muistanut mainita, niin edellisessä elämässäni olin lähes aina kaikki tällaiset juhlapyhät töissä, ja vapaina hetkinä kerkesin sentään jonnekkin kylään, nauttimaan juhlapöydän herkuista. Niinpä tässä uudessa elämässäni pyysin äidin, kaksosen ja langon kylään sillä ajatuksella, että kerrankin minäkin saisin kokata jotain herkkuja muille. Valitettavasti kotini ja varsinkin ruokapöytäni on niin kosolti pieni, että veikkaloisia en voinut tällä kertaa kutsua, mikä oli kyllä harmi, koska he usein kestitsevät hyvällä ruualla meitä muita, mutta tällä kertaa piti tehdä näin. Ja näin mä sitten tein;

PÄÄSIÄISMÉNU

Alkuruoka;

Parsarisottoa

parmesania

rievää

Valkoviiniä;
Inspire, Chardonnay 2011, Etelä-Afrikka

Pääruoka;

Paahdettuja lohkoperunoita

Paahdettua bataattia

kylmäsavulohella täytettyä tuorejuusto-smetanalohta

Pääsiäissalaattia

Guacamolea
Jäävettä ja loput aijemmasta valkkarista

Jälkiruoka;

Paahtovanukas, eli Creme Caramel

siskon rahkapiirakkaa

äidin lusikkaleipiä

äidin cookieseja

kahvia ja limpparia

Ja se on semmoista kuin nälkäisenä ei muista kuvata, mutta aluksi tosiaan oli parsarisottoa, mikä oli tehty muuten aijemman ohjeeni mukaan, mutta keitin aluksi litrassa kiehuvaa vettä kaksi nippua vihreätä parsaa, putsattuna ja n.3cm pätkiksi leikattuna. Keitin parsaa n.5min, ja noukin palaset pois kattilasta, säästäen keitinveden. Jäähdytin parsat kylmän veden alla ja jätin sivuun odottamaan. Keitinveteen lisäsin yhden kasvisliemikuution ja käytin sitä nesteenä risoton valmistuksessa. Keitinvesi oli aika suolasta, joten osan nesteestä korvasin ihan vaan kiehuvalla vedellä. Lopuksi lisäsin valmiiseen risottoon parsat ja parmesanin. Tuli ihan hyvää, mutta valkoviiniä ois pitänyt laittaa risottoon enemmän, ja valkosipulia kans. Tuomiona sanottakoon, että kyllä tuo sienirisotto on mun makuuni parempaa.

Pääruaksi oli uunikalaa. 800g kirjolohesta leikkasin rasvasimman osan pois, ja tarkistin ettei fileessä ollut ruotoja. Ostin fileen kylläkin ruodottomana, mutta niinhän se on, ettei ole olemassa ruodotonta kalaa, ja tästäkin ruodottomasta lohifileestä nypin pinseteillä pois 21 ruotoa.

Pesin fileen kylmällä vedellä ja laitoin sen uunivuokaan.Samalla ruttasin yhden arkin leivinpaperia, ja upotin sen paperin tosi kuumalla vedellä täytettyyn altaaseen odottelemaan vuoroaan.

Ripautin lohifileen päälle varovasti suolaa ja reippaammin mustapippuria. Suolaa siksi varovasti, että tein lohifileeseen n.2cm välein viiltoja, ja laitoin niihin ohuen ohuita kylmäsavulohi viipaleita, mitkä itsessään on melko suolaisia. Kylmäsavulohiviipaleita oli 150g, ja ängin sen kaiken tuonne lohen viiltoihin. Paistuessa kylmäsavulohisoirot "sulavat" kalan sekaan, ne ei kunnolla edes erotu valmiista kalasta, mutta tuovat mukavasti makua. Sitten sotkin kulhossa 100g Viola, kolmen pippurin tuorejuustoa ja 150g Viola, ruohosipulituorejuustoa, pienen purkin smetanaa sekä pari rkl ruohosipulisilppua. Levitin lähes koko seoksen paksusti kauttaaltaan lohen päälle.

Lopuksi vielä se kuumassa vedessä lillunut leivinpaperi puristeltiin enimmästä vedestä, ja levitetään lohen päälle. Lohi uuniin, 200C ja 25-30min. Päälle voisi laittaa paahdettuja pinjansiemeniä, mutta meillä pähkinät ja siemet on pannassa, niin saksin päälle vähän vielä ruohosipulia (kun sitä kerrankin sattui olemaan).

Lohen kanssa tein uunissa paahdettuja juureksia; 

Kuorin kaksi isoa bataattia ja leikkasin n.1-2cm tikuiksi, lisäksi viipaloin sekaan yhden makean sipulin puolirenkaiksi leikattuna, pari valkosipulin kynttä murskattuna, rouhittua mustapippuria, merisuolaa ja oliiviöljyä.

Perunat pesin hyvin, mutta en kuorinut niitä. Lohkoin perunat ohuiksi "veneiksi", sekaan punasipulia puolirenkaiksi leikattuna, pari valkosipulin kynttä murskattuna, rouhittua mustapippuria, reippaasti merisuolaa ja oliiviöljyä.

Aloitin menun kokkailun noista juureksista, ja valmistelin ne odottomaan, sekä maustumaan isoihin kulhoihin. Siitä sitten vaan kippasin juurekset paperin päälle uunipellille, lämpö 250C ja n.30-40min uunissa paahtumassa.

Seuraavaksi tein guacamolen jääkaapiin tekeytymään;
Halkaisin kolme avokadoa, irrotin niistä kivet, mutta säästin ne, kuutioin avokadon hedelmälihan kuorissa, ja koversin ne haarukalla kannelliseen kulhoon. Muusasin avokadoa roheasti mössöksi, puristin sekaan 1/4 limen mehun. Pilkoin 1/2 chilin [putsattuna, ilman siemeniä ja niitä valkosia sisuksia] pienen pienen pieneksi, samoin 1/4 punasipulia hakkasin pienen pieneksi silpuksi, ja sekoitin ne avokadotahnaat. Maustoin avokaadotahnan suolalla ja pippurilla, sekä pienellä ripauksella sokeria [taittamaan limeä]. Tässä kohtaa piti maistella aikasta paljon, että sai suolan ja pippurin riittäväksi. Sekoitin tahnan tasaiseksi haarukalla, ja laitoin säästetyt avokadon kivet tahnan sekaan estämään tummumista. Kansi kiinni, ja kulho jääkaappiin maustumaan. Tarjolle laitettaessa otin kivet pois guacamolen seasta.

