Divine suklaafudge

No mutta kappas, ihan on jäänyt tänne laittamatta kätsyille tekemieni suklaafudgejen ohje. Löysin tämän ohjeen ihanasta Mansikkamäestä, missä käyn monasti ihailemassa Eben upeita kakkuja, pikkuleipiä ja muita herkkuja. Voi mikä onnellisuutta tuova blogi! :) Mutta niin, niihin suklaafudgeihin, alunperin resepti on kirjasta Nigella Express.

Haaa, ihanan, uhkean, sähläävän ja pienillä kaksimielisyyksillä säväytetyn jumalattaren suklaat ovat enemmän kuin sopivia herkkuja meille, joten tein monta! ;) Ja minä tein ne näin;

TAIVAALLISET eli helpot SUKLAAFUDGET

400g Taloussuklaata (Fazer)
300g Tummaa suklaata, 80%
2tlk (720g) Kondensoitua maitoa, ei keitettynä
n.100g voita
muutama ripaus suolaa

Mausteiksi;
200g kuorittuja pistaaseja, veitsellä pieneksi hienonnettuna
220g (1pss) Omar-karkkeja, veitsellä pieneksi pilkottuna
130g (2ras) Sokeroituja appelsiininkuoripaloja (Meira)
75g (1/2pss) Tyrkisk peber Crush-rouhetta

Valmistele ensin haluamasi mausteet. Minä tein siis alkuperäisen ohjeen tuplana, ja jaoin sen neljällä, jotta saimme maistella mahdollisimman monta eri makua. Mauste määrät saattavat kuulostaa paljolta, mutta minä tykkään että on paljon makua ja suutuntumaa. Kukin tehkööt oman suun mukaan :)

Mutta niin, kuori Omar-karkit ja pilko ne, tee sama pistaaseille. Sokeroidut appelsiininkuoret ja turkinpippurirouhe ovat heti käyttövalmiita. [Yllättäen Omarit ovat tässä se työläinvaihe, tarttuvat pirulaiset jokaiseen veitseen...]

Ota esille laakea, laidallinen astia missä haluat suklaat tehdä. Minä käytin kahta Teeman isoa paistivatia, mihinkä rakentelin väliseinät pahvin ja folion avulla. Näin valmiista suklaasta tuli valmiina sopivan paksuista (n.1cm). Suojasin vielä astioiden pinnat elmukelmulla, mahdollinen suklaaseen tarttuva folio hampaissa oli sen verran karmiva ajatus, että paskartelin mielelläni tuonkin vaivan. HUOM, Jos et laitakkaan astiaasi foliota, niin käytä silti kelmua, että saat valmiin suklaan nostettua pois astiasta ilman reunoihin jämähtämistä. Levitä n. 1/4 kustakin mausteesta astian pohjalle valmiiksi, ennen suklaafudgejen tekoa, jouduttaaksesi valmistamista.

Maut vasemmalta ylhäältä kellonsuuntaan katsottuna; Omar, appelsiini, pistaasi, salmiakki

Tee suklaafudgemassat yksi kerrallaan. Jaa suklaat tasan neljään kulhoon (100g+75g/ kulho) ja lisää suklaan sekaan n.20-30g voita. Sulata suklaat kulho kerrallaan, joko varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Kulhon pitää pysyä puhtaana - sulatettavan suklaan sekaan ei saa mennä yhtään vettä tai epäpuhtauksia [voi on rasva, ei epäpuhtaus]. Sekoita suklaa nuolijalla/lusikalla kiiltäväksi, lisää joukkoon ripaus suolaa makua syventääksesi ja nuolijalla/lusikalla sekoittaen 1/2tlk kondensoitua maitoa (muistaakseni 1,5dl, riippuu toki tölkistä). Massasta tulee paljon "tahmeampaa" ja jämäkämpää, joten ei tarvitse sekoittaa pitkään.

