Itse tehty joulukortti toivottaa

Sinullekin hyvää joulua ja onnellista vuotta 2011

Olkoon joulusi onnellinen, sydämellinen ja herkullinen. 

Tuokoon se hetkiisi iloa, valoa sekä naurua.

Saattakoot se sinut ja läheisesi yhteen,

antakoot se nautintoja sekä muistoja.

-Sydämellistä joulua! ♥-

Joulun tunnelmaa

Täällä minä vielä tonttuilen, väkerrän paketteja villasukat jalas ja maistelen glögiä. Ajatuksissa aikataulutan huomista, ja mietin notta mitä pitää ottaa mukaan, mitä pukea päälle ja mitenkä laittaa hiukset! Eli tärkeitten päätöksien äärellä täällä ollaan :) Minulla on koko joulu töitä, aamusin pitää olla reippaana rivissä, mutta illat saan loikoilla rakkaimpien kanssa, herkutella, lahjustella, pelailla ja eritoten nautiskella ♥ 

Täällä näyttää hyvinkin joululta, mieli, sydän ja suu hymyilee :)

 

 

Joulun puuhasteluja

Tämä päivä hujahti viimoisissa tonttuiluissa; viimeiset ostokset, viimeiset postipaketit, viimeiset pyykit, viimeiset leipomukset, viimeiset neulomiset jne... Vielä pitäisi paketointi tehdas polkaista käyntiin ja tehdä yksi jäälyhty, mutta ne jääkööt huomiselle :)

Nämä kahvikakut olivat muunnelma monesta eri ohjeesta, tummissa maistuu suklaa ja rommirusinat, vaaleissa tänä vuonna suosikikseni noussut valkosuklaa ja kardemumma. Ohjetta en nyt tähän pane, koska määreet oli pikkasen mututuntumalla tehty; tuo hieno vuokani on vetoisuudeltaan 2,4litraa, eli hirmusuuri, joten vähän kaikkea piti lisäillä ja säätää :)

Mutta nyt on edessä ihan uudenlainen ongelma; miten saada säilymään nämä neljä päivää, ja muuttuuko ne siinä ajassa kahvikakuista kuivakakuiksi? Hmmmm, tätä täytynee tutkia :)

Ihania itsetehtyjä joulukortteja!

Olen saanut niin ihania itsetehtyjä joulukortteja, että pakko jo nyt esitellä osa niistä! Olen aivan haltioissani availlut joulukuoria, arvaillut postileimoista ja käsialoista notta mistä mikäkin kirje on tänne kantautunut. Ja olen muutes ihan käsittämättömän huono siinä arvailussa! :D Mutta niin, tämmöisiä hienouksia on tänne tullut;

Tämän tonttukortin on tehnyt kummityttö 2v, jonka lempiväri on vaaleanpunainen, ja joka on vakuuttunut että tontuilla on kolme silmää, notta he näkevät kaiken :)

Tämän on tehnyt Neela 4v.

Tämän Saga 6v.

Tämän tyylikkään Anu 25+v.

 Tämän upean Mirka 25+v.

Tämän herkän Miina 25v.

Ja tämän söpöisen, kera tuoksusaippuan teki Sanna 25+v.

Eikös olekin aivan ihania! Ne ihmiset jotka väitävät joulukorttien olevan turhuutta, ovat niiiiin väärässä.

tonttukranssi

Tykkään tehdä kransseja, tai no siis koristella niitä :) Niistä saa nopeasti näyttäviä sekä persoonallisia, ja niitä on kiva antaa lahjaksi. Tänä jouluna tein vain kaksi kranssia, hauskojen pikkutonttujen innoittamana.

