lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kummimurun Hipponen


Tein nimiäisiin uusimmalle kummimurulleni lahjaksi Happy Hippon, eli Hipposen. Löysin Raverlystä Heidi Bearsin ihan mahtavat virkkausohjeet Happypotamus-hippoon. Hänellä oli muitakin hienoja, tarkasti laadittuja, selkeästi kuvattuja ja kivoja ohjeita, jos seikkailet Ravelryssä, niin suosittelen etsimään hänen ohjeet, itse ainakin ilolla tästä Happypotamus-ohjeesta maksoin. Vaikeinta lienee oli päättää halutut värit, itse vedin tyystin fiilispohjalta ;)

Tässäpä kuvia nuorimman kummimuruni Hipposesta, joka toivottavasti saa vielä jatkossa monia sisaruksia. Itselläni tämän hipon virkkaaminen kesti huomattavasti kauemmin, kuin ilmeisesti oikeilla käsityöbloggareilla - parin illan sijaan tein hippoa pari vkoa. Lankana oli Nalle, koukku ja afrikka-kukat ohjeen mukaan, silminä turvasilmät.





Ja tältä Hipponen näytti nurinkurin käännettynä, ilman päätä ja täytettä - hirmukätevä käsityö, kerrankin ei tarvinnut päätellä lankoja :D

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Nimiäiset ♥

Sain selän kuntoon juuri sopivasti ennen uusimman kummimuruni nimiäisiä - sairaalasta pääsin kotiin muutama päivä ennen juhlia, ja kunnon kipulääkkeissä pystyin jopa käymään parturissa :D

Nimiäiset pidettiin siskoloisilla kotona, heidän uutukaisessa talossaan, mikä oli saatu järjestettyä juhlakuntoon. Juhlaan oli kutsuttu vauvan isovanhemmat, tädit, sedät, eno, serkut ja kummit, joista kaksi löytyi suvusta ja kaksi maailmalta :) Kaikkiaan siis 23vierasta, isi, äiti ja vauva. Nämä oli meille kaikille ensimmäiset nimiäiset, ja kasteen sijaan vauva sai lahjaksi erilaisia toiveita, mitä lähisuku oli hänelle kirjoittanut muistiin. Toiveista löytyi viisautta, huumorintajua, kauneutta, matikkapäätä ja musiikkikorvaa, hyvyyttä, rakkautta, onnea ja taitoa löytää parhaimmat tiet kulkea.

Aluksi vanhemmat toivottivat kaikki tervetulleiksi, vauvan eno sekä serkku soitti ja lauloi, esitimme toiveet. Kaikki oli hyvin vapaamuotoista, istuimme sohvilla, kamerat räpsi ja maailmalla asuvat kummit osallistuivat nimiäisiin skypen kautta, isolta tv-ruudulta :) Sitten haimme kuohulasit, ja nousimme kuulemaan kultamuiskun koko nimen, minkä äiti meille juhlallisesti kertoi, ja nostimme maljat onnen toivotuksineen vauvalle. Siitä jo päästiinkin sitten herkuttelemaan noutopöydästä, ja kaikki halukkaat pääsivät vuorollaan sylittelemään juhlan sankaritarta.

Ja niin kun kait aina meidän kantaperheen juhlissa, niin näissäkin kermuissa oli haastekertoimia kerrakseen - toinen mummu oli leikkauksessa vko ennen juhlia, tämä kummitäti oli poissa pelistä ja valmisteluista, maaten (tai siis palloillen) kymmenen päivää sairaalassa, enoloisilla riehui vatsatautia niin, että yksi serkuista ei päässyt juhliin lainkaan, nuorin tädeistä sai kätensä kipsiin, ja juhlia edeltävänä iltana juhlakodista ja lähellä asuvilta enoloisilta meni sähköt klo 18-23 väliseksi ajaksi, kun juhlajärjestelyt oli parhaimmillaan... Ilman sähköjä silittäminen, tiskikoneen pyörittäminen ja suklaakakkujen kiisselin keittäminen on hivenen haasteellista ;) Mutta tästäkin jälleen selvittiin, ja hienosti selvittiinkin! Siskoni se lankomiäs on kyllä oikeasti melkosen kovia luita - monella muulla olisi mennyt hermo todella huonoon kuntoon :D

Mutta niin, Elämä on juhla! Ja oli kyllä niin kivat juhlat, että tässäpä muutama kuva niistä teillekin (eli jälleen kerran enimmäkseen ruokia kuvissa ;)


Juhlat pidettiin kotona, siskoloisillani. Pöytä oli koreana ihania tarjottavia, oih!


