maanantai 28. maaliskuuta 2011

Bulevardin kevät maalla

Etsin Vallilalta vihreetä verhoa olkkariin. Ensin pihtailin, ja ostin Nimipäivän.


Mutta se oli jotenkin hankalan vihreä, mikään ei ollut sen kanssa samaa sävyä, ja verho teki koko olohuoneen kovin levottomaksi. Jotenkin siis tökki. Mutta sitten löysin Bulevardin hauskan vihreänä, ja olin myyty. Tiesittekö muuten, että Vallila valmistaa verhoja eri väreissä eri jälleenmyyjille? Minä en ollut tätä älynnyt, mutta tämä vihreä oli erikoisväri, mitä Vallila teki viime vuonna Kodin Ykkösille. No mutta, tämä oli viimoinen näytekappale. Minä sen halusin, ja minä sen sain :)


Jotenkin hymyillyttävää, että täällä meillä maalla on Bulevardi... No joo, ei nyt ehkä ihan hirmuhauska vitsi, mutta on noissa verhoissa ja ikkunanmaisemassa ihan _pikkasen_ kontrastia ;)


Oih miten kivasti näkyykän näissä kuvissa nuo karmivat vaaleat muovimatot, ihanata :D

10 kommenttia:

  1. Kaunis ja houkuttelevan näköinen nojatuoli. Ja muistaakseni Bulevardi on aivan ihanaa. Täytyy sanoa, että muistaakseni... tuosta kuvastasi näkyy vain värimaailmaa ;) joka on kiva.

    VastaaPoista
  2. Nythän mua alkoi hirmusti kiinnostaa, että mitä teit a) sille väärälle verhokankaalle ja b) sille rahalle, jonka "säästit" ostaessasi ensin halvan kankaan? :D :P Nainen!!:D

    VastaaPoista
  3. Ihanan näköistä, nojatuoli todella kaunis. Verhoja ihailen myös, kaunis kuosi.

    VastaaPoista
  4. Joo, kuvat eivät kyllä ole mitenkään maailman parhaimpia :D Voitteko kuvitella, että valokuvat ovat kovin tummia, kun ottaa kuvia vastavaloon... On se jännä.
    No mutta, netistä löytyy kuuklaamalla parempia kuvia ;)

    Nimipäivähän oli sijoitus, ja se pääsi liinavaatekaapin verhohyllylle kaikkien muiden verhojen kanssa odottomaan oikeata hetkeä ja uutta tulemista. Veikkaan sen tulemisen sijoittuvan syksyyn :)

    Kiitos nojatuolin puolesta kehuista, minusta se on kaunis ja hyvä istua. Se oli muuten yksi ensimmäisiä huonekaluja, minkä tähän kotiin ostin. Löysin sen erään huonekalukaupan lopetusmyynnistä, kaiken rojun keskeltä. Tänne se sopii paremmin kuin sinne.

    VastaaPoista
  5. Miten musta tässä postauksessa on aistittavissa lautalattiakärpäsen puraisu? ....

    VastaaPoista
  6. Sähän teit jo linnunpöntönkin ihan itse, niin äkkiäkös yhden lautalattian asennat.

    VastaaPoista
  7. No siis tässä saattaa olla niin, että olen ehkä saattanut joskus mainita, että ei se nyt niin kovin kallista ole jos nyt vaikka yhden kaksion verran lattiaa asentaa... MUTTA se on (onneksi) kallista, kun sitten pitää vaihtaa kaikki listat, kun jos vaihtaa lattialistat niin täytyy vaihtaa ovilistatkin, ja sitten pitää jo vähän maalata seiniä ja kattoakin. Joten en.

    VastaaPoista
  8. Siis miten niin tässä kylässä ei ole Bulevardia ;) Ihanat verhot ja tuoli kuitenkin, tahtois kanssa päästä taas sisustamaan... Verhojen kanssa tosin olen hitaahko nim. merk. Marimekon verhokangas odottanut jo 4 vuotta ompelua...

    Siis lankkuparketin asennushanei ole mitään vaikeaa puuhaa. Listojen laitto taas on maailman raivostuttavinta, meillä ei ois edellenkään listoja jos se ois musta kiinni.

    VastaaPoista
  9. No sanotaanko että kontrastien Bulevardi ;))

    Kyllä se ompelupuuska sitten iskee, kun on uudet ikkunat mihinkä ne verhot ripustaa. Ja mä tiiän ettei se lattian asentaminen olisi paha rasti, vaan se kaikki mitä sitten pitäisi tehdä, kun homma lähtisi vyöryämään totaalisesta lapasesta. MOT.

    VastaaPoista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)