Molemmissa kransseissa on olkinen, letitetty kranssipohja, mikä on maalattu valkoisella spraymaalilla. Ensimmäiseen kranssiin kieputin viininpunaista ruutunauhaa, mistä tein myös erillisen rusetin minkä kiinnitin kuumaliimalla paikoilleen. lisäksi ekassa kranssissa on Sinellin alekorista löytyneitä piparipoika ja -tyttö nappeja, sekä pienen pieniä piparimuotteja kuumaliimalla kiinnitettynä. Ja nuo hauskat pikkutontut taisivat olla minimanista taikka vapaavalinnasta tms.

Toisessa kranssissa on liimattuna koristeeksi pikku käpyjä, lumihiutalepyykkipoika (molemmat hypänneet joskus matkaani Tiimarista) Sekä punaisesta ekopaperista leikattu sydän, missä on hyvän joulun toivotukset ääriviivatarroin (ne on aina joskus ruman käsialan pelastus :))
Lisää kranssi-ideoitani löytyy tunnisteen kranssit-kohdasta.

Ylemmän tonttukranssin sai piparkakkutalomestaritar, ja alemman sai hänen isosiskonsa :)

Kynttilöitä, villasukat ja kuumaa juotavaa

Mahtavuutta, neljäs adventti ja viisi yötä jouluun! Vielä olisi kiva tehdä ja suunnitella vaikkasta mitä, mutta toisaalta; ei mun tarvii :) Joulu on niin täällä. Tämä viikonloppu on mennyt yövuorojen kaamoksessa. Eilen kylläkin katsoin pikkupikkusiskojen perään pää unisena, kun vanhukset olivat kiiruisina näin joulun alla. Oli ihan valtavan hauska päivä mimmien kanssa, sain aamupalan sänkyyn ja touhuttiin ihan kaikkea.

Valitettavasti viime yö olikin sitten kiiruisempi kuin aikoihin, ja muutaman tunnin unet sekä kaikki eilinen touhuaminen verotti kyllä oikein huolella kroppaa ja päätä. Tämän kerran sen sorrun täällä sanomaan, että te jotka ette ole tehneet koskaan vuorotyötä, ette voi tietää kuinka paljon pidemmät ovat yölliset kymmenen tuntia, kuinka paljon raskaammat jalat ovat yöllä kävellä, kuinka paljon haastavampaa ajattelu ja nopeat päätökset ovat yöllä, kuinka paljon kiukkusempia (ja humalaisempia) ihmiset ovat yöllä kohdata ja kuinka valtavasti vastaa turvottaa yötyössä. Mutta en minä sinänsä siitä valita, yön hämäryydessä kaikki muuttuu todelliseksi sekä oikeaksi, ja se jää monelta kokematta sekä ymmärtämättä.

Tämä päivä onkin siis mennyt vällyissä :) Monella ihan kauhea ajatus, notta hukata kokonainen päivä näin joulun alla, kun vaikkasta mitä pitäisi vielä tehdä, ostaa, löytää ja laittaa. Mutta onpas kuulkaas hyvä olo, kun sai nukkua! Vielä yhden yön jaksaa valvoa, ja sitten onkin kolme vapaapäivää aikaa puuhastella joulu pakettiin. Joulu meneekin sitten töissä ja muiden ruokapöydissä, joten hiljentyminen ja rauhoittuminen osuikin jo tähän neljänteen adventtiin; kynttilöitä, villasukat ja kuumaa juotavaa ♥

 

 

 

Lisää kaalinpäitä

Voi että kun olen tykästynyt Vallilan hipahtavaan Kaalinpäähän! Ja pakko kyllä sanoa, että kangas on laadultaan paljon tasokkaampaa, kuin muutama muu kotimainen merkkituote... Joten peukut Vallilalle! Olkkariin vetäsin tyynyjen lisäksi myös punaisen verhon. Jos sitä vaihtaa jouluksi tapetit, niin pitää sitä panna verhotkin uuteen kuosiin. Se on kattokaas semmoinen EU-direktiivi.

Joulutapetit

Kyllähän se niin on että jouluksi pitää vaihtaa tapetit. Eihän se ole muuten joulu eikä mikään. No tuumasta toimeen, ja vaihtamaan tapetteja.