Tässä välissä valmistelin kalan, laitoin sen ekana uuniin, sitten perunat ja sitten bataatit. Alkuruuan ajan kala ja juurekset odottivat tarjolle laittamista 100C uunissa. Mutta siis kalan paistuessa valmistelin vielä pääsiäissalaatti;
Revin erilaisia salaatteja palasiksi [jääsalaatti, punasalaatti, rucola], pilkoin 1/2 kurkun pieniksi kuutioiksi, viipaloin 1/2 punasipulin ohuiksi puolirenkaiksi ja leikkasin pari säilykepersikan puolikasta kuutioiksi. Sekaan vielä pakasteesta 100g herneitä [pussin loppu] ja isoja katkarapuja. Tarjoilin salaatin laakealta vadilta, ja viipaloin siihen vielä päälle 2 avokadoa ja pari säilykepersikan puolikasta, vähän niin kuin koristeeksi. Salaatinkastikkeet olivat ihan vaan pullosta, hyväksi todettuja.

Ruokailun ja pöydän raivauksen jälkeen piti hetkeksi vähän oikasta sohvannurkaan höpöttelemään sukulaisten kanssa, ja sitten ryhtyä kahvin keittoon.

Jälkiruuaksi oli ihania äidin pikkuleipiä ja siskon leipomaa rahkapiirakkaa (lankomiäs ei tykkää rahkasta, niin minä sain tuota ison rasiallisen pakastimeenkin laitettavaksi :) ) Minä tein jälkiruuaksi paahtovanukkaat, eli Creme Caramel, mitkä oli kyllä ihan kipeen hyvejä! Tässäpä siis oikein niiden resepti;

CREMÈ CARAMEL, ELI PAAHTOVANUKAS (4annosta)

1dl sokeria
0,5dl kiehuvaa vettä

vanukasseos;
2dl kuohukermaa
3dl maitoa
1 vaniljatanko
100g valkosuklaata
0,5dl sokeria
3 munaa

Tee vanukas suorareunaisiin vanukaskulhoihin tai kahvikuppeihin, minä käytin teeman kahvimukeja. Lisäksi tarvitset syvän uunivuuan, mihinkä vanukasastiat mahtuvat, sekä 1-2litraa kiehuvaa vettä.

Aloita sulattamalla sokeri paistinpannulla; kaada 1dl sokeria pannulle, laita levy päälle, ei täysille, ja anna sokerin sulaa rauhassa pannulle, sekoittele lastalla vasta kun sokeri on alkanut sulamaan. MUISTA että sula sokeri on ihan hirvittävän kuumaa, ole varovainen sen kanssa. Kun sokeri on saanut vähän väriä, varo ettei se kuitenkaan pala, niin kaada varovasti sekaan puoli desiä kiehuvan kuumaa vettä. Sekoita vesi sokerin sekaan, ja kaada sokeriseos tasan kuppeihin. Pyörittele kuppeja niin, että sokeria tulee myös vähän kuppejen reunoille, anna sokerin jäähtyä [voit nostaa kipot vaikka hetkeksi jääkaappiin].

Tee vanukas. Laita kattilaan kerma ja maito, halkaise vaniljatanko, kaavi siitä siemenet ja laita ne sekä avattu tanko kerma-maitoseokseen. Anna seoksen kiehahtaa, mutta ole taas tarkkana, sillä kerma-maitoseos palaa herkästi pohjaan. Sekoita laakeassa kulhossa munien rakenne rikki, ja sekoita sekaan sokeri. Kun kerma-maitoseos on kiehahtanut, niin lisää siihen pieneksi palasteltu valkosuklaa ja sekoita se sulaksi seokseen. Ota kerma-maito-valkosuklaa seoksesta pois halkaistu vaniljatanko, ja kaada seoksesta vähän kerrallaan munasokeriseokseen, samalla aina sekoittaen. Ota vanukaskupit jähmettymästä, ja kaada vanukasseos varovasti tasan kuppeihin.

Laita kupit syvään uunivuokaan, ja nosta uunivuoka kuumaan uuniin, kaada vasta sitten kiehuva vesi uunivuokaan, niin että vesihaude yltää ainakin puoleen väliin vanukkaita kupeissaan. Paista vanukkaita vesihauteessa, 150C uunissa n.1tunnin ajan. Anna vanukkaiden jäähtyä, peitä ne kelmulla ja laita ne kupeissaan jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään. Tarjolle laittaessa kierrä vanukkaiden reunat irti kupeista terävällä veitsellä, laita kupin päälle pieni tarjoilulautanen ja käännä vanukaskupit väärinpäin. Kun pidät kiinni molemmin käsin kupista ja lautasesta, ja ravautat kuppia alaspäin, niin kuulet kuinka vanukas irtoaa kupista kauniisti lautaselle. Tarjoile kahvin tai teen kanssa, ja tietenkin jälleen hirmuhyvässä seurassa :)

Keväällä kerran 2013

Ihanaa kun kevät ja sen paras ystävä aurinko ovat täällä :) Minun kotini näyttää kevään siivittämänä tältä.

Keittiö tuntuu omimmalta näin keltaisella säväytetyllä. Ja uusi ihastuttava Kuplat keittiönlamppuni, ihaileva katse osuu siihen vielä monta kertaa päivässä :)

Makkariin vaihtui harmaata [käänsin violetin päiväpeiton toistepäin, ja jouluna olkkarissa vierailleet harmaat verhot palasivat paikoilleen], runsaasti pinkkiä sekä valoa. Korut menivät uuteen järjestykseen, siskoloisten avustuksella joulupukin tuoma kirkas Vitriini sai pari pienempää kaveria ja orkidea tahtoi tulla tyttöilemään. Tyyny röykkiö kasvoi uusilla ja vanhoilla Vallilan tyynynpäällisillä, torkkupeitto löytyi Luhdan hintarallista ja verhot vaihtuivat uusiin kuoseihin ja väreihin. Virittelin tuohon olohuoneen ja makkarin isoon oviaukkoon kaksi verhotankoa, niin sain siihen ilmettä tuomaan kivat verhot, ja tarvittaessa myös pimentämään makkaria olkkarista tulevalta valolta.