Herkullinen kerma-kinuski-mansikkakakku tilattiin kiireessä pitopalvelusta, muut tarjoilut laitettiin porukalla, siskoni, eli juhlittavan äiti teki isoimman osan tarjottavista, ja myös nuo ihanat kakun koriste nallet, kirjaimet sekä ruusun terälehdet :)


Kälyseni teki juustokakut, mihinkä koristemunat ärsyttävästi kerkesivät sulamaan, mutta se ei kyllä mitenkään haitannut herkullista makua, oih! Kolmantena makeana kakkuna oli siskoni tekemä ihana sukuni juhlissa perinteinen suklaakakku, Kakku Caprilta, ja sitten oli vielä banaanikahvikakku.

 
Äitini teki juhliin sydänpipareita, ja itse pyörittelin juhliin keksipalleroita digestive-sula valkosuklaa-vaniljatuorejuusto-rouhittu tummasuklaa-massasta ja minttudomino-sula tummasuklaa-vaniljatuorejuusto-mariannerouhe-massasta, dipaten molemmat pallerot sulaan valkosuklaaseen, ja koristellen pallerot nonparelleilla.
 
 
 Ja ihan oikeastihan parastahan oli se, että sisareni oli tehnyt nimiäisiin liha- ja kalavoileipäkakut, molempia parit, ja ne oli kyllä ihan mahtavia! :) Taustalla näkyy kuvassa myös coctailpiirakat munavoin kanssa, ja se ihana perinteinen suklaakakku, mistä en osannut ottaa kunnon kuvaa :p Mutta nämä voileipäkakut... Voitaisko sopia, että ihmiset järjestäis juhlia ihan vaan sen takia, että saisi syödä voileipäkakkua, jookos! :)
 
 
Ja tässä me ollaan, nuorimman ja uusimman kumimuruni nro4. kanssa :)
Onnea elämääsi Laura! ♥

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Popopo Pom Pom - kosh!

Minun piti tällä viikolla siivoilla ja sisustaa siskoloisen kanssa heidän kotia juhlakuntoon, ja leipoa kaikkia ihanuuksia reilun viikon päästä oleviin juhliin. Minun piti käydä kasvohoidossa ja kampaajalla, keikistellä jo valmiiksi ihanassa juhlamekossa ja koroissa, tehdä korut ja kortit. Mutta ei.


Lauantaina selkäni ja jalat oli jotenkin väsyneet, illalla tein kevyttä joogaa ja venyttelyä selkäni helpotukseksi - seurauksena aivan helvetillinen kipu, en pystynyt makaamaan, istumaan tai seisomaankaan. Pakko oli lähteä kolmelta yöllä päivystykseen hakemaan apua, mitä kyllä välittömästi sainkin.

 Nyt olenkin sitten 4vrk halannut tuota  jumppapalloa ja köllötellyt sen päällä. Polvet on turvoksissa, mustelmilla ja rakkuloilla keinoihosta huolimatta, koko oikea pakara ja sääri on jumissa, kivun pahiten säteillessä nilkkaan ja polvitaipeeseen. Olen saanut lääkkeitä enemmän, kuin norsun tainnutukseen tarvitaan, mutta kipu ei sillä taitu. Yöt on pahimpia, toissayön sain nukuttua, sitä edeltäneet pari vuorokautta valvoin,  samoin nyt olen valvonut 35h, ja jännityksellä odotan tulevaa yötä.

Helvetillinen hermokipu - nyt yritetään tainnuttaa kipu ja palauttaa liikuntakyky, magneettikuvt ja jatkot katsotaan myöhemmin. 9 yön päästä tämän tädin pitää olla nätissä (lyhyessä...) juhlamekossa juhlimassa maailman rakkaimman siskontyttöni nimiäisiä, haltiakummina.  Voitte arvata, että tämä koettelee vähän muitakin hermoja.

