Palataan vielä muutama askel hellivään heinäkuuhun, ja siihen kun vietimme kätsyjen kanssa ihanan aurinkoisen päivän Porvoossa. Retken pääasiallisista järjestelyistä vastasi Rva Kepponen. Hän ja muut kätsyt, Anna, Leonida sekä Mirka olivat käyneet jo aamukahveilla torilla, kun itse kerkesin vasta reissuun mukaan. Onneksi ennakkoon jo sen arvasi, että tämän porukan kanssa reissaamiseen kannattaa irrottautua kiireemmästäkin aikataulusta, ja päästä nautiskelemaan hyvästä seurasta. Kaunis Porvoo ja ihana kesäpäivä olivatkin sitten molemmat retkellemme suurta plussaa!
Useiden kauniiden ovien takaa (ja jokusten ostostenkin jälkeen) löysimme tiemme ihastuttavaan ravintola Timbaaliin. Timbaalissa meille oli sovittu lounas-buffetti Kapteenin pöydästä.
Hykertelin onnellisena. Olen merenelävien suuri ystävä, tai ainakin makunystyräni ovat, joten laajasta valikoimasta löytyi monta herkkua. Eikä seurueemme muutkaan jäsenet valitelleet, kun pöydästä löytyi kaikille jotakin.
Omiksi suosikeikseni nousi yllättäen kalahyydyke, erilaiset sillit ja silakat sekä todella hyvä talon näkkäri. (Voiko tuosta herkusta edes sanoa niin rahvaasti, kuin näkkäri... Noh, meilläpäin voi.) Tykkäsin toki muistakin mauista, niin pestokanasta kuin munakas- ja lohirullista, sekä muistakin salaateista, mutta nuo edellä mainitut oli suussani ylitse muiden.
Timbaalin kaunis, vanhalle tyylille uskollinen sisustus on omiaan kyllä juhlien järjestelyyn. Ja ravintolassa oli useita erilaisia saleja/huoneita/tiloja, erilaisia tilaisuuksia varten. En valitettavasti saanut todistettua näitä kauniita tiloja kamerallani teille, mutta menkää ihmeessä paikanpäälle todistamaan ravintolan puitteet ja herkullisuus. Syksyn menu ainakin näyttää herkulliselta!
Täysin vatsoin jaksoimme taas kierrellä ja katsella ja shoppailla.
Herkut shoppaili herkkuja :) Itse arvoin pistaasi-valkosuklaalevitteen kohdalla pitkään, kunnes vieressäni seissyt tuntematon vanhempi rouva totesi "pitkä matka sitä on täältä tulla hakemaan, osta vaan, kun mieles tekee selvästikkin." Ja minähän ostin :)
Ostin myös vinkeät ja näyttävät höyhenkorvikset itselleni valloittavasta Destinysta. Tai lienee parempi sana dramaattisesta, kuin valloittavasta. Itse olisin viihtynyt kyseisessä kaupassa vaikka kuinka kauan, ihastellen tuotteita, sommittelua ja sisustustakin. Tästä tuli joka kesäisten Porvoon retkieni vakkari kyläilykohde hetkessä.
Tämän sisustustaulun olisin ostanut välittömästi, jos sitä olisi ollut violettina, harmaana tai keltaisena :) Mutta musta ei sovi kodissani mihinkään huoneeseen, niin tämä jäi odottamaan jotain toista kohtia.
Todellisina nautiskelijoina poikkesimme vielä kakkukahveille vanhassa kaupungissa. Omenakakku oli ihastuttavan täyteläistä ja kukkakuvioisesta laakeasta kupista tuli mieleeni lapsuudesta mummon, sittemmin enon kesämökki Kukkolassa. Hymyillyttävä muisto sekin.
Päivän päätteeksi kiertelimme vielä jokirannassa ja leikimme kunnolla turistia kuvailemalla punaisilla makasiineilla.
Päivä oli kaunis, ihana, naurava, hersyvä, herkullinen, iloinen, onnellinen, kesäinen ja innovatiivinen. Nyt tiedänkin, mitä tarkoittaa termi Porvoon mitalla ♥ Kiitos!