Sekoita joukkoon 2/4 valitsemastasi mausta, esim Omarit, ja levitä massa vuokaan Omarien päälle. Ripottele loput valitusta mausteesta päälle koristeeksi. (Voit painaa karkeja/hedelmiä/pähkinöitä varovasti kädelläsi suklaafudgen pintaan, jotta ne pysyy paikalla paremmin). Valmista loput kolme suklaafudge-massaa samalla tavalla.

Anna suklaiden tekeytyä kylmässä ainakin jokunen tunti, ennen kuin leikkaat ne terävällä, kuumalla vedellä  lämmitetyllä veitsellä sopiviksi suupaloiksi. Itse peitin suklaafudget hyvin elmukelmulla makukontaminaation estämiseksi, ja annoin tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Sitten nostin suklaafudgelevyt maku kerrallaan leikkuulaudelle, siistin suorakaiteista reunat ja leikkasin levyt 4x8 paloihin (muistaakseni :D).  Ladoin valmiit suklaafudgepalat ilmavasti rasioihin, ja varmuuden vuoksi laitoin joka kerroksen väliin leivinpaperisuikaleet ettei karkit tarraantuneet toisiinsa. Säilytin karkkirasiat jääkaapissa, mutta parhailta nämä kyllä maistuivat huoneenlämpöisinä.

Ja juu, koska vein "siistimisestä" tulleet reunapalat töihin, niin vältin kaikissa valmistusvaiheessa makujen toisiinsa koskemista; pähkinäallergisen työkamun vuoksi käsittelin pistaasin joka vaiheessa vasta viimeisenä ja ehdottomasti muista erillään (sama henkilö ei voi syödä myöskään appelsiinia, niin siksi maut saattoivat olla samalla vadilla).


Mutta niin, näitä pitää kyllä tehdä taas joskus joihinkin juhliin, niin helpolla tuli taivaallisen hyvää :) Jännä muuten mitenkä eri maut miellyttivät eri ihaNaisten kätsyjen suita. Minun suosikki taisi olla melkeinpä tuo salmiakki, Omar ei mielestäni maistunut oikein millekään, pistaasi oli juurikin niin herkullista kun pistaasi sekä suklaa on, ja appelsiinissa oli ehkäpä yllättävänkin syvä maku, minä ainakin yllätyin positiivisesti. Joten taidanpa alkaa miettiä uusia makuyhdistelmiä, olisiko ehdotuksia? ;)

Korea aarrerasia

Jeps, kaikilla pienillä tytöillä pitää olla pampularasia. Ystävieni kultamuisku, neiti 2,5v oli vailla pampularasiaa, ja niinpä päätin semmoisen hänelle koristella.

Muistin kätköistä vanhan karamellirasian, minkä olin joskus saanut maailmaa matkaavalta heimopäälliköltä sillä ajatuksella, että ei nuin hienoa raaski poiskaan heittää, keksisitkö sille jonkin uuden elämän. Niinpä rasia piti kaivaa esille heti illalla, ja aloittaa puuhastelu.

Rasia on tuotu Abu Dhabista, se on päällystetty kermansävyisellä vinyylikankaalla, kulmissa on kullanväriset helat, kannessa ja sivuilla on kullan sävyistä tekstiä sekä kotkavaakuna. Sisällä, rasian pohjalla oli kiiltävää pahvia, minkä vain pyyhkäisin puhtaaksi, ja aloin suunnitella rasian koristelua.

Rasian sivut maalasin vaaleanpunaisella maalilla, kuivuttua koristelin sivut kimalleliimalla. Pujotin alareunaan muovihelmistä koristeen ja kiinnitin sen siiman avulla solmien (rasian kirjamainen malli mahdollisti pujottelun).

