Pööpöti

Ja täällä taas :) Onpas ollut kiirusta! Viikko sitten päättyi kesäloma, ja alkoi koulukin. Ensimmäinen päivä koulussa on aina niiiiin jänskä, vaikka se olisi jo kuinka mones "eka päivä". Mutta hyvin siitä selvisin ja kivasti on lähtenyt tsiljoonas opiskelu-ura käyntiin. Viime viikolla alkoi myös uudet työt, ja siitäkin olen kovin innoissani. Kaikkea uutta tietoa vaan tulee niin valtavalla vyöryllä, että meinaa ihmislapsen aivot uuvahtaa sen kaiken alle. Ihan kuin kommunikoisi vieraalla kielellä koko ajan, kaikki aistit ja keskittyminen pitää olla hirmuvalppaana. Olo on siis pökertyneen uuvahtaneen iloinen :)

Kaiken tämän logistisoimiseksi piti sitten ostamani auto. Oih, se se vasta on naisten hommaa! ♥
Intermänetistä yritin etsiskellä autoja, mutta kun semmosta ei ole koskaan tullut ostettua, niin siinä sitten arvoin että mikä ois hyvä. Ei ole ihan mekän vahvuuksia nuo kilometrit, moottorin tilavuudet, vuosimallit ja muut... Miespuoliset ystävät ja sukulaiset antoivat kaikki hyödyllisiä neuvoja, ja yleisin vastaus kysymykseen "mimmonen auto mun kannattais ostaa?" oli "No semmonen hyvä". Ai jaa! No mutta, aikani arvottuani päätin että kyllä autossa pitää olla viisi ovea, sen pitää olla tältä vuosituhannelta ja ois varmaan hyvä, jollei sillä olisi ajettu yli 150t km (mistäköhän sekin mieleeni tuli??), ja ei sen pitäisi maksaa timantteja, kuhan ois vaan painonsa verran kultaa.

Hänen nimensä on Pööpöti, koska

hän on ensimmäinen kulkupelini Pööpöti, vm 1980. 

Keltaisia, sulavalinjaisia, näppäriä ja ihka omia molemmat :))