Tahdoin puna-harmaa-valkoiset tapetit, ja rullan piti löytyä liikkeestä. En vaan raaski maksaa 14euron tilausmaksua yhdestä rullasta tapettia :) Tämä oli paras vaihtoehdoista, ja kuvio miellyttää silmääni, niin kuin näkyy viime vuoden tapeteistakin. Tämä väriyhdistelmä korostaa hauskasti seinän väriä, mikä on oikeasti hennon harmaa, eikä valkoinen. Kivat ovat nämä :)

Seesteisen kaunis ja tuoksuva joulu!

Ihastellen olen katsellut ja lueskellut monia jouluisia blogeja. On niin kaunista, kynttilöiden loistetta, seesteistä, rauhallista ja ihanaa. Ja kaikkialla kuulemma tuoksuu joulu; piparkakkuja, kanelia, kaardemummaa, suklaata, kahvia, leipomuksia ja joulun kukkia ♥

Kiva. Meillä ei olekaan sitten _ihan_ yhtä ihanata ja seesteistä. Kaaos on kauhea, hilettä joka paikassa, ja monta projektia ihanasti kesken. Työnteko haittaa vapaa-aikaa. Sentään joulukortit sain tänään valmiiksi ennen ylimääräistä iltavuoroa, ja ennätyksellisesti olin ennen kello kolmea postissa kirjekuoripinon kanssa; kaikissa oli oikeat osoitteet ja postimerkitkin oli paikallaan! Hyvä minä.

Ihmettelen ja kaipailen kyllä tuota toisten kehumaa joulun tuoksuakin. Tällä viikolla kun on tässä pirtissä haissut alkoholimusteet, kärisevät emboussaukset, spray-maali, tinneri ja tiskit, kun ei tältä puuhastelultaan ole edes kerinnyt kodinhoidollisiin hommiin. Kyllä on ihanata kun joulu tulee!! :D

Askartelupiste. Tämän lisäksi löytyy myös maalauspiste, kudontapiste, käsityöpiste sekä kaottinen koti ja nukkumakolo. Ihanata.

Traumaattinen piparitalo

Edellisen poustauksen hauskojen tonttujen kommentit saivat minut miettimään piparkakkutaloja. Itsehän en semmoista ole koskaan tehnyt. Enkää tee. Olen lapsesta asti pelännyt sitä kuumaa sokeria. Aina siitä varoteltiin ja aina siihen sitten jotenkin poppasi itsensä. Kolme-neljä vuotiaana olin mummun apulaisena piparitalon kasaamisessa, ja kuumaa sokeria putosi pikkurillini päälle iso klöntti. Muistan vieläkin sen kivun. Ja sen kuinka juoksin talon yläkertaan, missä oli meidän perheen koti ja itkin vuolaasti. Tarina kertoo että huusin koko ajan "Ei mummu tahallaan polttanut sitä" ja puristin pikkurilliä niin kovin, enkä antanut kenenkään katsoa sitä. Draama queen jo alle kouluikäsenä :) Mutta siitä asti olen vältellyt piparitalojen tekemistä.

Mutta sisareni, se samanmoinen, hän se vasta upeita piparitaloja tekeekin! Siukulla on paljon hauskoja muotteja, koristeita ja juttuja talojen koristeluun, mutta parhaimpia on aina hänen ideat! Katsokaapas näitä;

 Piparikuusia jouluvalo- ja pipariukkokoristeilla

Piparitalo 2007

Piparitalo 2008, edestä

Piparitalo 2008, takaata

Piparitalo 2008, ja jouluvalot

Piparitalo 2009, Akvaario

Löydätkö kuvasta ruotsintäpyn, punavihervärisokeatetran, akvaariotähden, silosimpukan, raitabarbin, merihiilin?