Olkkarin puolella oviaukossa on samainen Vallilan verho, mutta toisen värisenä. Pähkinäpuunoksaan ripustin siima-koristeita, missä oli vihreitä ja ruskean sävyisiä kristalleja, sekä metallisia sulkia/lehtiä. Afrikka-taulut pääsivät takaisin paikoilleen, puuhun "kasvoi" taas lehdet, ja telkkari päivitti lookinsa tälle vuosituhannelle :)

Tapetit vaihtuivat jälleen uusiin, ja miellyttävät isosti. Ja viimeinen kuva olohuoneesta innoitti minut ikkunoiden pesuun :D Tuolla harmauden keskellä roikkuu tämä kranssi, tosin siinä olleet "emolinnut" olivat kärsineet pahasti säilytyksessä, ja vaihtuivat tuoreempaan pariskuntaan - niinhän se on, kevät tuo muuttolinnutkin.

   

 Oikein hyvää, kaunista, herkullista ja ihanaa pääsiäistä!

Nauttikaa valosta, väreistä, hetkistä sekä keväästä ♥

Pinkki varjostin

Piti saada yöpöydän lamppuun pinkki varjostin, ja porhalsin kauppaan semmoista hakemaan. Ja seuraavaan kauppaan. Ja sitten seuraavaan kauppaan. Ja höh, sitten vielä seuraavaan kauppaan. Miten vaikeeta voi olla löytää pinkki lampunvarjostin? Lopulta luovutin, ja ostin harmaan. Tietty. Mutta siitä piti saada kivempi.

Niinpä rullailin Big Shotilla ja Spellbindersin perhos-stansseilla kivasta pinkkivalkoisesta, kimaltelevasta paperista kolme erilaista perhosta, nämä kaksi pienempää ja yhden isomman. Kiinnitin ne teippaamalla kaksipuoleisella teipillä perhosen vartalon kiinni varjostimeen. Ja sitten otin nopeita ja suppeita kuveja :)

Saiskos vähän sitä tuoreutta ja terveyttä?

Tänään alkaa pääsiäisviikko. Kantakotini oli jokalailla uskomaton :), ja niinpä perheessäni varsinainen pääsiäisen sanoma on jäänyt rairuohoon, tipuihin, keltaiseen, vihreään, noita-akkoihin, suklaamuniin ja hyvään ruokaan. Kantakodissani oli muutes astiasto jokaiselle suuremmalle juhlapyhälle; juhannuksena syötiin Arabian lemmikkikuvioiduilta kesälautasilta, jouluna pöytään katettiin/katetaan saman firman vanhat ruusuposliinit ja pääsiäisenä pöytään laitetaan Nuutajärven tummanvihreät lasiastiat. Sinänsä hauska juttu, sillä ensimmäiset 12 elinvuottani perheeni kantakoti oli pienen pieni, omakotitalon yläkerta, mutta astioille meillä oli kyllä aina tilaa :)

Mutta niin, eihän mun tätä pitänytkään lähteä muistelemaan, vaan esitellä kun minäkin pääsin tänä vuonna vitsahommiin! Ystäväni kutsui perjantai-iltana heille pitsalle, ja niin kuin kunnon illalliskutsuilla [telkkarin mukaan], niin näilläkin kekkereillä oli ohjelmaa - koristeltiin porukalla loput tyttären virpomisvitsoista.

Ja näin hienoja niistä sitten tuli! Kuumaliima nopeutti kummasti höyhenienkin kiinnitystä, lisäksi vielä piippurassia ja kaikenlaisia koristeita. Siinä sitten liimaillessa näpit palaneina ja joka paikka höyhenissä ystävä (mies) murisi, että nää on kyllä niin julmetun hianoja vitsoja, että näitä ei yhellä kytysellä kinderillä saakkaan. Voinette arvata mitkä munat olivat lapsena minusta kaikkein hienoimpia, ja mitä munia siksi olin itsekkin ostanut palmusunnuntain varalle ;) :D Niinpä piti sitten pikkasen skarpata,

Tein hienojen vitsojen varalle pari softiksesta leikatuin kukin ja perhosin koristeltua pussukkaa, ja muiden mahdollisten yllätysvirpojen varalle jätin noita suosikki suklaamuniani. Täällä meidän naapurustossa ei ole paljoakaan lapsia, ja kun itse olin aijemmin epäsäännöllistä vuorotyötä tekevä pelastajatar, niin lähes aina olin tämmöiset pyhät töissä. Niinpä kotioveni ei ole mitenkään vakiintunut pikkunoitien vierailukohde, mutta lets see, notta josko minäkin vähän tuoreutta sekä terveyttä tänään saisin :) Ai niin, mitäkö noissa yllätyspussukoissa sitten onkaan sisällä? Muutamat pinnit, ja ihan vaan ne kinder-munat, mitkä on mun mielestä edelleenkin parhaita! :))

HYVÄÄ, RAUHALLISTA, KAUNISTA JA HERKULLISTA PÄÄSIÄISVIIKKOA KAIKILLE!

bling bling Rattoruunu

Minuun iskee aina keväisin "pesän rakennus vimma" ja hirmuinen tahto sisustaa kaikkea, suurta ja pientä. Tänä vuonna tuo vimma iski oikein isosti, ja ihan avoimesti syytän siitä karmivan pimeää syksyätalvea.
Enimmäkseen sentään olen pysynyt pienissä projekteissa, kuten näissä valaisimien vaihdoissa. Ja niinpä sitten ostin makkariinkin uuden, kirkkaamman kattolampun vanhojen tylsän tavallisten spottien tilalle.

Tämmöisen häkkyräin sain kun sainkin lopulta kattoon paikalleen. Lamppu oli ihan kiva, kirkas ja teki kattoon hauskoja varjoja, mutta halusin siihen jotain lisää.