Paperivarastoistani löysin prinsessapaperia, minkä tausta oli jurikin saman sävyistä rasian vinyylikankaan kanssa. Limailin prinsessat musisoimaan iloisen raidalliselle paperille kera kisun. Kultaisilla tarrakirjaimilla sommittelin pikkuneidin nimen ja laitoin muutaman sydäntarran koristeeksi. Säilyyvyyden vuoksi päällystin kuvan kontaktimuovilla ja kiinnitin sen rasian kanteen teipaten kera haaraniittikukkien. Lisäksi vielä vähän kimalleliimaa ja samasta prinsessapaperista toinen pala koristamaan sisäkantta, siihenkin vielä lisää kimalleliimaa. Söpö tuli, ja prinsessa-Aurora ihasteli kovasti :)

Maailman maistereita

Jo aijemmin lupasin esitellä täällä joitain siskoni tekemiä kakkuja, ja tässä yksi ilahduttava hauskuus siukun kätösistä (tai siis tahma tassuista).

Kakku oli jälleen kokoa iso, ja se matkasi pohjosiin kahden vastavalmistuneen maisterin juhlallisuuksiin. Maapallo, tähdet ja onniteltavat oli taiteiltu sokerimassasta, kakku päällystetty sinisellä kermavaahdolla hauskoin pursotuksin. Minusta tämä oli oikein hauska ja maailmalle reissaavalle maisteripariskunnalle oikein osuva kakutus :) Hyvä siukku!

Pitkätön pitkäperjantai

Pitkäperjantai, ja minulla ei kerrankin ole pitkä perjantai :) Joten lentelenpä tästä äidin herkkupöytään, ja toivottelen teille kaikille oikein hyvää, keväistä, kaunista, onnellista sekä rauhoittavaa pääsiäistä!

T.Minä, tiput ja keittiön patterit vallanneet punaiset ontelokuteet.

Jäi sitten istuttamatta rairuohot tai -ohrat kahvikuppiin, onneksi löytyi tämä kaunotar...

Niin ovat nättinä ja ja ja ja

Sain taas leikkiä pikkupikkusiskojen kanssa kotia, ja minusta kuoriutui melkoinen luokkatoimikuntaäiti, oman elämäni Bree Van de Kamp! [jokunen tuotantokausi sitten...]

Teinilöisillä oli molemmilla perjantaina myyjäiset, mihin olin luvannut leipoa heidän kanssaan. Torstai-iltapäivällä toinen tytöistä sai puhelinsoiton luokkakaverin äidiltä, joka halusi puhua minunkin kanssa puhelimessa ja kertoi suunnilleen niin, että koska hänen tyttärensä ei ollut saanut viestiä harrastekerhonmyyjäisistä, niin kummankaan tytön ei tarvitse osallistua näihin myyjäisiin, vaan katotaan sitten seuraavia myyjäisiä... 

Minä joka olin raahannut juurikin kaupasta 2kg jauhoja, 2kg margariinia, 3kg sokeria, 36 kananmunaa jne. haukoin hetken henkeäni. Preeteini mökötti harmissaan kun ei pääsisikään luvattuihin myyjäisiin myymään (eli pois tunneilta, tietty). Niinpä minä sisuunnuin ihan tosissani, soitin vastuuhenkilölle, ja iloisesti ilmoitin että kyllä meitin preeteini tulee, kakkujen kanssa. Ja sitten sitä pitä ruveta leipomaan, ja kappas, homma lähti lapasesta.

Tein molempien myyjäisiin kahta eri kakkua, monena kipaleena. Suunniteltiin keväiset koristelut, tehtiin selkeät tuoteselosteet ja keksittiin kakuille nimet. Haasteellisuuskerrointa toki lisäsi ei oma keittiö, missä tavarat oli hivenen haasteellisessa järjestyksessä. Mutta da daa, tässä näitä nyt sitten on!

"LAIDALLINEN TIIKELIKAKKU"

250g rasvaa (mieluiten voita)

250g sokeria

5 kananmunaa

250g vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1rkl vaniljasokeria (lisätään 2/3 taikinaan)

2rkl kaakaota (lisätään 1/3 taikinaan)

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää siihen kananmunat yksitellen, hyvin sekoittaen. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinaan muutamassa erässä sekoittaen. Ota taikinasta erikseen n. 1/3 ja sekoita siihen siivilöity kaakao, sekoita loppuun 2/3 taikinaan vaniljasokeri. Levitä voidellun ja korppujauhotetun vuuan pohjalle ensin vähän vaaleaa taikinaa, sitten sen keskelle tummaa taikinaa ja lopuksi päälle vielä vaaleaa taikinaa. tasoita taikinat vuokaan, ja vedä taikinaan grillitikulla/lusikanvarrella pari pitkää viivaa, jotta taikinat sekoittuvat "raidoiksi". Paista kakkua n. 60min, 175C.