Jännityksellä odotan, minkämoisia ovat tämän vuoden piparitalot. Ainakin niihin tarvittiin 5kg piparitaikinaa :) Ja todellakin, jos minulle ikuna siunaantuu lapsia, niin opetan heidät jo ihan pienestä pyytämään, että täti, saataisko me tulla teille yökylään, ja voitaisko me sitten leipoa jotain tosi ihanaa, vaikkapa pipareita!

Paljon paljon tonttuja!

Sain veljen lapset yökylään ja hain ystävältä vielä muutaman lisäksi lainaan. Meitä oli neiti viisi vee, poika kahdeksan vee ja poika kuusi vee, neiti kahdeksan vee, sekä täti palttiarallaa kolkytäyks vee. Pikku pellavapäät ovat kovin innokkaita askartelijoita, ja niinpä päätin uhmata kaikkia hysteriavanhempia, ja ryhtyä neulahuovuttamaan kerkiävän nelikon kanssa. No problem.

Neiti kahdeksan vee oli porukasta ainoa joka oli aijemminkin tikuttanut neulalla huovutettavia, me kaikki muut opimme hetkessä. Ja kun alkuvaikeuksista päästiin, niin kaikki tekivät tonttuja yllättävänkin keskittyneesti. Mallia ja suunnitelmat elivät matkalla, joten lapset pitivät hetken taukoa olkkarissa katsellen Marikkia, sillä aikaa kun minä neuloin tonttulakkeja huovasta ja leikkelin tontuille pohjaan laitettavat huopaympyrät "kenkineen". Tuo tuommoinen paksu askarteluhuopa kun on välillä haasteellista aikuistenkin leikattavaksi, niin tuumasin 7cm huovutusneulan olevan ja tarpeaksi järeä kapistus näiden hulivilien sormissa, ja panin räätälinsakset jäähylly :)

Mutta tässä kuva meidän kaikkien ekoista tontuista. Järjestyksessä vasemmalta oikealle; poika kahdeksan vee, poika kuusi vee, tyttö kahdeksan vee, tyttö viisi vee ja sitten sen tädin tonttu, tädin jonka täytyy olla tosi tosi nuori, koska se askartelee lasten kanssa, vaikka onkin aikuinen, muttei kuitenkaan ope... Että sitten semmosta :)

Nämä hauskat ja veikeät tontut toivottavat 

oikein hyvää viikonloppua Sinulle!

PS. Ylimpänä kuva tontuista, mitkä tehtiin veljen lasten kanssa koko illan aikana. Reunimmaiset harmaat tontut ovat tädin tekemiä, mutta mielestäni lasten tontuista tuli tosi hienoja! En auttanut kuin hiippalakkien kanssa, ompelin ne ja laitoin nuo hauskat minikulkuset. Muuten lapset teki ne kylläkin itse. Neiti viis veen tontut ovat vasemmalla kaulahuivissaan ja leteissään, poika kahdeksan veen tontuilla on rokkaavat parrat. Tuo poika yllätti minut ihan täysin innostumisellaan ja keskittymisellään, ihan meinas täti liikuttua :)

Tonttuset

Nämä pienet tonttuset muuttivat tänä jouluna meille. Nimet jäivät minulle vähän epäselväksi, ja niinpä kysäisin olisiko veljeni pellavapäillä parempaa tietoa asiasta. Neiti viisi vee kertoi heti että höh, nehän on Nelli ja Pete. eikä kun Harri. vai mikä se nyt sitten olikaan... Isoveikka kahdeksan vee auttoi siskoa tädin pienehköstä vihjauksesta, ja kertoi pojan kylläkin olevan Lasse. Niin nämä tonttuset Lasse sekä Nelli viettävät jatkossakin joulua meillä. Kovasti on tonttulapsilla ollut hommia, essu on vähän nuhjaantunutkin ja housut pikkasen ravassa, mutta iloisena he touhuavat tonttujen tonttuiluja.

Hymyilevää odotusta!