Niinpä tein siimasta, erilaisista kirkkaista ja harmaista kristallilasihelmistä sekä hopeisista puristettavista välihelmistä 21 roikkuvaa "nauhaa", missä osassa oli kuusi helmeä, osassa seitsemän. Sidoin ensin 12 helminauhaa lampun runkoon, mutta asetelma jäi siten vähän suppeaksi, niin irrotin valaisimen katosta ja kiinnitin sen yläpuolelle 20cm  halk. olevan metallirenkaan, mihin lisäsin vielä 9 helminauhaa. Paljon parempi. Valaisin säilyi kepeänä, mutta siihen tuli enemmän jujua, ja nuo kristallihelmet kimaltelevat ihan älyttömän kauniisti niin luonnonvalossa, kuin sähkövalossakin. Me like :)

Inspiroivaa pinkkiä

Ja kolmas kortti oli Sinellin Kuukauden korttikisaan, missä oli haasteena mainio inspiraatiokuva!

Vilkuilin kuvaa uudestaan ja uudestaan, ja inspiroiduin siitä isosti :)

Tämä kortti lähti tuosta aivan ihanasta Whimsy Stamps Jumbo Love leimasta. Leimasin kuvan kahteen kertaan harmaalle kartongille, leikkasin tarkkaan kuvat irti, ja toisesta kuvasta leikkasin vain norsujen päät. Väritin korvat Promarker-tusseilla, vaalealla pinkillä ja vaalealla beigellä. Rusetit leimasin valkoiselle paperille, ja väritin ne myös tusseilla, pinkeillä ja vihreillä. Norsujen korvat on teipattu tavallisesti, mutta norsujen kasvot ja kärsät on kiinnitetty kohoteipeillä kolmiulotteisuuden saamiseksi.

Teksti on DCWV-paperikosta, sydämet olivat alunperin turkoosin ja limen väriset, mutta väritin ne kimalleliimoin saman sävyisiksi norsujen rusettien kanssa, ja tekstin kohotin 3D kohotarrapaloilla. Taustalta löytyy DCWVn papereita sekä suloinen pitsinen pieni kakkupaperi. Koristeena jälleen Spellbinders Bitty Blossoms stanssilla tehdyt kukat, sekä lehdet, molemmat koristeltuna kimalleliimalla. Oikeaan ylänurkkaan lisäsin vielä vaaleanpunaisia, pinkkejä ja kirkkaita akryllitimantteja, ne on vähän niin kuin rakkaita ajatusten kuplia :) Vasen alanurkka näytti tyhmältä tyhjänä, ja kortti ei ollut mielestäni tasapainossa. Rusetit ja ruusukkeet olivat mielessäni siihen liikaa, ja niinpä lisäilin siihen "timantteja" elämän polulle.

Pilkullinen pinkki paperi ja piristävä vihreä paperi kaipasivat seurakseen jotain muuta, kuin ihan vaan valkoista korttipohjaa, ja niinpä tähän korttiin valikoitui lisää pinkkiä. Kaikessa runsaudessaan tätä korttia tuskin voi sanoa tyylikkääksi, mutta suloinen ja soma olikin tässä ennemminkin se juttu :D

Ja tässä se Sinellin inspiraatiokuva;

Tästä inspiraatiokuvasta sain korttiini hääteeman, vaaleanpunaiset värit, tummemmat paperiruusut, kiehkuroista piristävän vihreän, kakusta mielsin pitsisen kakkupaperin ja pöytäliinasta pinkin pilkkupaperin. Inspiroiduin myös tuosta taustalla näkyvästä lasista, mikä varmasti sisältää vaaleanpunaista kuplajuomaa, ja siitä korttini vaaleanpunaiset "kuplat". Ai niin, löytyy kortista muutama sydänkin. Ainoa mitä korttiini lisäsin, oli paljon kimalletta! ♥

Osallistun tällä kortilla Sinellin maaliskuun Kuukaudenkorttikisaan.

Tähtien kotiin

Ja niin oli useamman päivän askarteluvermeet levällään pitkin kotia; big shotpiste olkkarin ikkunalaudalla, nauhojen suunnittelupiste makkarissa, paperisuunnittelua olkkarin laatikoston päällä, liimausta, teippausta, kasaamista ja koristelua keittiönpöydällä, värityspiste olkkarin sohvalla, jne.
Sinänsä hassua, pidän siisteydestä ja järjestyksestä, mutta touhuillessani tarvitsen ympärilleni luovan kaaoksen :)

Siitä kaaoksesta syntyi lisää kortteja. Etsiskelin kivoja askarteluhaasteita netistä innostustani ryhdittämään. Aijemmin esittelemäni Kortisto haastetyöni lisäksi tein nyt kaksi muutakin korttia, tässä niistä Villakeijun kortteiluhaaste 3/2013 luonnoksen mukaan tekemäni kortti.

Tämä kortti menee ystävälleni, joka tyttärineen muutti juurikin "uuteen kotiin". Ja siksi nuo sitaatit, että ystäväni on asunut lukiolaisena samassa kodissa äitinsä kanssa, vaikka tyttärille koti onkin toki uusi :)

Halusin välttämättä käyttää kortissa uutta kiekuraista ikkunastanssia, ja mielestäni se sopi ihan hyvin tuohon annettuun luonnokseenkin. Leikkasin samaisella stanssilla ensin taustan kukkapaperiin aukon, mihinkä teippasin aukon kokoisen vaaleansinisen paperin, minkä kohokuvioin pilvi-kohokuviointitaskulla. Nuo oli tietenkin poutapilviä, niin ne sai ylleen Star Dust-kimalleliimaa. Sitten leikkasin ikkunastanssilla ruskeasta kartongista tuon ikkunan, minkä koristelin kauttaaltaan Glossylla. Harkitsin tekeväni kalvosta "lasit", mutta ilman niitä ilme on kevyempi, niin ne saivat jäädä.