Minä löysin vihreän kortin kaupasta tuommoisia hienoja pahvisia kertakäyttövuokia, missä oli valmiiksi tarttumattomaksi käsitelty paistopinta. Hirmuhyvejä myyjäisvuokia tuommoiset kauniit, paiston ja tarjoilun kestävät ekologiset vuuat! Tein tämän perusohjeen aina kerralla kaksinkertaisena, ja se taikinamäärä riitti hyvin kolmeen tämmöiseen pienempään vuokaan. Kaikkiaan tehtiin "laidallisia tiikelikakkuja" 6kpl, ja ne sai ympärilleen sellofaania sekä keväiset softiskukat päälle. Tuoteselostelappu kera leivontapäivämerkinnän laitettiin kakkuvuuan pohjaan, ja kakun nimen taiteilin päälle dymolla.

HIRWEENHYVÄ PORKKANAKAKKU 

- ja ja ja sokerimassaporkkanoita

6 kananmunaa

6dl sokeria

6dl vehnäjauhoja

4tl leivinjauhetta

3tl vaniljasokeria

2tl kanelia

2tl kardemummaa

10-12dl hienoa porkkanaraastetta

300g sulatettua rasvaa (taas olisi voi parasta..)

päälle;

100g pehmeää rasvaa

200g maustamatonta tuorejuustoa

3dl tomusokeria

Aloita raastamalla kuoritut porkkanat hienoksi raasteeksi, sekoita sitten kuivat aineet, jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri, kardemumma sekä kaneli keskenään toisessa astiassa, sulata rasva kolmanteen astiaan. Vaahdota sokeri ja kananmunat vaaleaksi vaahdoksi isossa kulhossa. Lisää vaahtoon varovasti sekoitellen jauhoseosta, rasvaa ja porkkanaraastetta, vuorotellen lisäillen. Kaada valmis taikina leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille. Paista 30min, 200C. Anna jäähtyä.

Valmista päällinen sekoittamalla kaikki ainekset tasaiseksi vatkaimella. Levitä seos tasaiseksi kakkulevyn päälle. Nosta kakku kylmään, ja anna sen makujen tasaantua. (Porkkanakakku on melkeinpä parempaa seuraavana päivänä). Leikkaa kakku sopiviksi palasiksi terävällä veitsellä, itse leikkasin kakun kaikilta sivuilta ohuet siipaleet pois, jotta sain kaikista paloista kauniita suorakaiteita. Jaoin ison kakun 5x6 paloihin, ja tein pohjia kaksi, joten porkkanakakun paloja tehtailtiin 60kpl.

Meidän nurkilta ei löytynyt kaupasta kakunkoristeporkkanoita, niinpä väkersin niitäkin 60kipaletta itse värjätystä sokerimassasta. Juurikin sellaista yhdeltä yöllä väkerrettävää hommaa, varsinkin tuo naattien tekeminen...

Porkkanakakku oli vähän haasteellisempi myös myyjäisiin sopivan tarjoiluastian osalta. Astiassa kun piti olla tarpeeksi korkea reuna, muttei liian korkea, astian piti olla mielummin suorakaide kuin pyöreä, ja astia ei saanut olla liian pieni eikä liian suurikaan. Semmoisiahan astioita ei sitten löytynyt kaapeista, joten olin jonossa odottamassa marketin oven takana, kun se aukesi klo 0700. No eipä niitä sitten löytynyt siitä marketistakaan, mikä ainoana aukeaa aamutuimaan pikkukaupungissamme.