-Ilon kautta!-

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Päivitetyt kaiuttimet päällystämällä

Siskoloiset tosiaan muuttivat uuteen kauniiseen kotiinsa, mistä he kirjoittelevat blogissaan Omakotikotitalomme. Ja niin kuin jo heidän blogistakin voi saada vihiä, niin lankomiäs on kosolti tekniikan perään, siskoloinen ehkä enemmänkin sisustuksen ja kauniin kodin arvostaja :) Niinpä pienehkön ongelman aiheutti olohuoneen kaiuttimet, ne kun näytti aluksi tältä;


Osa kaiuttimista vaihdettiin uusiin, mutta osaan päätettiin siskon kanssa kokeilla kiiltävällä, vaaleanharmaalla DC-Fix kontaktimuovilla uudistaa ja yhtenäistää kaiuttimien siistimpi ilme. Toki aloitimme projektin varmuuden vuoksi sillä aikaa, kun lankomiäs oli töissä ;) Käytin keltaista kiiltävää DC-Fix kontaktimuovia jo täällä aiemmin esittelemääni keittiön piristykseksi, tämä projekti oli aikaa vievämpi, mutta aikasta paljon hyödyllisempi :)


Työskentelyn helpottamiseksi päällystin puhtaaksi pyyhityt kaiuttimet ruokapöydällä, paksun pyyhkeen päällä. Kaiuttimien kangasverhoilut irtosi helposti, ja päällystin kovat pinnat kaikilta näkyviltä sivuilta. Kaiuttimien kohdille leikkasin muoviin aukot terävällä veitsellä, samalla toki varoen varsinaisia kaiuttimia.

Mittasin mittanauhalla palat sopivan kokoisiksi, ja leikkasin saksilla sopiviksi. Joissain kohdissa halusin reunat täysin suoriksi, ja silloin käytin terävää mattoveistä, metalliviivainta ja leikkuulautaa leikkaamiseen. Kuvassa näkyvää keltaista mainosjääskraapaa käytin muovin ilmakuplien tasoittamiseen, oikein hyvä työkalu siihen touhuun.

Nurkat huolittelin, kuten kirjoja päällystäessä. Päällekkäin menevät muovisaumat erottuu läheltä katsottuna, mutta jo 1m päästä katsottuna niitä ei oikeastaan huomaa. Päällystin muovilla kaikkiaan kaksi korkeaa kaiutinta, yhden keskikokoisen, neljä tällaista pystykaiutinta ja yhden bassovahvistimen.


Nuori neiti vahti tädin touhuja, ja välillä isän tyttö taisi vähän epäillä lopputulosta ;)


Mutta lopputulos oli kyllä oikeasti hyvä! :) Ihan kaikkien mielestä. Vaaleanharmaa, kiiltävä pinta näyttää hyvältä näissä kaiuttimissa ja tässä kodissa. Ja kerta muovin saa tarvittaessa pois, pilaamatta kaiuttimien pintaa, niin se ei laske mitenkään niiden mahdollista tulevaisuuden myyntiarvoakaan. Tätä paksua kontaktimuovia voi kyllä suositella ihan kaikille, jotka tuskailee rumien kaiuttimien tai vaikkapa pienten huonekalujen, kuten jakkaroiden, sohvapöytien tai hyllyjen kanssa. Ja tätä muovia voi mielestäni käyttää kauniisti muuallakin, kuin esimerkiksi lastenhuoneen leluhyllyjen päällystämisessä - kyllä tällä tuli ihan tyylikästä uuden kodin olohuoneen sisustukseenkin :)

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Vadelmaista


Ja vielä kerran tytöt ja pojat. Tämän "Vadelmaisen" korusetin saatoin tehdä lahjaksi tai itselle, en vielä oikein tiedä, mutta tykästyin tähän kovin. Tähän taisin käyttää ainoastaan hennon vaaleanpunaista hile-lakkaa ja fuksianpunaista kynsilakkaa, mutta ne yhdessä sekottui kivasti eri kuvioiksi. Ja nuo erilaiset hileet ja kimalteet on kyllä ihan ehdottomia näissä koruissa, ainakin minun kimallusta kaipaavaan mieleeni :)

Tässäkin setissä oli kaulakoru, nappikorvikset ja sormus.