Kortti on koottu punaiselle korttipohjalle, mikä sopi hyvin vihreään ja pirteään yleisilmeeseen. Kaikki muut kortin paperit on taas DCWV-paperikoista. Niistä löytyi myös tuo tähän kotiin sopiva teksti, mikä sai vähän lisää kimalletta reunoilleen alkuperäisen kimalluksen lisäksi. Teksti on kohotettu pohjasta kohotarrapaloin. Lopuksi vielä yksi tähti koristamaan, kertomaan tähtien kodista, ja mätsäämään alkuperäiseen luonnokseen.

Live Good. Be happy - ystävä rakas.

Osallistun tällä kortilla Villakeijun kortteiluhaaste 3/2013

Maailman paras pannari

Lätyt, räiskäleet, letut, vohvelit, pannukakut. Kaikki tehdään periaatteessa samalla reseptillä, mutta pannukakun kanssa on pienin vaiva - kaikki vaan sekaisin, uunipellille ja uuniin, ilman hirveetä paistamisen käryä, hellan vieressä vahtimista tai vohvelirautaan kätensä polttamista. Kätevää. Tämän ohjeen olen muutellut eri ohjeista mieltymysteni mukaan. Ja tämä on vaan yksinkertaisesti parasta.

Oletteko muuten huomanneet, että kun googlettaa "maailman paras pannukakku", niin tulee hyvin hyvin samanlaisia ohjeita, mistä moni on keskenään lähes identtinen, ja silti niistä monet ovat juurikin niitä rakkaita, isoäidin reseptejä, mitkä ovat suvussa kulkeneet aina? Onkohan se semmoinen resepti, mikä on ollut joskus aikoinaan jossain joka kodin keittokirjassa, tai jauhopaketin kyljessä, tai jossain... Tulee mieleen Frendit, ja Phoeben isoäidin supersalainen cookies-resepti ;)

MAAILMAN PARAS PANNUKAKKU

4dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
1tl leivinjauhetta
0,5tl suolaa
1tl vaniljasokeria
1tl kardemummaa
3 kananmunaa
8dl maitoa (esim. laktoositonta kevytmaitoa)
1dl juoksevaa Oivariinia

Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään - jauhot, sokeri, leivinjauhe, suola, vaniljasokeri ja kardemumma. Lisää joukkoon vispilällä vatkaten kananmunat, mikrossa kädenlämpöiseksi lämmitetty maito ja lopuksi vielä juokseva oivariini. Suojaa syvä uunipelti leivinpaperiarkilla, ja kaada seos uunipellille. Paista 200C uunissa, 30-45min.

Herkuttele lämpimänä mansikkahillon, tai vielä parempaa, omenahillon sekä kermavaahdon taikka vaniljajätskin kanssa. Maistuu myös hirmuhyvältä pelkän sokeriripauksen kanssa.


Hyvää pienen pakkasen puremaa ja auringonkultaamaa viikonloppua!

Haasteellisen Mätsäävää

Löysin kivan paperiaskarteluhaasteen Kortistosta ja tämän kerran haasteena oli "MÄTSÄYS", tarkoituksena  tehdä kaksi toisiinsa sopivaa työtä. Työ sai sopia yhteen jonkin aijemman työn kanssa, tai tehdä kokonaan kaksi toisiinsa sopivaa, mätsäävää työtä. Tarkistin vielä haaste blogin sääntöjä, ja siellä luki että töiksi käy kaikki paperiaskartelujutut, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Tein pienen lahjarasian, esim korulle, ja siihen mätsäävän kortin.

Rasian leikkasin ja taittelin liki 20vuotta sitten opettelemani ohjeen mukaan. Onneksi on tämmöinen hamsteriluonnoltaan, ja niinpä vanha kaava tuohon rasiaan löytyi kätköistä. Valitettavasti silloin teininä olen ollut melkoinen huithapeli, joten kaavaan oli iskenyt melkoinen "taiteilijan vapaus", mikä korostui kaavaa suurentaessa, mutta piirsin tuosta sitten samalla vähän siistimmän version. Teippasin pohjasta yhden "lipakkeen" paikoilleen, niin rasia pysyy paremmin muodossaan. Rasia tosiaan on avattava.

Sitten tein kortin. Kokosin kortin tuosta samasta perhospaperista, mitä käytin rasiassakin, ruskeasta rattain kohokuvioidusta paperista, tumman turkoosista samettikoristellusta paperista, mistä leikkasin myös ison sekä pienet perhoset ja laitoin niihin paljon glossya. Alakulmaan tein koristeeksi ruusuja, koristelin niitäkin glossy "kastepisaroilla" ja lehdet sai kimalletta vihreästä kimalleliimasta. Keskelle korttia laitoin vinoon nauhan, mihinkä tein pienen rusetin ja pienin pistoin varmistin, että se varmasti pysyy. Rusetti sai koristuksekseen kimalleliimaa ja yhden Swarovskin kirkkaan kristallin. Muuten kortissa on koristeena pieniä "timantti" koristetarroja ja turkooseja kimalleliimatäppiä.

En löytänyt kivan väristä korttipohjaa varastoistani, niinpä värittelin valkoisen korttipohjan erilaisilla mustetyynyillä, väreinä on ainakin vaalean sinistä, tummempaa sinistä, violettia, vihreää ja metallin hohtoista vihreää. Tuli aikasta kiva.

Ja tämmöiset ne tosiaan on yhdessä. Jos ihmisellä vaikkapa olisi tosi ihana käly, joka kohta täyttäisi Big 40, niin sille kälylle voisi sitten tehdä jonkin kivan korun tonne rasiaan, ja ojentaa nämä yhdessä pellavaisten fuksianpunaisten lautasliinojen kanssa. Kortissa olisi rattaissa ajanhammasta, söpösen suloisia ruusuja [ihan niin kuin se mahdollinen kälykin ois] ja perhosia, mistä se neljäs olisi Big one. Noin niin ku esimerkiksi.

Osallistun näillä töillä Kortiston haaste #21


LISÄYS 15.03.2013 klo 21:00
Tihihiii, tämä kortti ja rasia olikin muidenkin mielestä onnistuneen mätsäävä pari, ja ilokseni vieläpä voitokas :) KIITOS Viralliselle Valvojalle, ja Paperilohikäärmeelle haasteen voitosta.