 

Niinpä tuunasin liian isot vuuat lyhyemmiksi leikkaamalla ne saksilla puoliksi, ja kiinnittämällä osat sopivasti päällekkäin kaksipuoleisella teipillä. Sormensahan siinä sai rikki terävästä alumiinista kun vuokia värkkäsi sen kymmenen kipaletta, mutta tulipahan sopivan kokoisia...

Näihinkin tuli tuoteseloste leivontapäivineen pohjaan, ympärille sellofania ja päälle koristuksia. Nimi välähti yön pimeinä tunteina :p

Ja siinä ne ovat, niin ovat nättinä ja koreana ja ja ja ja.... Kyllä niihin aikaa meni, ja vuorokaudessa ei meinannut riittää tunnit, mutta pikkupikkusiskot olivat kovasti mielissään sekä tohkeissaan. Kakut tekivät hienosti kauppansa ja kovasti niitä oli vielä mummelot kehuneetkin :) 

- Bree Van de Kamp voitti myyjäisten kuningattaruuden!

Umts umts kettutytön synttärikortti

Jotain sain viikonloppuna askarreltuakin aivojumituksesta huolimatta. IhaNainen työystäväni täyttää kohta ruhtinaalliset kakskytviisvee, ja pienellä porukalla halusimme antaa hänelle mukavan ja toiminnallisen lahjan. Tämän kortin väliin sujahtaa kiipeilykeskuksen lahjakortti :)

Kuva tarkentuu klikkaamalla kuvaa *klik*

Tein kortin kahteen kertaan. Tykkäsin kovasti tästä leimakuvasta ja sen värittelystä Rva Kepposen Promarkerseilla. Ensimmäisestä kortista minulla ei nyt olekaan näköjään kuvaa, mutta siinä kävi vaan jotenkin todella perinteisesti; en sommitellut korttia mitenkään, tein vaan, ja sitten en enää ollutkaan tyytyväinen korttiin. Hetken tuumailin eri vaihtoehtoja, irrotin tämän leimakuvan ensimmäisestä kortista ja tein kuvalle uuden taustan erilaisista turkooseista sekä ruskeista papereista.

Leimakuvan "lasit" on kiillotetty clossylla, kimalleliimaa on siellä täällä, koruissa, tukkajutuissa, paljun "vaahdossa" ja leimakuvan reunoissa. Tuon tekstitarran tein Leonidan ihanalla aidolla "vanhalla" dymolla. Ekakertalaisella homma meni valitettavasti vähän harjoitteluksi, ja tekstin viimeinen "A" ei nyt kyllä oikein näy, mutta sopiihan se nuinkin! :)

Tunnittoman viikonlopun nautintoja

Taas on pitkä viikonloppu takana. Tai no, se taisi olla sittenkin lyhyt, kyllä siitä ainakin yksi tunti johonkin katosi :) Lauantaina suuntasin Helsinskiin Rva Kepposen kutsumana kätsyilemään pitkästä aikaa. Itse olin aikasta väsynyt ja aivot löi lukkoa ideoiden suhteen, mutta oli ihana ihailla muiden luovuutta ja tekemisiä.

Rva Kepponen on monasti sanonut haaveilevansa tekemästäni risotosta, ja niinpä pakkasin kotoa lähteissäni askartelukamojen lisäksi pööpötin perään kylmälaukun mikä oli täysi useita pakasterasioita; yhdessä oli 6dl riisiä, yhdessä 1/4 paketti voita ja puolikas juusto paketissaan, yhdessä raastettua juustoa, yhdessä pienessä ruokaöljyä, yhdessä suuressa pari kuorittua ja hienoksi pilkottua salottia, toisessa pienessä hienonhienoksi hakattuna pari valkosipulin kynttä, toisessa suuressa siivottuna ja pilkottuna rasiat herkkusieniä ja siitakesieniä sekä vielä yksi iso muovirasiallinen erilaisia suklaafudgeja. Kylmälaukku oli aivan täysi, Anna lupasi tuoda valkkarit.