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Keittiö tahtoo jo kesän

Näin kevään tullen ainakin minulla on hirveä hinku myllätä kaikkea kotona. Näin aurinkoisina päivinä tekisi mieli pestä ikkunatkin, mutta syvällä sisimmässäni majaileva järjen ääni huutaa, että siinä ei ole niin mitään järkeä, ennen kuin siitepölykausi on ohitse, ja saan jotenkin hillittyä itseni.


Uunin sentään pesin. Ja tämä on kuulkaas ihan sellainen blogiin kirjotettava juttu, koska en vihaa mitään kotityötä niiiiiiin paljon, kuin uunin pesemistä! En tiedä miksi se on minulle niin kovin vastenmielistä, veikkaan epäergonomisella työasennolla ja puhdistusaineen vaikutusajalla olevan jotain tekemistä asian kanssa - silloin harvoin kun minulle iskee innostus, että nyt mä sen uunin pesen, ja innoissani suihkutan sen puhdistusainetökötin, niin kun tökötin pitää vaikuttaa seuraavaan päivään, niin se hetkellinen innostus on jo kerinnyt kaikkoamaan todella pitkälle, ja hampaat irvessä kiukutellen alan pestä sitä mönjää ulos uunista. Ei niin mitenkään päin ole meikäläisen juttu. Mutta joskus on vaan venyttävä. Tällä kertaa venyminen kesti jo maximaallisen kauan - muistan vuosi sitten pääsiäisenä miettineeni, että jeskamandeera kuin tuo uuni on likainen, sekin ois kyllä ihan pakko pestä. Ihan nyt sitten jo pääsin sanoista tekoihin :D


Ja tällä suurella aktiivisuudella innostuin sitten vähän leikkimään keltaisella DC-Fix Kontaktimuovilla. Osa keittiön kaakeleista vaihtoi hetkessä väriä :) Tuo kontaktimuovi on kivan paksua ja helppo työstää. Jos meinaa jäädä ilmakuplia, niin ei muuta kuin jostain kulmasta muovi taas irti, ja uudestaan paikoilleen viivoitinta apuna käyttäen. Leikkasin paperileikkurilla muovista laattojen kokoisia paloja, 14,5x14,5cm, ja kiinnitin kontaktimuovit paikoilleen. Jotkin palat tai laatat ei ollut ihan tasakokoisia, niin siivosin paikoin muovit laattojen reunoilta mattoveitsellä ja viivoittimella. Nopeaa, siistiä, helppoa ja halpaakin.



Ja tein minä sillä muovilla vähän muutakin, jääkaapin ovi sai uuden "mietelauseen" :D



Kirjainten tekemiseen käytin Worl Play-stanssia, tosin osan kirjaimista tein ihan vapaalla kädellä, lyijykynällä kontaktimuovin taakse suunnittelemalla ja saksin leikkaamalla. Ystäväni vinkistä tein nuo rattaat magneeteiksi :) Ostin Sinellistä ohutta magneettilevyä, missä on myös tarrapinta. Päällystin magneettilevyn toisen puolen tuolla keltaisella kontaktimuovilla. Kahden tarrapinnan toisiinsa kiinnittäminen oli melko haastavaa, mutta onnistui mielestäni kuitenkin ihan hyvin. Leikkasin magneetit kahdella eri kokoisella ratas-stanssilla, ja niitä voi nyt järjestellä mielensä mukaan jääkaapin oveen. Tihihihii :D

Siivouspuuskassani järkkäilin muutenkin keltaista keittiötäni, ja mukitkin meni uuteen uskoon. Haasteellista saada kirjaimista jotain järkevää, ei hävytöntä, kun piti vielä olla neljä, 4-5kirjaimista sanaa. Näillä mennään.

"Huima potku kelle jess"

Mainiota alkavaa viikkoa, ja huhtikuuta! :)

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Päivitetyt rullat

Alkavan viikonlopun kunniaksi teenpä pienen päivityksen tänne aijemmin laittamaani kanarullaohjeeseen.