Korviksien koreilua

Olin jo pidempään suunnitellut korvisten säilytystä. Useampi vuosi sitten tein makkariin korutaulut, mistä löytyy juttua täältä ja lisää kuvia mm. täältä. Mutta tapillisia korvakoruja, tai korviksia missä koukut oli hyvin avonaiset, oli hankala säilyttää muualla kuin solmuna laatikon pohjalla. Niinpä keksin tehdä korviksille oman taulun.

(hämärä, jo syksyllä otettu kuva. Tätä on suunniteltu tovi :D)

Hankin tavalliset vaihtokehykset, mistä poistin taustan ja lasin. Makuualustasta leikkasin mattoveitsellä kehysten kokoisen palan, mihinkä liimasin tuohon aijemmin käyttämääni harmaaseen kankaaseen sopivaa kangasta. Käytin liimaamiseen ihan tavallista kontaktiliimaa. Laitoin kangaslevyn reunoihin vähän vielä samaa liimaa, ja painoin levyn paikoilleen kehyksiin. Liimausten kuivuttua pujotin taulun taakse makuualustaan kaksi paksummasta rautalangasta pihdeillä taivuttamaani tukirautaa ja työnsin etupuolelle korvikset talteen roikkumaan.

Tämmöinen taulu siitä sitten tuli;

Taulu takaapäin, missä näkyy taakse pujotetut rautalankatuet. Rautalangoissa on älläntapaiset päät niin ylhäällä kuin alhaallakin, yläosat pujotin makuualustalevyn sisään ja alemmat levyn sekä kehyksen väliin. Kosolti siisti ja tukeva ratkaisu.

Ja korvikset tauluun "tökittynä". Jos makuualusta levy olisi ollut ohuempi, niin olisin kiinnittänyt korvikset levyyn niiden taustoilla/stoppareilla. Mutta koska levy oli niin paksu, niin korvikset pysyvät siinä hyvin ilman kiinnitystäkin. Käytän korviksissa muutenkin silikonisia taustoja/stoppareita käyttömukavuuden vuoksi, joten minua ei haitannut ottaa noista korviksista niitä taustoja/stoppareita pois. Arvokorut yms jätin kuitenkin säilytykseen omiin rasioihinsa, niin nämä sopivat hyvin olemaan näin :)

Saippuoitua

Voi että miten jälleen ilahduin! Sanna-Mari Räpellystä-blogista on muistanut minua monesti ihanasti tekemillään saippuoilla. Milloin posti on kuljettanut yllätyspaketin toivottamaan ihanaa kesää, milloin hyvää joulua, milloin mitäkin ja nyt viimeksi iloista naistenpäivää! :)

En ole Sannaa koskaan tavannut, ainoastaan täällä blogeissa jutustellut, ja silti hän aina näin ihanasti minua muistaa kauniilla, itse tekemillään saippuoilla, mitkä vieläpä tuoksuvat herkulliselle!!

Jokusen saippuan olen jo käyttänytkin, ja nyt saippuakulhossa on tuo ihastuttava jouluksi tullut kimalteleva lumihiutale-saippua. En ole raaskinut sitä kylläkään lutata, mutta joka aamu ja ilta sen kimallus minua ilahduttaa punaisessa saippuakulhossa. Naistenpäivää juhlistamaan tuli tuo hauska punainen korkokenkä :D

Nyt näin blogijulkisesti iso KIITOS Sanna-Mari! Ilahdun ja lähes liikutun joka kerta, kun pääset yllättämään minut näillä kauniisti pakatuilla ihanuuksilla :)

Etelän matka Kätevästi

Hyvät päivät jatkuivat viikonloppuna, kun lauantaina oli ohjelmassa "etelän reissu" Leimailutaivas ja Helmiplaneetta tapahtumaan mitä parhaimmassa seurassa! Aamulla kello herätti 0530, ja pikaisen ihmistymisen, pakkaamisen ja logistisoinnin jälkeen suuntasin nenän kohti etelää!

Moottoritie oli "kuuma".

En älynnyt ottaa päivästä ihmisettömiä kuvia, joten joudun kertomaan sanoin. Mutta ensin koukkasin junan tuoman Annan Aarteiden Annan Pööpötini kyytiin, ja sitten haettiin völjyyn ihana Arkitaivaan Leonida. Kurvailtiin porukalla Espoon IKEAan, missä Ingvarin tytöt ja pojat tahtoivat tarjota meille maittavan aamiaisen todella kohtuulliseen hintaan. Myös aina niin iloinen Pikku Kepposen Rva Kepposka liittyi seuraamme aamiaiselle. Ja aamiaisen jälkeen vihdoin suuntasimme Masalaan messuilemaan.

Leimailutaivas ja Helmiplaneetta tapahtuma oli ainakin minulle positiivinen yllätys. Ensisilmäyksellä tarjonta näytti vähäiseltä, mutta kun lähti virran mukaan kiertämään eri "kojuja", niin hetkessä jo huomasi, että laatu korvasi määrän. Itse olen aika kriittinen tämmöisissä tapahtumissa kierrellessäni, ostan vain mielenkiintoisilta, ystävällisiltä ja minuun jotenkin vaikuttavilta myyjiltä. Ja tämmöisissä tapahtumissa on aina paljon nähtävää, siksipä minusta oli miellyttävää että näytteilleasettajat olivat lähekkäin, ja kukin meistä neljästi kierteli ja katseli itseä kiinnostavia juttuja, mutta toiset oli kyllä kohtuu helppo löytää hallista muutamalla silmäyksellä, ja päästä näin yhdessäkin miettimään hyviä hankintoja.

Neljä tuntia jaksoimme kiertää, välillä tosin kahvitellen ja sitten taas kierroksia, ihastelua, suunnittelua sekä ostoksia jatkaen. Masalasta suuntasimme syömään Il Gabbianoon, missä treffasimme myös Vuoksi ja Luoteen Mirkan. Pastojen ja risottojen äärellä oli taas hyvä olla hienossa seurassamme, jutella, nauraa, kuunnella, muistella ja seurustella ihan liian pitkästä aikaa. Hyvän ruuan päälle ajelimme Mirkalle nauttimaan jälkiruoka kahveista, teestä, piirakoista ja taas niistä jutuista. Tällä kertaa emme kerinneet askartelemaan kuulumisten päivittämiseltä, ja ostosten ihastelulta, mutta eihän se haittaa - meillä on hyvä syy nähdä taas mahdollisimman pian! ♥ 

Mutta niin, toki minäkin löysin jotain kivaa ostettavaa etelän reissulta ;)

[Kuvat jotenkin epätarkentui muokattaessa, ne saa tarkemmiksi klikkaamalla isommiksi.]