Palataan askarteluihin ja suklaaherkkuihin myöhemmin, mutta päivitetyn risotto-ohjeen laitan tänne meidän kaikkien herkullisten ihmisten iloksi;

 Kuva ryövitty Pikku Kepponen blogista

Herkullinen sienirisotto (6-8hölö:lle)

200g herkkusieniä

100g siitakesieniä

2-3 valkosipulinkynttä

2 isoa salottisipulia

5-6dl risotto riisiä

100-150g voita

3rkl ruokaöljyä

2-4dl valkoviiniä [eli kaksi pulloa]

1,5l kiehuvaa vettä

2 FondCups, kasvisliemi

ripaus mustapippuria

ripaus suolaa

n. 1,5dl  hienoksi raastettua parmesaania

(loraus kermaa)

Päälle; parmesaani lastuja ja rucolan lehtiä

Ota esille paistinpannu sienille, pieni kattila kasvislientä varten ja iso kattila/kasari risottoa varten. Avaa viinipullo, ja kaada itsellesi ruuanlaittojuomaa jo ihan vaan maistaaksesi viinin sopivuutta keitokseen. Pese ensin riisi. Laita se korkeaan tai laakeaan astiaan, ja jätä hiljalleen valuvan kylmän vesihanan alle, välillä sekoitellen. Riisi on puhdasta, kun huuhteluvesi on kirkasta. Kaada vesi pois ja anna riisin odottaa. Laita pieneen kattilaan n.1,5litraa vettä kiehumaan. Putsaa sienet pyyhkimällä märällä rätillä tms hiekat/mullat pois. Pilko tai revi sienet pienemmiksi paloiksi. Kuori ja silppua salottisipulit sekä valkosipulin kynnet hienoksi silpuksi. Raasta osa parmesaanista raastimen hienoimmalla terällä, niin että saat ison kourallisen raastetta. Pese rucolalehdet, taputtele kuivaksi ja laita yhteen tarjoilu kulhoon. Veistä lopusta parmesaanista lastuja kuorimaveitsellä toiseen tarjoilukulhoon, tai sitten laita juusto ja kuorimaveitsi pöytään odottamaan itsepalvelua sekä ruokailua.

Nyt valmistelut on tehty, ja voit ryhtyä hommiin. Lisää kiehuvaan veteen kasvisliemi FondCupsit ja keittele niistä kasvisliemi. Samalla paista sienet kuumalla paistinpannulla. Laita kuumaan pannuun ensin vähän ruokaöljyä ja voita, sitten n. puolet salottisipuleista ja valkosipuleista sekä kaikki sienet. Mausta mustapippurilla ja kevyesti suolalla. Vähennä pannusta lämpöä, ja anna sienten olla pannulla sen aikaa kun keittelet riisin.

Kuumenna iso kattila, ja laita siihen ruokaöljyä ja kuulota siinä loput salottisipulit, valkosipulit sekä pesty riisi. Kuulota "paistosta" sen aikaa, että riisi muuttuu lasimaisen läpikuultavaksi ja sipulit selvästi pehmenee. Kannattaa olla tarkkana lämmön ja sekoittamisen kanssa, ettei riisit pala kattilan pohjaan kuullotuksen sijaan. Lisää riisin sekaan n.2-4dl valkoviiniä kahdessa erässä, ja anna sen pöhistä promillet pois, samalla riisiä hissukseen sekoitellen. Lisää seuraavaksi riisiin kauhallinen kasvislientä pienestä kattilasta. Keittele riisiä rauhassa sekoitellen, n.15-20min, ja aina välillä nestettä kauhalla keitokseen lisäillen. Risotto ei saa kuivahtaa, vaan sen pitää olla koko ajan valuvan pulpahtelevaa. Risottoa kannattaa maistella keittämisen aikana. Lisää siihen tarvittaessa suolaa, jos kasvisliemi ei mielestäsi ole ollut tarpeeksi suolaista. Valmiin risoton kuuluu olla kosteaa ja paksun valuvaa, mutta riiseissä kuitenkin "al dente" puru tuntumaa.