TÄYTETYT KANARULLAT (n.20kpl)

700g ohuita kananrintafileitä
pestoa
100g fetaa
aurinkokuivattua tomaattia (esim. paloina öljyssä)
suolaa
mustapippuria
300g ilmakuivattuakinkkua
2dl ruokakermavalmistetta

Nosta kanafileet huoneenlämpöön vähintään 30min ennen niiden käsittelyä. Vuoraa työpöytä elmukelmulla, levitä kanafileet kelmun päälle, ja peitä fileet toisilla kelmupaloilla. Nuiji kanafileet ihan ohuiksi. Voit käyttää nuijimisessa paistinpannuakin, mutta esim IKEAsta sai hyvän nuijan käypään hintaan - helpottaa isosti työtä. Leikkele nuijitut fileet noin kämmenen kokoisiksi palasiksi, vähän kapeammiksi (n.5cm on hyvä leveys).


Levitä kullekin kanafilepalalle vähän suolaa ja mustapippuria. Ole suolan kanssa hyvin maltillinen, koska muut käytetyt ainekset ovat suolaisia. Levitä fileille kauttaaltaan pestoa. Voit käyttää peston sijaan myös maustettua tuorejuustoa, makusi mukaan, esim yrttistä, valkosipulista tai pippurista. Laita fileiden toiseen päähän aurinkokuivatun tomaatin suikale, tai makusi mukaan useampikin, murustele fetaa mielesi mukaan kanafileille, samaan päähän kuin tomaatitkin. Tomaattien sijasta voit laittaa kanan sisään myös kalamata oliivia (poista kivet!) taikka kapriksia, makusi mukaan. Näiden kanssa voi siis hyvin soveltaa omien mieltymysten, ja kaapinkin sisällön mukaan. Juustoakin voit vaihtaa mieltymysten mukaan, tai jättää kokonaan pois, jos käytätkin peston sijasta tuorejuustoa täytteenä. Mutta fetan lisäksi myös Aura-juusto, emmentaali ja jälleen kerran, mitä kaapista löytyy, sopii näihin hyvin :)


Irrottele ilmakuivatut kinkut yksitellen, kieputa kanafile täytepäästä alkaen rullalle, ja kieputa sitten vasta ilmakuivattukinkku kanarullan ympärille napakasti. Lado kanarullat tiheästi uunivuokaan. Paista kanarullia 200C uunissa ensin 15min, kaada sitten uunivuokaan n.2dl ruokakermavalmistetta, ja anna olla uunissa vielä 10-15min. Voit tarkistaa kanan kypsyyden leikkaamalla yhden rullista auki.

Tarjoile kanarullat uunijuuresten, paahdettujen sienten ja/tai salatin kanssa. Näiden seuraksi tein salaattia salaattisekoituksesta, rucollasta, uunissa paahdetuista nektariinilohkoista, pinjansiemenistä ja fetasta. Ensi kerralla kokeilen salaattin rohkeammin jotain toista pähkinää ja juustoa, vaikka kyllä itse tykkäänkin kovasti tuosta pinjansiemen-feta yhdistelmästä salaatissa, mutta ainahan kannattaa kokeilla jotain uuttakin.

Herkullista viikonloppua kaikille!

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Päivitetty ikkunakranssi

Minulla roikkuu yleensä olohuoneen ikkunassa joku kranssi. Mielestäni se tuo paljon ilmettä ikkunaan, ja antaa samalla jonkin verran näkösuojaakin. Tai niin minä ainakin kuvittelen :)

Päätin päivittää tämän aijemman vihreän ikkunakranssin. Ja enpäs edes muistanut, mutta olen päivittänyt samaisen kranssin jo aijemmin, ihan aluksi se oli tällainen vihreä perhoskranssi. Ollaanpas sitä nyt kierrätyksen ytimessä :) Muita koristelemiani kransseja löytyy täältä blogista tunnisteen "kranssit"-alta.

Ensin poistin kranssista muut aijemmat koristeet, paitsi oksan.