Ensimmäiset ostokset tein Paperinauhasta. Innostuin noista Golden Oldies-leimoista, alekorissa olleista kirjaimista, mitä voi väritellä tarpeen mukaan sekä Timpan tummasävyisistä papereista.

Seuraavaksi tein ostoksia Helmien Talossa, ja homma lähti tyystin lapasesta, niin kuin näkyy. Erilaisten koruosien lisäksi ostin paljon erilaisia simpukankuorihelmiä, mitkä näytti vaan jotenkin niin houkuttelevan kesäisiltä. Erisävyiset kristallihelmet päätyivät kassiini yhden lamppuprojektin vuoksi, ja kaikki muu siksi kun hullaannuin :) 

Täytyy sanoa, että Helmien Talo miellytti minua monin tavoin - tuotteet selkeästi esillä, avulias perhe myyässä tuotteita, pienet ostoskopat oli muistettu pakata mukaan tapahtumaan lähtiessä, kaikkialla näkyi firman nimi tyylikkäästi, ja touhu oli mielestäni muutenkin asiantuntevaa, ystävällistä, auttavaista ja muistettavaa. Monella kädentaitoyrittäjällä, niin askartelu- ja lankakauppiailla, kuin valmiiden tuotteiden myyjillä olisi paljon opittavaa heidän myyvästä meiningistä.

Kiertelin lisää messuilla, ihastelin ja kyselin, ja sitten jo taas isommin ostelin. Nämä ostokset tein Paperilohikäärmeestä. Oikealla alhaalla olevat akryllikristallit ja puolihelmet olivat ale-korissa, samoin keskellä olevat stanssit, mistä ehdoton suosikkini, keskellä oleva savannin eläimet, näkyy vähän heikosti. Vasemmalla ylhäällä askartelukalvoa, ja sitten vielä kirkasta kimalle pastaa.

Jutustelin pitkään Amalian "kojulla" leimaamista demoilleen Päpsyn kanssa. Vaikka olenkin tämmöinen reipas luonne, niin yleensä en tohdi lähestyä askartelu "guruja" [jollei Kätsyjä lasketa mukaan], vaan pälyilen sivummalla, ja ihastelen heidän tekemisiään. Päpsyn kanssa oli mukava jutella, kysellä myös niitä "tyhmiä kysymyksiä", ja saada pikaisesti oppia hänen tekemisistään. Hän myös ystävällisesti neuvoi minulle eri papereista, mitkä sopii hyvin tusseilla värittämiseen, mutta eivät ole ihan älyttömissä hinnoissa. Juuri semmoisia neuvoja, mitä ei voi tietää, ilman että kysyy joltain kokeilleelta.

Tapahtuman viimeiset ostokset tein Dekorettessa. Ihastuin noihin oikealla oleviin kohokuviointi-taskuihin, varsinkin tuohon missä on noita pilviä. Lisäksi ostin jokusen kivan stanssin, ja tuon todella ihastuttavan paperikon. Dekorettelle ei valitettavasti käynyt pankkikortti, mikä tuntui olevan joillekin ostajille hyvinkin iso ongelma, tuohtumisesta ja tuhahtelusta päätellen. Itse tiesin että tapahtumassa oli myös myyjiä, joilla ei ollut maksupäätettä mukana, ja niinpä olin varautunut käteisellä. Ja kyllä noita heidän ihania tuotteita saa nettikaupastakin, joten mitä sitä tuhahtelemaan ja tuohtumaan tuommoisesta asiasta :)

Mutta kotiuduin siis etelän reissulta kassit täynnä ihania ostoksia, mielessä muutamia suunnitelmia, vatsassa paljon herkkuja ja poskipäissä monen monta hymyä sekä naurua rikkaampana. Vaikka olemme kaikki kosolti erilaisia, ja meitä yhdistää alunperin "vain" tämä blogimaailma, niin silti yhdessä on ihan hirmuhauska ja luonteva olla - kiitos armaat Kätevät Emännät, elikkäs Kätsyt! :D *klonksuttaa vähän leukoja*

Kalat ui kotio! ♥

Entiseltä työpaikalta on jäänyt monta hyvää ihmistä sydämeeni, ja heistä muutamasta tullut oikein hyviä ystäviänikin ♥ Heistä Jiin ja Ässän kanssa olemme touhuilleet mukavia juttuja yhdessä, syksyllä kävimme Laipanmaan korpimetsissä päivävaeltamassa, pariin otteeseen olemme kokoontuneet brunssin äärelle, ja suunnitelmissa on tehdä kivoja retkiä yhdessä niin kylpylöihin, moottorikelkkailemaan kuin pyöräretkillekin.

Mutta tällä kertaa saimme sovitettua kalentereihimme yhteisen ajan jo tovin toivotulle pilkkireissulle, ja yhteinen aika löytyi naistenpäivältä :)

Nämä pienet pinkelöt bebetykset tein mukaan juhlapäivän kunniaksi Kinuskikissan ohjeen mukaan.