Ota risottokattila pois kuumalta levyltä. Lisää keitettyyn risottoon paistettu sieniseos, pari (taikka kolmekin) ruokalusikallista voita, iso kourallinen parmesaaniraastetta, ja sekoita hyvin. (Jos välttämättä haluat, niin voit vielä lorauttaa n.desin kermaa risotoon, mutta se ei aina ole kaikkien makuun välttämätöntä.)

Tarjoile valmis risotto välittömästi syviltä lautasilta kera parmesaanilastujen ja rucolalehtien. Sienirisoton kanssa voi tarjota paistettua kalaa taikka ihan vaan hyvää leipää, sekä loput valkoviinistä [siksi sitä yleensä tarvitaan se kaksi pulloa..].

Kätevää!

Vapaa viikonloppu edessä, ja pitkästäaikaa tapaaminen ihanien Kätsyjen kanssa, jei! :) Siitä muistaneena, tai sitten sitä muistuttaen tuli mieleeni tämä kirja, mitä en ole vielä muistanutkaan tänne tölvästä. Tämän kirjan sain rakkaalta ystävältäni naistenpäivän huudeilla, enkä voi kuin hykerrellä noille jutuille :D Mainittakoon myös, että sain samalta rakkaalta ystävältäni vuosi sitten synttärilahjaksi autoilevan naisen käsikirjan. Pitäisiköhän jatkossa esittää toivomus kirjasta, missä kerrottaisiin mitenkä ihaNainen saa napattua itselleen fiksun, hauskan, sosiaalisen, rikkaan, reissaavan, rakkaan miehen... Ja ei, en tarkoita nyt satukirjoja.

Mutta hei, iloista ja innovatiivista viikonloppua kaikille oman elämänsä kätsyille! :)

Yllä omenapuun

Tapettien lisäksi olkkarin puu piti saada pois talven keskeltä. Tähän asti olen vaihdellut puuhun erilaisia valoja, niin kukkia, jääpuikkoja, lehtiä, kaikkia. Mutta kesää kohti on niin valoisaa, ettei puun valoja oikein tule pidettyä päällä, ja sähköjohtenvirittely vie kuitenkin oman aikansa... Niinpä päätin tehdä tällä kertaa jotain muuta, ja taas sai Big Shot rullata; perhosten lisäksi leikkelin _vähän_ lehtiäkin...

Ja taas hykerryttää :) Näihin lehtiin käytin perinteistä Timpan lehti-stanssia, missä on kolme erilaista lehtimuotoa. Papereitakin oli kolmea erilaista, ja tämä sekalainen valikoima teki mielestäni puusta oikein eläväisen. Tarinaa kertova omenapuuni kasvaa taas suurempana.

Vivahdetta vihreälle

Aurinkoista aamua! Jotain olen saanut puuhasteltuakin, ja vihdoin vähän valoisempiakin kuvia :)
Mustavalkoiset tapetit sai jäädä, ja tilalle tuli vihreät.

Vihreä kuvio näytti kauempaa katsottuna jotenkin plätkyltä. Aiemmissa tapeteissa oli suuria, selkeitä kuvioita, joten nämä oli aivan erilaiset. Silmä vaati totuttelua, eikä tottunut siltikään, joten päätin kuvioida tapetit. Kevääksi ja kesäksi halusin perhosia, ja löysinkin Klemmarikellarista kivan perhosstanssin (mikä näemmä onkin heiltä jo loppuunmyyty..) No mutta, Big Shot-leikkuri laulamaan, sinitarraa kehiin ja tummat perhoset pääsivät kotiin, tai ainakin lentelemään näille tauluille;

Minusta näistä tuli oikein hauskat :) Ei voi mitään, pakko taputtaa itseään olalle *tap tap* mutta kyllä nämä tapettitaulut ovat tyystin olleet hintansa väärtti, hirmuhyvä idea toteuttaa, ja kestänyt jo tosi monet tapetit! Tarkistin, niin "tapetointi"-tunnisteen perusteella nämä ovat jo kuudennet tapetit. Juu, kyllä näitä voi taas katsella monta tovia :)