Jäälyhtyjä

 Jäälyhdyt ovat kyllä sievieä, talvisia ja jotenkin juhlavia. Lapsena meidän lähettyvillä asui Rastaan-setä, joka teki todella upeita jääveistoksia ja jäälyhtyjä, värjäten niihin yksityiskohtia esim punajuurten keitinvedellä. Lapsena käytiin siskon kanssa monesti ihastelemassa Rastaan-sedän taideteoksia, ja setä niitä mielellään meille kyllä esitteli ja niistä kertoilikin. Muistan Afroditemaisen naisen, joka piti kämmenellään punaista ruusua, ja muistan linnamaiset jäälyhdyt, sekä jäästäveistetyt pikkulinnut ja pupujussit jäälyhtyjen ympärillä. Myöhemmin hänen tyttärentyttärestä tuli hyvä ystäväni, ja niin Rastaan-setä muuttui Rastaan-papaksi :)

Itse en ryhtynyt niin monimutkaseen jäädytystaiteiluun, mutta hauskassa kakkuvuuassa jäädyttelin täksikin jouluksi omat jäälyhdyt parveketta ilahduttamaan. Näissä lyhdyissä ei ole nyt mitään havuja taikka kanervia tms koristuksina, kirkas jää sinällään on mielestäni kaikkein kaunein.

Tiesitkö muuten, että keitetystä vedestä tulee kirkkaampaa jäätä kuin tavallisesta hanavedestä? Keitetyssä vedessä ei ole niin paljon happea, ja siksi siitä jäästä tulee kirkkaampaa. (Tai niin minulle tonttu kertoi, ja minä uskon kiltisti kaikkia tonttuja.)

Myrkkymuratti

Aiaiaiai, kattokaa ny mitä tää sai siukulta; ihka aito Myrkkymuratti! Tässä meinaa ihan jännittää.

Enkä kyllä tiedä kumpaa jännitän enemmän, eli kerkeänkö aattona ajoissa ihmishenkiäpelastamasta perheen pariin, (eli kerkiänkö tavata joulupukin,) vaiko sitä notta kuinka kauan tuo muratti säilyy hengissä. Juu, suosiolla olen jo luopunut ajatuksesta "eihän se kuihdu koskaan", ja vaihtanut ajatukseen "kuinkahan kauan se elää". Yhtenä vuonna olin sinnikäs, mutta Myrkkymuratti IV.n jälkeen luovutin.

Vihrpeukaloni kannalta tässä tarinassa on surullista se, että parvekkeella muratti kyllä aina miulla menestyy, mutta sisällä se rimpuilee hetken ja tekee sitten asystolet. Joku siellä nyt kummiskin hymähtelee, että "älä viiti/elä kehtaa [murre alueesta riippuen], ei se muratti nyt siellä parvekkeellakaan aina elä, siellähän on nytkin talvi, ja pakkasta ollut -20, satanut vettä, räntää, lunta ja kaikkea". Niinpä. Elää se.

Onnea Suomi!

Tänään Suomi juhlii yhdeksättäkymmenettäkolmatta syntymäpäiväänsä, onnittelut! Minusta itsenäisessä Suomessa parasta on suomenkieli, sen monimuotoisuus, kirjo, leikkisyys, rikkaus ja mielekkyys. Itsellänihän on toki lukihäriö, minkä olettekin jo varmasti huomanneet yhdyssanojeni osalta ;) Siitäkin huolimatta rakastan kaunista kieltämme, niin puhuttuna, lausuttuna, laulettuna, kirjoitettuna kuin luettunakin. Niinpä siis juhlikaamme kaunista suomeamme!

Meillä oli jo eilen kekkerit, ja kaksi kynttilääkin paloi sopivasti ikkunan edessä.

Kuvia sarjassamme - "hei ottiko kukaan kuvaa, vai saako jo syödä kaiken?"

