Onpas kuulkaas ihan hirmujänskää! Viikonloppuna on vihdoin häät. Pientä paniikkia on _ehkä_ ollut ilmassa, mutta nyt ollaan jo kosolti vahvoilla.
Morsiammella on kaikki hallussa, sulhasella vasta onkin, ja vihdoin myös kaaso alkaa olemaan hallussa.
Myönnettäköön notta noro sotki pakan ihan totaalisesti. Muutenhan toki olisinkin ollut oma rauhallinen, seesteinen ja harmoninen itseni (gröhöm), mutta kun se pirun noro!
(toimituksen huomautus, noro nro 3.)
Ja siitä se ressi sitten lähti lapasesta. Ressin myötä päänahka hajosi, ja vereslihalla oleva päänahka ei sinänsä ihmistä lempeytä. Sitten iski ressi leukaan ja poskiin, ja nekään näppylät eivät meinanneet hymyä huulille lisätä... Onneksi rahalla saa ja hevosella pääsee; varasin kosmetologin, ostin kortisoonia ja soitin luottokampaajalle.
Voi että miten ihanaa oli kasvojen paineluakupunktio! Siitä oikeasti sai energiaa, harmoniaa ja hermoja. Minusta tuli heti ekasta kerrasta vakioasiakas.
Ja parturikampaajani, voi että! 2,5tunnin jutustelu ja kahvittelu toivat plussaa päänahan hoidon euforialle, ja koe kampauksesta tuli valtava ihastus!
Ja niin, lopun ressin ja paniikin ja ahdistuksen poistin juuri niin kuin vain nainen (tässä tapauksessa minä) osaa; shoppailemalla! Toki kaaso-ihmisen pitää shoppailla kaikkea, viimosia askartelujutskia, ohjelmiin tarvittavia juttuja ja valokuvia. Mutta häitten verukkeella sain ostaa kengät, laukun ja korut. Paljon koruja. Ja mikä olisikaan ihanampaa ja rentouttavampaa kuin löytää näin kauniit, lähes minulle tehdyt korut:
Niin juu, joillekin saattaa herätä kysymys että mitä tuo ihminen vauhkoo, mitä tossa nyt on ressattavaa? No oikeasti ei mitään. Mutta sattu käymään niin, että tahdoin häihin koltun, minkä äiti lupasi tehdä. Äitini on taitava ompelemaan, ja mekon teko aloitettiinkin heti pääsiäisen jälkeen. Mutta sattupa käymään niin että se kerpeleen kolttu oli vähintään kirottu!!
No viikonloppuna kaikki on ohi! Ai vitsi että jänskää toi kaasoilu. Nykyään onneks en enää oo terveyskeskuskamaa (vatsaressaaja) kun pitäs olla toiminnassa. Eipä kyllä taida olla enää kaasoiluitakaan tiedossa :P
VastaaPoistaKolttu on varmasti tosi upee! Kai vilautat sitä jossain vaiheessa?
Mä olen seurannut sivusta useita kaasoimmeisiä, ja ne kaikki ovat kyllä olleet ihan kauheassa stressissä! Kyllä häät ovat ihana ja rentouttava tapahtuma! ;)
VastaaPoistaTosi ihanat korut sulla. Kun luin tekstin vähän liian pikaisesti, en tajunnut että kyse oli siis KOEkampauksesta ja ihmettelin, että eräät aikoo nukkua istuallaan loppuviikon juhlakampaus päässä. Mulla on aivot vissiin narikassa.
No hyvin mahdollista että mekosta tulee ihan oma tarinansa, on se semmonen kolttu notta huh hu :)
VastaaPoistaJa ressaamisesta, morsian on ihan yhtä paha ressaamaan kuin määkin, joten me ollaan melkonen parivaljakko. Hänen äitinsä jo toteskin että voisitteko te kaksi jo rauhottua, tai ainakin lopettaa ton poraamisen ja vaan nauraa asioille. Ja niin me sitten tehtiinkin :)
Ei kyllä, mä oon kylläkin päättänyt että nyt pitää oikeesti rauhottua ja olla vain morsiammen tukena ja turvana ja apuna. Kyllä ne hommat siitä hoituu.
Ja noista koruista oon vieläkin niin onnellinen. Maanantai oli muutenkin PAHA päivä, kaikki meni ihan täpöpieleen. Mutta nuo korut sai mut siltikin pikkasen hymyilemään kun niitä onnellisena hipelsin. Mä niin tykkään.
Ai niin, kampaus :) Koska mun luottokampaaja on 300km.n päässä häistä, niin sillä tehtiin tuo koekampaus. Hän ymmärtää mitä haluan ja toivon ja mistä voisin tykätä. ja kuvia otettiin monta. Joten niitten kuvien perusteella mun on helpompi selittää morsiammen luottokampaajalle mitä mä haluaisin ja toivoisin.
VastaaPoistaKaasolla siis yksi ressi vähemmän :D
Muista sit ottaa ne kuvat sinne kampaajalle mukaan, hih! Ei vaan, hyvin se menee ja nyt kun oot etukäteen ressannu kaikilla mahollisilla tavoilla niin sit ei tositilanteessa enää ressata tarttekkaan! Hauskoja häitä!
VastaaPoistaTsemppiä sitten vaan viimeiseen rutistukseen!! :)
VastaaPoista