6. MaMa-haastena on tuunaus. Minun täytyy tunnustaa, että ennen tätä haastetta en ole tarkasti tajunnutkaan mitä tuunaus on. Minä olen aina kuvitellut sen olevan tuunailua, eli hämäläisittäin lausuttua duunailua, tekemistä, puuhastelua, touhuilua, oivaltamista, ideointia ja toteuttamista. Oikeastaan, olen pitänyt tuunattuna kaikkea käsillä tehtyä, missä on jotain jujua. Mutta ei. Tuunaaminen on jonkin asian uudistamista, koristamista, päivittämistä, virittelyä. Käyttötarkoitus ei pidä muuttua. No niin, onpahan tämäkin sitten opittu :)
Ja muutes, kun tässä olen nyt maistellut, kuuklaillut, tutkaillut ja lueskellut tätä tuunaus-sanaa, niin ilmeisesti se tarkoittaa myöskin jotain anuharkkimaista, vähäteltävää, ala-arvoista, ja liian-helppoa-oikeiden-käsityöihmisten-tehtäväksi. Joten olkaahan tarkkana missä kohdin uskallatte käyttää kyseistä sanaa. Nih.
No mutta, minusta Anu Harkki on ihana keijukaismenninkäinen, joka ei voi olla kovinkaan paha ihiminen, levittäessään käsillä tekemisen, ja pienistäkin jutuista iloitsemisen sanomaa. Enkä minä ole kyllä mitenkään vakava käsityöläinen ja käytän muutenkin eriskummallisia sanoja, niin rohkenen todeta että tälläpä kertaa tuunasin tämmöisen pikaisen lahjarasian. Tein tämän jo viikonloppuna, mutta kun kyseessä on lahja, niin vähän piti malttaa :)
Mutta siis, minulla on paljon erilaisia rasioita, tämmöisen lahjarasia setin ostin pari vuotta sitten.
Minusta hirmuhauskoja :) Niin hauskoja, etten ole oikein raaskinut käyttääkään. Mutta nyt tuli tarve pienelle prinsessalle annettavalle lahjarasialle, ja valitsin tuon punaisen missä on valkoisia palloja. Pienellä prinsessalla on isosisko, vähän isompi pieni prinsessa, ja niinpä tähänkin rasiaan leimasin ja väritin kaksi prinsessaa.
Kuvien suojaksi laitoin varmuuden vuoksi kontaktimuovia, sitten reunustin kuvat muoveineen clossylla. Clossylla myös liimailin rasian kanteen erilaisia pieniä kukkia ja tähtiä. Koskaan ei voi olla liikaa tähtiä.
Valmis.
Rasiaan laitoin lahjat molemmille prinsessoille, uudelle vauvalle ja uudelle isosiskolle. Jatkossa tässä rasiassa voi säilyttää tyttöjen pieniä aarteita, koruja, pampuloita, pinnejä taikka vaikka leppäkerttuja.
Ihanat nuo kannen kuvat! Huippusuloisia
VastaaPoistaKiitos Maya, kannen kuvat leimasin ihanilla Gorjuss Girls-leimoilla ja väritin aqua-puuväreillä. Muuten jätin väritykset kuivaksi, mutta tyttöjen ja nallen mekot käsittelin vielä märällä siveltimellä. Sillain niistä tuli mielestäni vähän "kankaisemmat" :)
VastaaPoistaNätisti koristeltuja rasioita :)
VastaaPoistaAnu on ideoita pursuava henkilö joka varmastikin sen takia aiheuttaa kateutta monissa. Ne kun on vähän sellaisia "miks mä en tota tajunnu" puuhia. Onneksi Ratula alkaa taas :)
Totta marili, jonkinlaista kateutta se kait onkin. Osa valittaa teennäisyyttä, osa ideoiden ihmeellisyyttä (tyyliin, "näin tehdään hassu koira lasipullosta ja hehkulampusta"), osa liian helppoa toteuttamista.