Ei meitä ollut koko maajoukkuetta, vaikka ruokaa ohjeiden perusteella onkin paljon. Määriä voi kukin muutella mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan. Minä leivoin samalla myös töihin viemisiä, niin voimme sitten sinisessä, suhisevassa satiinissa juhlistaa Suomea maanantaina. Kun muut ihastelevat (sekä kauhistelevat) pukuloista maan ykköskarkeloista, niin me pidämme ihan omaa vastaanottoamme muille sankareille :) Mutta niin, ne leivontaohjeet,

PIKKUPIIRASET

Idea näihiin piiraisin löyty ihanalta Kinuskikissalta. Itse ihan pikkasen säädin ja sovelsin. Leikkasin kaulitut voitaikinalevyt neljään yhtä suureen osaan (ihan vaan koska totesin kolmeen jakamisen olevan hankalaa :D, ja että sopii niitä levyjä kaulita enemmänkin) ja paistoin niitä täytettyjä piiraita 200C uunissa 16min, eli kunnes ne olivat saaneet vähän väriä. [kiertoilmauunissa voisi riittää 10-12minuuttiakin]

LOHIPIIRAAT

*5 voitaikinalevyä, kaulittuna ja leikattuna neljään osaan

*1/2 purkkia omena-piparjuurituorejuustoa [uusi tuttavuus, vallan mainio!]

*(200g) kylmäsavulohta

*paistamisen jälkeen päälle ruohosipulia

POROPIIRAAT
*5 voitaikinalevyä, kaulittuna ja leikattuna neljään osaan (jos haluat littania, pistele haarukalla, muuten nämä nousevat kovastikkin.)
*kylmäsavuporoa leikkeleinä, olisikohan ollut 150g, en löytänyt kuin yhtä merkkiä jätti Prismasta
*Musta Pekka-pippurijuustoa ohuina siivuina ja murennettuna

TOMAATTIPIIRAAT
*5 voitaikinalevyä, kaulittuna ja leikattuna neljään osaan (jos haluat littania, pistele haarukalla, muuten nämä nousevat kovastikkin.)
*1tlk aurinkokuivattuja tomaatteja mausteöljyssä, esim valkosipuli
*Fetajuustoa pieneksi murennettuna (rasvasempi, sitä parempi.)

PUNAJUURIPIIRAAT
*5 voitaikinalevyä, kaulittuna ja leikattuna neljään osaan
*n.4 keskikokoista esikeitettyä punajuurta (valmispaketti vihanneshyllyssä)
*pyramidi levittyvää vuohenjuustoa [lopun voi laittaa pöytään tarjolle vuohenjuustonystäviä varten, itse tykkään miedommasta, joten millin-2mm hipasu piiraan pintaan riittää]
*ripaus mustapippuria
*paistamisen jälkeen päälle rucollaa

PÄÄRYNÄPIIRAAT
*5 voitaikinalevyä, kaulittuna ja leikattuna neljään osaan
*1tölkki säilykepäärynän puolikkaita ohuiksi viipaloituna
*Aura-murua
*ripaus mustapippuria
*paistamisen jälkeen päälle vähän juoksevaa hunajaa

Eli näihin meni viisi pakettia voitaikinalevyjä ja kolmisen tuntia aikaa pastamisineen, koska minulla ei ole kiertoilmauunia. Siinä se aamu sitten rattosasti sujukin. Tuli lapsuus ja äiti mieleen kun istuin leivontaesiliina päällä kahvikuppini kanssa odottolemassa pellillistä ulos uunista, toinen pellillinen seuranani. [oi tätä suomea!]



Ja sitten kaakku. Tämän ohjeen löysin jostain tämän syksyisestä Kodin Kuvalehdestä töistä. Sitäkin pikkasen sovelsin, joten tässä minun versioni "Juustokakku rommista ja rusinoista"-ohjeeseen.
HUOM, valmistus vie aikaa tekeytymisten vuoksi, joten aloittaa pitää pari päivää ennen H-hetkeä.