Tein kranssia varten paljon kukkia. Leikkasin BigShotilla Tattered Florals-stanssia apuna käyttäen isoja, keskikokosia ja pieniä kukkia. Keskikokoisten kukkien terälehtiä leikkasin enemmän auki saksilla. Värjäsin kaikkien kukkien reunat DI Vintage Photo-musteella, ja annoin kuivua. Kostutin kukat suihkauttamalla niitä vedellä, ja ryttäsin ne terälehdet sisään taitettuina mytyiksi.


Avasin mytyt varovasti auki kun ne oli vielä kosteita, ja annoin kukkien kuivua rauhassa.


Kokosin "terälehdistä" valmiita isoja kukkasia; liimasin yhteen limittäin kaksi isoa kukkaa, kaksi keskikokoista kukkasta ja kaksi pientä kukkasta. Taittelin ruttusia terälehtiä vähän enemmän auki, tarpeen mukaan, ja pyöröpää työkalulla painoin joitain kukkasia enemmän kupilleen. Tein myös pienempiä kukkasia yhdistämällä kaksi keskikokoista kukkasta ja kaksi pientä kukkasta. Osasta pieniä kukkasia tein terälehtiä ulospain kihartamalla yksittäisiä pieniä kukkia. Kunkin kukan keskelle laitoin vihreäsävyisen puolihelmen keskustaksi. Vihreitä lehtiä muotoilin muotoilutyökalulla kuperammiksi, ja tein niihen myös "viiltoja" lehtiruodeiksi.

Kranssin pohjalle/sivuille liimasin kuumaliimalla ensin erilaisia höyheniä, ja sitten tekämäni kukat. Lisäsin kranssiin vielä uudet "lintuvanhemmat".


Lintu ja kukat.
 
 
Koko kranssi aurinkoisella parvekkeella kuvattuna.
 
 
Ja illan hämyssä ikkunassa kuvattuna.
 
 
Joskos tällä ikkunakranssilla taas pari vuotta mentäisiin, ennen seuraavaa päivitystä, ainakin nyt tämä miellyttää silmää isosti :) Tässä vielä kuvat aijemmista versioista;
 
Ikkunakranssi 2011
 
Ikkunakranssi 2009


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Annetaan kansalle kakkuja

Siskoni tekee hienoja kakkuja. Joistakin niistä olenkin jo kertonut täällä, ainakin maailman maistereiden kakusta on ollut juttua, ja Timppa-lammas kakusta. Timppa kakun hän teki pienelle tytölle, jonka ristiäisiinkin siukku teki aikoinaan kakun, ja lupasi silloin, että hän tekee aina ja niin kauan kakut tytön synttäreille, kun tämä vaan haluaa :) Viime vuoden Kimmo-Kuu kakkukoristeesta en löytänyt nyt kuvaa, mutta tässäpä pari muuta siukun tekemää kakkukoristetta.



Nelivuotissynttäreille toiveissa oli oktonautti kakku, ja semmoinenhan siitä sitten tulikin! Oktonautit taustoinen on sokerimassaa, alareunassa on keksimurua hiekkana, ja ympäriinsä on sokerihelmiä kuplina, niin kuin sankarittarella oli toiveissa :) Sankarittaren äiti oli leiponut ja täyttänyt kakun, minkä siukku sitten päällysti ja koristeli.


Tämä kakku oli maailman parhaalle veljenpojallemme. Käly oli leiponut ja kuorruttanut herkullisen kinuskikakun, jopa kermavaahdonkin pursottanut (tuo "jopa" oli siis kälyn oma sana ;)). Poika oli tilannut tädiltään kakkukoristeen, ja siukku teki sopimuksen mukaan sokerimassasta kakun päälle, pojaan juurikin 11v lahjaksi saaman hienon kitaran. Olisittepa nähneet veljenpojan ilmeen (tai veljemme), kun näkivät tuon skitan :D


Ja siis minullahan on todellakin se onni, että ympärilläni on monia hirmuhyviä leipureita! :) Valitettavasti tämä kuva on ihan onneton, vasempaan ylänurkkaan jää pitsat piiloon ja suklaajuustokakku, valkosuklaavaahdolla kuorutettut banaanimuffinsit, porokakku ja lohikakku sentään jotenkin tästä näkyvät, mutta nämä, ja niin kuin tuo ajempi kinuskikakkukin on tosiaan kälyni tekemiä. Ihan valtavan hyviä!! Ja sillä tämä kuvakin on ihan roiskastu, kun väki oli tulossa jo ottamaan, niin en kerinnyt tarjottavia paremmin kuvaan mallaamaan, kun oli kiirus herkuttelemaan :)