VastaaPoistaMinusta vaan on hauska, kun joku viittii tehdä hymyssä suin, esitellä niitä pieniäkin juttuja, näyttää ettei kaiken tarvitse olla niin vakavaa, ja opettaa samalla jopa, että kaikilla tavaroilla on monta käyttötarkoitusta ja monta mahdollisuutta, kuhan niille antaa mahdollisuuden. Ja mitä teennäisyyteen tulee, niin itse ajattelen julkisuus anuharkin olevan hahmo, tuote, henkilö jonka kuuluukin olla telkkarissa tuommoinen :) lifestyle-ohjelmat taitavat kumminkin olla erilainen ohjelmaformaatti, kuin asiaohjelmat. Onneksi niin.
Ihana rasia!=)
VastaaPoistaMulla on vähän kahtia jakautunut mielipide tosta anuharkkimaisuudesta, ajattelen sen myöskin tuotteena, esim. Ratulaa seurailen, kiva "hyvän mielen" -ohjelma ja ihailen sitä, että on saatu telkkariin suomalaista käsillätekemisohjelmaa ja ymmärrän hyvin, että ohjelmaa tehdään paljolti innostamaan näpertelyyn heitäkin, jotka eivät ole sitä ennen tehneet.
Mulla sitä vastoin tökkää tapa millä ideoita esitetään, luodaan mielikuva,että: "Hei mä keksin tämmöisen betonikulhon raparperista..." (esim.),vaikka useimmat ideat ja tekniikat ovat vanhoja tuttuja, eli asiat voisi esittää vähän vähemmän omina ideoina...
Tämä nyt sit tietty vain mun näkökulmani!! =)
Totta muutes, en ollut Koo tuota edes ajatellut ennen kuin mainitsit. Minä olen aina vaan ajatellut tuollain tuotteena koko pakettia, enkä ollut kiinnittänyt huomiota tuohon että niistä tekemisistä saa herkästi kuvan että "onpas Anu taas keksinyt kivan jutun". Itse kun tietää niiden kaikkien juttujen olevan enimmäkseen muiden keksimiä, mutta kaikille se ei varmasti käy ilmi.
VastaaPoistaToisaalta, täällä blogimaailmassa on aika tarkkaa että mikä on kenenkäkin idea, keneltä mitäkin on opittu ja kenen jutusta mitäkin on kehitelty. Ehkä se korostuukin täällä liikaa, ja esim life-style, kokkailu taikka leivonta ohjelmissa, lehtijutuissa tms se ei olekaan niin tarkkaa taikka välttämätöntä?
Joka tapauksessa, hyvä pointti tuo huomiosi. Ehkä anuharkista brändätään Suomen marthastewartia. Kauhee kohtalo :D
No joo, se on totta, että bloggaajien kesken ollaan tarkkoja ideoiden alkuperästä, sen ymmärtää että jokainen haluaa kunniaa omasta ideasta.
VastaaPoistaMulla on alunperin noussut oman työn puolesta karvat pystyyn, tuon jonkinlaisen ideoiden omimisen takia.
Toisaalta elämä on liian lyhyt, että jaksais liikaa ahdistua... =D
P.S. Suomen Martha Stewart olis kyl kauhee kohtalo...
Laatikon tuunaaminen on hyvä teko: tekee tusinalaatikosta niin paljon personoidumman!
VastaaPoistaKiitos osallistumisestasi ja hyvää keskustelua yllä!
Tulipas todella kaunis lahjarasia!
VastaaPoistaKiitos, ja kiva Marika "nähdä" pitkäs aikaa :)))
VastaaPoistaMun tuli vielä mieleen tuosta Ratulasta, sehän on hyvin saman tyylinen kuin Strömssöö. Siitä en itse ainakaan ole kuullut huonoa sanottavaa. Molemmat hyviä ohjelmia, kuten Martha Stewartin tai Neulontakerho ohjelmatkin kunhan vaan tottuu. Jokaisesta ohjelmasta löytyy aina jonkun mielestä jotain kummallista/hassua/ärsyttävää. Minä pyrin antamaan mennä sellaiset kohdat ns. ohi korvien. Jonkun mielestä toisen ärsyttävä tapa esittää jokin asia voi olla ihan luonnollista eikä tarkoituksena ole ärsyttää tahallaan :)
VastaaPoista