Ja pienet lahjat tsikunoille; Jiin kanssa kävimme alkuviikosta katsomassa Aku Louhimiehen ohjaaman "8-pallon", mikä oli vaikuttava, oikeastaan ihan hyväkin, mutta tuo Marko Kilven alkuperäisteos "Elävien kirjoihin" oli kyllä itseasiassa vielä vaikuttavampi kuin lehva, ja tiesin heti kirjan ahmittuani, että samainen pokkari pitää kyllä Jiinkin lukeman. Ässä sai kokkailukirjan "Salaatit", koska Ässä on tosi ihana ja hauska, ja pilkkireissua suunnitellessamme Ässä kutsui meidät samalla reissulla retkelle vanhempiensa maatilalle, kantakotiinsa, ja lupasi tehdä lounasta, mutta huolissaan tuhahti että "mä en sitten TODELLAKAAN osaa tehdä mitään, mä sit tosiaan teen ihan vaan jotain salaattia tai jotain..." :)) 

Mutta reilun -15C pakkasessa pilkille me sitten lähdettiin, reijät kairattiin ja istuttiin jakkaroille narraamaan kaloja, jotka siellä avantojen siimeksessä piileksi. Ja sieltä se sitten tuli;

Talvi myrsky. Lunta tuiversi luotisuoraan, näkyvyys oli alle 10m, ja jäällä kävi ihan järkyttävä puhuri. Tai ei se kyllä edes puhuri ollut, kyllä se oli ihan rehellinen myräkkä. Sinnillä me siellä kyykittiin liki 1,5tuntia, naurettiin ja kirottiin keliä, ja yritettiin huudella kaloille kannustusviestejä :D Jopa eväsleivät mupellettiin ja termarikahvit ryystettiin siellä myrskyn keskellä, kerta eväät oli mukaan tehty. 

Ja voi että miten mukava olikaan sitten päästä keltaisen maalaistalon tuvan lämpöön! :) 

Ja vihdoin nämäkin tsikunat saivat kalaa!! :D 

Ja kyllä, vajaa tunti pilkiltä tultuamme taivas alkoi kirkastua, ja kahden tunnin kuluttua pilkkipaikalla näytti jo tältä :D :D Jäätävää. Mutta siitä huolimatta ihan käsittämättömän kiva reissu, suosittelen! ♥

Rokahtavaa sulkasatoa kaulalla

Tämä on jäänyt esittelemättä. Mutta siis ystäväni pyysi tekemään hänelle kaulakorun. Hän oli tykästynyt ketjuihin ja riipuksiin, pituus sai olla 40cm, mutta lopputulos ei saanut olla liian bling bling, ja muutenkin mielummin sporttimainen kuin girly girl. Tämmönen siitä tuli :)

(pimeä ja epätarkka kuva kiireessä kuvattuna, anteeksi)

Korussa oli tummaa paksumpaa teräsketjua, mihin laitoin väleihin ruskeita krakleerattuja lasihelmiä sekä niiden kanssa pieniä ruskeita sateenkaari siemenhelmiä. Toiselle sivulle lisäsin tuommoisen yhden hauskan musta-fuksian rinkulahelmen, minkä halkaisija on 2cm. Riipukseen laitoin kaksi erilaista "sulkarykelmää", toisessa oli mustia ja fuksian värinen sulka sekä lyhyitä, vahvempia ketjuja, toisessa taas mustia ja öljymäisesti sädehtivä sulka sekä pitkiä, eri vahvusia ketjuja. Ketjun pätkät toivat kivasti riipukselle vähän painoa, kun pelkät sulat olisivat heiluneet miten sattuu.

Vähän kyllä jännitti, mutta kaulakoru oli onneksi isosti ystäväni mieleen :) Hyvä hyvä.

Tomaattipasta [ilman avokadoa]

Juu, minäkin kokeilin the avokadopastaa. Kokeilin itseasiassa kahdesti, tai melkein kolmestikkin, mutta kun se ei vaan sopinut suuhuni. Minun suuni ei pidä persiljasta, eikä jossain varioidusta korianteristakaan. suvussamme on paljon sitruksille allergisia, joten minäkään en oikein ole oppinut niitä käyttämään keittiössäni, pecorino maistuu tylsälle ja pakko tunnustaa - avokado on suussani mönjänen, ei niinkään makunautinto. Mutta siitä huolimatta urhoollisesti yritin, koska kyllähän sitä nyt avokadopastaa vaan _pitää_ syödä. Mutta ei. Niinpä muuttelin samalla ripeällä toteutustyylillä toisenlaisen herkun.

NOPEA TOMAATTIPASTA

1/2 raastettu val­ko­si­pu­lin­kyn­si
1/2 mietoa punaista chi­liä (pois­ta sie­me­net ja valkoiset sisukset)
loraus (n. 3rkl) balsamicoa
1/2-1dl hyvää oliiviöljyä
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
4-6 luumutomaattia
hyppysellinen sokeria
(1dl pakaste herneitä)
kou­ral­li­nen ba­si­li­kaa
kou­ral­li­nen villirucolaa
kourallinen raas­tet­tua par­me­saa­nia
400–500g pennepastaa tai spagettia (täysvilja)

Pese ja pilko tomaatit pieniksi kuutioksi. Mausta ne hyppysellisellä sokeria ja anna hetki tekeytyä. Laita sillä aikaa pastavesi kiehumaan, ja laita veteen runsaasti suolaa [pasta keitetään aina Välimeren suolaisessa vedessä, ja se selviää vain maistamalla]. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan, vähentäen muutaman minuutin keitto-ohjeesta. [Jos paketissa lukee 10min, niin 8min riittää, jos taas paketissa lukee 8min, niin 7min riittää.] Pastaveden kiehuessa sekoita kastikkeen aineet kulhoossa; raasta kulhoon puolikas valkosipulin kynsi, pilko chili oikein pienen pieneksi ja lisää se sekaan. Sekoita sekaan balsamico, oliiviöljy, suola, mustapippuri ja maustuneet tomaattikuutiot. Pilko veitsellä rouheasti basilika ja rucola, lisää ne kastikekulhoon (sekä halutessasi vähän sulaneet pakasteherneet) ja lopuksi raasta sekaan kourallinen parmesania. Maista kastiketta, lisää tarvittaessa suolaa, pippuria tai oliiviöljyä.

Pastan kypsyttyä ota keitinvettä talteen kahvikupillinen, ja kaada pasta valumaan lävikköön. Kaada pasta takaisin keittokattilaan, ja lisää kastike sen joukkoon. Kaada sekaan n. 1dl aijemmin talteen ottamaasi keitinvettä. Sekoita pastaseosta ihan hetki kattilassa lämpimällä liedellä, että kastikekkin vähän lämpiää. Tarjoile syviltä lautasilta, vuole päälle parmesaanilastuja [kuorimaveitsi toimii hyvin tähän hommaan]. Nauti heti veden tai kylmän valkkarin kanssa.