JOULUINEN SUKLAA-ROMMIRUSINA KAAKKU

Pohja
200g rukiisia Digestive-keksejä
100g Anna's Pepparkakor-pipareita
100g sulatettua Oivariinia

Täyte
125g rusinoita (n.1dl)
1/2dl tummaa rommia
3prk (600g) maustamatonta tuorejuustoa (kerrankin käytin kermaista Philadelphiaa)
2dl sokeria
2tl vaniljasokeria
4 munaa
1prk maustettuarahkaa, Tiramisu
1prk ranskankermaa

Päälle
1prk mausterahkaa, Vanilja taikka Lime-valkosuklaa
1prk ranskankermaa
2tl sokeria
koristeeksi jogurttirusinoita

Laita rusinat ja rommi pieneen kannelliseen kulhoon. Sekoita hyvin ja anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. (vähintään 4h) Rusinoita kannattaa sekoitella välillä. (Jos et tykkää rommista, rusinat voi uittaa myöskin omenamehussa. Rommistahan haihtuu alkoholi kakkua paistettaessa, joten siksi sitä ei tarvitse vältellä.)

Ota kaikki pohja ja täyteainekset sekä hyvä irtopohjavuoka esille. Leikkaa vuuan pohjalle pohjan peittävä leivinpaperiympyrä ja lämmitä uuni 175C. Pese kädet, sido esiliina ympärille, ja ala laittamaan.

Tee pohja. Laita molemmat keksit omiin, vahvoihin, muovipusseihin ja murskaa keksit muruksi rullailemalla pusseja varovasti kaulimella. Laita kaikki keksimurut kulhoon, sulata mikrossa Oivariinia pienessä muovikipossa ja kaada keksinmurujen sekaan. Sekoita hyvin. Painele murut kakkuvuuan pohjalle tasaiseksi massaksi. Älä kuitenkaan suotta painele liian kovaa, ennemminkin "lääpi" seosta pohjalle, niin siitä ei tule liian kiinteätä syötäväksi. Laita vuoka pohjineen jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Laita tuorejuustot isoon kulhoon, ja vatkaa niitä ainakin minuutti sähkövatkaimella. Näin täytteestä tulee "kermaisempi". Lisää sekaan sokerit, ja vatkaa edelleenkin hyvin. Lisää taikinaan munat yksi kerrallaan, jälleen hyvin vatkaten. Tässä on siis apukädet, monitoimikone, taikka huolellinen valmistelu tarpeen (ainekset valmiiksi mitattuina omissa astioissaan). Lisää taikinaan vielä mausterahka (Tiramisu) ja ranskankerma sekoittaen, sekä lopuksi maustuneet rusinat varovasti lusikalla/nuolijalla sekoittaen. Ota pohja jääkaapista, kaada taikina vuokaan pohjan päälle, ja laita uuniin paistumaan. Paistettuasi kakkua n.45min, käännä uunnista virrat pois, avaa uunin luukku pikkasen raolleen (laitoin sokeripurkin kannen luukun väliin) ja anna kakun jälkikypsyä uunissa vielä tunti. Tämä on siis illan viimoinen leipomus-kaakku.

Tee täyte jäähtyneen kakun päälle. Sekoita kulhossa vispilällä ranskankerma, mieluinen mausterahka ja ripausokeria. Levitä täyte tasaisesti kakun päälle, ja laita kakku tekeytymään jääkaappiin yön yli. Tarjolle pannessa kakun voi koristella haluamallaan tavalla, minä laitoin koristeeksi kasan jogurttirusinoita.
[Itse tein vaniljarahkasta toisen kakun, ja Lime-valkosuklaarahkasta toisen kakun päällisen, ihan vaan seurueen allergioiden vuoksi. Molemmat ovat aikasta makeita, makeaan kaakkuun]

Pala kakkua.

 Ja lopuksi vielä kauniimpi kuva kakusta ja piiraista. 

Ja tämän hirmupitkän kerronnan ja ohjeistuksen päätteeksi toivotankin turvallista, kaunista, muisteluttavaa, historiallista, hienoa sekä herkullista juhlaa kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville!