keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Nimiäiset ♥

Sain selän kuntoon juuri sopivasti ennen uusimman kummimuruni nimiäisiä - sairaalasta pääsin kotiin muutama päivä ennen juhlia, ja kunnon kipulääkkeissä pystyin jopa käymään parturissa :D

Nimiäiset pidettiin siskoloisilla kotona, heidän uutukaisessa talossaan, mikä oli saatu järjestettyä juhlakuntoon. Juhlaan oli kutsuttu vauvan isovanhemmat, tädit, sedät, eno, serkut ja kummit, joista kaksi löytyi suvusta ja kaksi maailmalta :) Kaikkiaan siis 23vierasta, isi, äiti ja vauva. Nämä oli meille kaikille ensimmäiset nimiäiset, ja kasteen sijaan vauva sai lahjaksi erilaisia toiveita, mitä lähisuku oli hänelle kirjoittanut muistiin. Toiveista löytyi viisautta, huumorintajua, kauneutta, matikkapäätä ja musiikkikorvaa, hyvyyttä, rakkautta, onnea ja taitoa löytää parhaimmat tiet kulkea.

Aluksi vanhemmat toivottivat kaikki tervetulleiksi, vauvan eno sekä serkku soitti ja lauloi, esitimme toiveet. Kaikki oli hyvin vapaamuotoista, istuimme sohvilla, kamerat räpsi ja maailmalla asuvat kummit osallistuivat nimiäisiin skypen kautta, isolta tv-ruudulta :) Sitten haimme kuohulasit, ja nousimme kuulemaan kultamuiskun koko nimen, minkä äiti meille juhlallisesti kertoi, ja nostimme maljat onnen toivotuksineen vauvalle. Siitä jo päästiinkin sitten herkuttelemaan noutopöydästä, ja kaikki halukkaat pääsivät vuorollaan sylittelemään juhlan sankaritarta.

Ja niin kun kait aina meidän kantaperheen juhlissa, niin näissäkin kermuissa oli haastekertoimia kerrakseen - toinen mummu oli leikkauksessa vko ennen juhlia, tämä kummitäti oli poissa pelistä ja valmisteluista, maaten (tai siis palloillen) kymmenen päivää sairaalassa, enoloisilla riehui vatsatautia niin, että yksi serkuista ei päässyt juhliin lainkaan, nuorin tädeistä sai kätensä kipsiin, ja juhlia edeltävänä iltana juhlakodista ja lähellä asuvilta enoloisilta meni sähköt klo 18-23 väliseksi ajaksi, kun juhlajärjestelyt oli parhaimmillaan... Ilman sähköjä silittäminen, tiskikoneen pyörittäminen ja suklaakakkujen kiisselin keittäminen on hivenen haasteellista ;) Mutta tästäkin jälleen selvittiin, ja hienosti selvittiinkin! Siskoni se lankomiäs on kyllä oikeasti melkosen kovia luita - monella muulla olisi mennyt hermo todella huonoon kuntoon :D

Mutta niin, Elämä on juhla! Ja oli kyllä niin kivat juhlat, että tässäpä muutama kuva niistä teillekin (eli jälleen kerran enimmäkseen ruokia kuvissa ;)


Juhlat pidettiin kotona, siskoloisillani. Pöytä oli koreana ihania tarjottavia, oih!


Herkullinen kerma-kinuski-mansikkakakku tilattiin kiireessä pitopalvelusta, muut tarjoilut laitettiin porukalla, siskoni, eli juhlittavan äiti teki isoimman osan tarjottavista, ja myös nuo ihanat kakun koriste nallet, kirjaimet sekä ruusun terälehdet :)


Kälyseni teki juustokakut, mihinkä koristemunat ärsyttävästi kerkesivät sulamaan, mutta se ei kyllä mitenkään haitannut herkullista makua, oih! Kolmantena makeana kakkuna oli siskoni tekemä ihana sukuni juhlissa perinteinen suklaakakku, Kakku Caprilta, ja sitten oli vielä banaanikahvikakku.

 
Äitini teki juhliin sydänpipareita, ja itse pyörittelin juhliin keksipalleroita digestive-sula valkosuklaa-vaniljatuorejuusto-rouhittu tummasuklaa-massasta ja minttudomino-sula tummasuklaa-vaniljatuorejuusto-mariannerouhe-massasta, dipaten molemmat pallerot sulaan valkosuklaaseen, ja koristellen pallerot nonparelleilla.
 
 
 Ja ihan oikeastihan parastahan oli se, että sisareni oli tehnyt nimiäisiin liha- ja kalavoileipäkakut, molempia parit, ja ne oli kyllä ihan mahtavia! :) Taustalla näkyy kuvassa myös coctailpiirakat munavoin kanssa, ja se ihana perinteinen suklaakakku, mistä en osannut ottaa kunnon kuvaa :p Mutta nämä voileipäkakut... Voitaisko sopia, että ihmiset järjestäis juhlia ihan vaan sen takia, että saisi syödä voileipäkakkua, jookos! :)
 
 
Ja tässä me ollaan, nuorimman ja uusimman kumimuruni nro4. kanssa :)
Onnea elämääsi Laura! ♥

8 kommenttia:

  1. Mukavan kuuloset juhlat ja herkut, hohhoijakkaa… kuola valuu pitkin suupieliä… :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi mukavat ja sytämelliset juhlat :))) Ja siis virhe laittaa nää kuvat tänne, ja nähdä joka kerta varsinkin toi kalavoileipäkakkukuva! Hitsi että olikin hyvää :D

      Poista
  2. Onnea vielä koko suvulle. Makoisalta juhlat näyttävät. Ja mitä sä teit digestive-sula valkosuklaa-vaniljatuorejuusto-rouhittu tummasuklaa-massasta ja minttudomino-sula tummasuklaa-vaniljatuorejuusto-mariannerouhe-massasta, dipaten molemmat pallerot sulaan valkosuklaaseen, ja koristellen pallerot nonparelleilla. Wau! Kyllä mulla on opiskelua näiden herkkujenkin suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! :) Mä kävin heti tarkistamassa sun vastauksen blogista ;) Mutta niin, täytyy jatkossa palata näihin palleroihin vähän tarkemmin, mulle meinaan jäi noita keksipalleroita jääkaappiin ilman tota valkosuklaadippausta, kun yllätys yllätys valmistelin näitä muutama tunti ennen juhliin lähtöä, enkä kerinnyt dippaan kaikkia, niin tietkö, ne pelkät pallerot oli ihan hirmuhyvejä! Että oon kuules ihan miettinyt, että pitäiskö näitä jatkossa pokkana tehdä ilman tota dippailupelleilyä ja nonparelliräpellystä - ajattele! Wuhuuuu \o/

      Poista
  3. Mä voisin kokeilla kyllä niitä palleroita ilman kuorrutustakin *uhrautuu*. Ja muuten, rairuohojen seassa olleet ikean pienet suklaamunat olivat ihan tautisen hyviä! Yhdet parhaimmista herkuista kaikkien silmien alla koko pitkän viikonlopun "piilossa" :D

    Ja hyvin kerrottu juhlista, noinhan ne juuri meni (paitsi että se banaanikuivakakku oli kanssa äitimummun tekemää)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois kyllä oikeesti tehä niitä palleroita ilman kuorrutusta, tiiän että tykkäisit, varsinkin jääkaappikylminä :) Mä en muutes ees tiiä, että mimmotteita on ikean suklaamunat, jätä mulle yksi *tuskin kerkesin*

      Ja yritin tohon vähän kertoilla teidän nimiäisistä, kun monet miettii että mitä semmotteissa edes tehdään - teillä tehtiin noin, ja hyvin tehtiinkin :)

      Poista
  4. Hienoa että sait selän kuntoon ja pääsit bileisiin. :) Ja voi mitä herkkuja teillä on ollut! Niitä ihastelen, vastoinkäymisiä en niinkään, mutta elämää kaikki. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän se nimenomaan on, elämää :) Ja rikkaita muistoja - kyllä näillekin vastoinkäymisille naureskellaan vuosienkin päästä, lienee neitokaisen joka synttäreille, tosin eiköhän näitä tule jatkossakin lisää muisteltaviksi - se vaan on joskus semmoista, kun porukalla lähetään ;)))

      Poista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)