keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Pööpöti

Ja täällä taas :) Onpas ollut kiirusta! Viikko sitten päättyi kesäloma, ja alkoi koulukin. Ensimmäinen päivä koulussa on aina niiiiin jänskä, vaikka se olisi jo kuinka mones "eka päivä". Mutta hyvin siitä selvisin ja kivasti on lähtenyt tsiljoonas opiskelu-ura käyntiin. Viime viikolla alkoi myös uudet työt, ja siitäkin olen kovin innoissani. Kaikkea uutta tietoa vaan tulee niin valtavalla vyöryllä, että meinaa ihmislapsen aivot uuvahtaa sen kaiken alle. Ihan kuin kommunikoisi vieraalla kielellä koko ajan, kaikki aistit ja keskittyminen pitää olla hirmuvalppaana. Olo on siis pökertyneen uuvahtaneen iloinen :)

Kaiken tämän logistisoimiseksi piti sitten ostamani auto. Oih, se se vasta on naisten hommaa!
Intermänetistä yritin etsiskellä autoja, mutta kun semmosta ei ole koskaan tullut ostettua, niin siinä sitten arvoin että mikä ois hyvä. Ei ole ihan mekän vahvuuksia nuo kilometrit, moottorin tilavuudet, vuosimallit ja muut... Miespuoliset ystävät ja sukulaiset antoivat kaikki hyödyllisiä neuvoja, ja yleisin vastaus kysymykseen "mimmonen auto mun kannattais ostaa?" oli "No semmonen hyvä". Ai jaa! No mutta, aikani arvottuani päätin että kyllä autossa pitää olla viisi ovea, sen pitää olla tältä vuosituhannelta ja ois varmaan hyvä, jollei sillä olisi ajettu yli 150t km (mistäköhän sekin mieleeni tuli??), ja ei sen pitäisi maksaa timantteja, kuhan ois vaan painonsa verran kultaa.


Hänen nimensä on Pööpöti, koska

hän on ensimmäinen kulkupelini Pööpöti, vm 1980. 

Keltaisia, sulavalinjaisia, näppäriä ja ihka omia molemmat :))

13 kommenttia:

  1. Oi miten suloinen tuo pööpöti vuodelta 1980, mikä tuo oikeastaan on, jokin nokkaeläin? :)

    VastaaPoista
  2. Kivat on kulkupelit!! Jaksamista arkeen!

    VastaaPoista
  3. En minä birdiebabe tiiä mikä se oli, siksi se oli pööpöti :) Minulla oli tuo keltainen, punaisella "ohjaustangolla" ja siskolla samanlainen vihreällä "ohjaustangolla". Saman ikäisen serkun pööpöti oli vihreä. Ja noihan oli oikeasti ihan pirullisia vehkeitä, pikkupyörien painopiste oli väärä, joten _aina_ kun tuolla pööpötillä ajeli, niin se leikki päätyi siihen että kippasit taaksepäin ja löit takaraivon lattiaan. Muutoin oikein kiva menopeli sekin ;))

    Kiitos Heli, arjessa on aina välillä jaksamista, mutta se sentään tekee juhlasta sitten vielä ihanempaa... Täytyy siis järjestää juhlat.

    VastaaPoista
  4. Aika samannäköiset nuo kulkupelit :)

    Onnea uudesta pööpötistä ja turvallisia ajokilometrejä.

    VastaaPoista
  5. Ei ole totta! Minulla oli samanlainen pööpöti mutta vihreä kun olin pieni, tosin se oli vihreä ja kutsuin sitä etanaksi. Voi ihana! En ole nähnyt tuollaista aikoihin, tuli ihan nostalginen olo!

    VastaaPoista
  6. Kiitos rva Kepponen, ajelen turvaisasti :)

    Heh Sammacco, voi se olla totta :) Meillä noi oli tosiaan pööpötejä, en kyllä yhtään tiiä että miksi, kun eihän ne edes "pööpänneet" tms. Kippasitko nääkin sun etanalla? :))

    VastaaPoista
  7. Onnea uudelle pööpötille! Ihanaa, että sulla on tuo vanhakin vielä tallella. Kannattaa pitää molemmista hyvää huolta! : )

    VastaaPoista
  8. :) Eikös tuosta nenästä saanut jonkin äänen aikaan? Vai muistelenko vain jotain mistä olen haaveillut? Ja enköhän minäkin ole kipannut omallani, mutta enemmän muistan miten tykkäsin omasta möhkön muotoisesta etanastani :)

    VastaaPoista
  9. Vanha pööpöti on tallessa kantakodissa, eihän sitä nyt voi poiskaan heittää, se kun on pööpöti :)

    Ja ei siitä nenästä kyllä oikeesti mitään ääntä tullut, ihan oli tuollaista kovaa muovia. Mutta mielikuvituksen avulla sitä kyllä pystyi puristamaan ja pööpöttämään :)

    VastaaPoista
  10. Kröhöm, jännä juttu, mulla oli juuri tollanen presiis samanlainen pööpötin, ja siinäkin oli punainen ajokahva. Mun siskolla oli muuten samanlainen, mutta sillä oli vihreä. On se jännä...

    VastaaPoista
  11. :) Tosi jännä juttu!
    Mullakin on muuten sisko Liisa, joten kovasti voimia sun siskolle ja ymmärrystä...

    *saattaa joutua tunnustamaan että tuo jälkimmäinen pööpöti on siskon eikä oma, koska omasta pööpötistä oli juurikin se vihreä kahva hukassa*

    VastaaPoista
  12. HA HAAA!!!!!! *osoittaa*
    HA HA HAAAA!!!

    VastaaPoista
  13. minullakin oli tuollainen vihreä kulkumasiina pienenä, mutta se oli jo 60-luvun lopulla...Voi miten ihana nostalgia tulvahdus vyörähti ylitseni!

    VastaaPoista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)