Tätimme siirtyi tässä taannoin seitsemännelle vuosikymmenelle, ja juhlisti sitä koko suvun voimin. Täti ei halunnut mitään lahjoja, mutta esitti toiveet, että isosiskonsa tekisi lusikkaleipiä, kerta isosisko oli aikanaan perinyt suvun parhaan lusikaleipä-lusikan. Toisena toiveena oli, että isoveli tekisi synttärikakun heidän äitinsä (eli mummuni) ohjeen mukaan - väliin tulee siis luumuhilloa ja banaaniviipaleita, joka puolelle paljon kermavaahtoa sekä koristeeksi raastettua suklaata :D Ei lainkaan niin karmiva yhdistelmä, kuin voisi kuvitella... Isoveli, eli siis isäni, tilasi siskoltani kakun päälle koristeeksi kipsatun käden. Tätini on vähän murenevaa sorttia, ja tällä kertaa juhlan kunniaksi hänellä oli tosiaan käsi taas paketissa, ja siitä tämän kakkukoristeen tarina.


Ja tästä koristeesta löytyy oikein vaihekuvia kamerastani, koska tätä teimme yhdessä siskon kanssa.


Kipsin "lasikuitupinta" tehtiin tarlatiinin yli kaulitsemalla, ja tähän hätään kyseistä harsokangasta ei löytynyt kuin juhlamekkoni alushameesta :D Hyvin onnistu.


Ja tietenkin kipsattaessa on hyvä muistaa kunnon pehmusteet ;) Kun sormenpäihin painoi työkalulla kynnet näkyviin, niin kädestä tuli hetkessä (karmivan) aidon näköinen.


Ja vielä yksi sisareni tekemä kakkukoriste. Lankomiäs täytti tässä juurikin pyöreitä, ja tämä sokerimassasta askarreltu koriste meni hänen synttärikakun päälle :)


Että semmosia. Josko tässä nyt on omat leipomiset olleetkin vähän vähemmällä, niin onneksi sentään välillä on saanut "vähän" maistella muiden tekemiä herkkuja, ja noita herkuttajia meillä riittää - voi mua onnellista! :)

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Rock Rock! *

Kävin viikonloppuna hävyttömän pitkästä aikaa moikkaamassa esikoiskummimuruani, ja hörppäämässä kakkukahvit hänen 13vuotis synttäreiden kunniaksi. Poika on soittomiehiä, tulevia rockmuusikoita, ja tällaisen kortin välissä hän sai kasan Finnkinon leffalippuja lahjuksikseen.


Leimakuvat, kitara ja teksti, tuli embossattua koholle kirkkaalla pulverilla, ja muuten töpöttelin sinistä ja violettiä mustetta kuvien taustoille. "You Rock!" teksti on kohotettu 3D-tarrapaloin, lisäksi liimailin korttiin koristeeksi 13 valkoista kimaltelevaa pahvitähteä. Tykkään kovasti tuosta mustasta tähtipaperista, niin se sai jäädä selkeästi näkyviin kortin taustalta. Valmis.


Tein pojalle lahjaksi myös yksinkertaisen käsikorun. Tein näitä itseasiassa kaksi, toiseen halusin koristeniittejä, mutta tuo tiivis ja paksu nahkanauha oli ongelmallinen niiden niittien kiinnittämiseksi. Yritin kiinnittää koristeniitit myös liimalla, mutta kaksikomponenttiliima ei soveltunut tuolle kiiltävälle, liukkaalle, nahalle, vaan kaikki niitit irtosi liimauksesta huolimatta. Tätä joutunee vielä kehittelemään... Mutta tähän korun löin nepparit molempiin päihin korun kiinnittämiseksi. Paksu nahka oli vähän ongelmallinen neppareiden vasaroimiseen, mutta kepeällä vinksaamisella homma lopulta onnistui. Poika oli kyllä liikuttavan mielissään tästä korusta, itse kaipaan siihen vielä tuotekehittelyä ;)