maanantai 6. helmikuuta 2012

Avainnauhan uudistettu painos

Kappas, ja taas työtä sivuava postaus :)

Olen tehnyt itselleni parikin avainnauhaa. Ensimmäisen esittelin täällä ja toisesta en näemmä koskaan saanutkaan kuvia tänne asti. Ensimmäinen oli tehty rautalankaan, eikä kestänyt käytössä kuin hetken, ennen kuin rautalanka kului poikki. Toisen tein metalliseen koruvaijeriin, pujotellen siemenhelmiä ja koristeellisempia helmiä, mitkä varmistin paikoilleen puristehelmillä. Virhe. Puristettavat välihelmet rasittivat koruvaijeria, mikä ei sitten kestänytkään kovassa käytössä, vaan napsahti sitten sekin poikki. Pah.

Nyt taas teki mieli vähän koreilla töissäkin, niinpä tein uuden avainnauhan. Yllätys yllätys, tämäkin violottina (niin kuin ehkä vähän säärystimetkin).


Sommittelin ja suunnittelin pitkän nauhan, minkä kokosin silmukkapäisten korupiikkejen avulla. Erilaisia korupiikki yhdistelmiä oli viisi erilaista; tähti metallihelmet + musta/kirkas säröhelmi, kirkaat siemenhelmet + pitkulainen violetti lasihelmi, kirkaat siemenhelmet + violetit swarovski-kristallit + fuksia säröhelmi, kirkkaat siemenhelmet + ruskea krakleerattu lasihelmi, fuksiat siemenhelmet + kirkkaat swarovski-kristallit + violetti hopeafoliohelmi.

Minusta avainnauhan pitää olla niin pitkä, että avaimia pystyy käyttämään nauha kaulassa. En myöskään tykkää että avaimet pomppii vatsanpäälle, vaan sujautan avainnauhassa killuttelevan avainnipun mielelläni työpaidan rintataskuun. Pitkä nauha roikkuu kauniimmin kaulalla, vaikka avaimet ovatkin sitten tosiaan taskussa. Käyttömukavuuden lisäämiseksi tässäkin avainnauhassa on niskassa nopeasti aukeava magneettilukko (mikä lisää myös käyttöturvallisuutta) ja avaimet killuvat sitten nauhassa roikkuvassa papulukossa. (Vai onko se rapulukko? ikuna en muista.) Testaan aluksi nauhan kestävyyttä näin, tarvittaessa lisään sitten nauhaan vielä koruvaijeria jos se ei meinaa kestää käytössä. (Eli mitä luutavammin teen vielä niin.)

Mutta onhan tämä kyllä tosi söpönen sekä ilahduttava :) Kristallit ja säröhelmet kimaltelee niin kauniisti.


4 kommenttia:

  1. Tosi kaunis.
    Mun töissä yksi nainen tekee noita kaulanauhoja henkilökorteille ja avaimille. Hän on siirtynyt sellaiseen muoviseen punokseen. On kuulemma ainoa, mikä kestää. Koristeena metallihelmiä. Ei tietenkään ulkonäössä pärjää sun ihanuudelle alkuunkaan.

    VastaaPoista
  2. Sommittelit ja suunnittelit (mitä se on :D), vau! Tosi kaunis!

    Näytti Postissa olevan myynnissä Aarikan nyöripuuhelmi-avainnauhoja.

    VastaaPoista
  3. Tämä on ollut mulla nyt 2vkoa testissä, eikä kun siis viikon mutta yhdeksän päivän 78tuntia tuntuu jo kahdelta viikolta :p Mutta niin, hyvin on kestänyt, magneettilukko toimii hyvin, mutta välillä nuo korupiikkilenkit saattaa raapia niskaa. Joten ymmärrän täysin punosmaisen nauhan, varsinkin sileillä puu- tai lasihelmillä koristeltuna.

    Mutta ei tuo ole ainakaan vielä raadellut mun kaulaa mitenkään pahasti, ja luonnossa se on paljon nätimpi kuin näissä pimeissä kuvissa, joten jatkamme testausta ;)

    VastaaPoista
  4. Kylläpäs tulikin kaunis avainnauha! Mulla on ollut aikomuksena noin kaksi vuotta sellainen tehdä itsellekin, mutta vieläkin uupuu...

    Jos nuo yksinkertaiset korupiikkien silmukat "väsyvät" jossain vaiheessa, kokeilepa tehdä sopivasta metallilangasta kieputetuilla lenkeillä. Olen huomannut niiden kestävän paremmin kuin yksinkertaisten lenkkien.

    Metallilangan pitää olla tarpeeksi paksua, esim. 0,8 mm. Ja jos malttaa tehdä tarpeeksi lyhyitä osia, mikä tietää enemmän kieputettavaa, taipuu koru kauniisti kaulan ympäri. Yleensä nuo kieputetut lenkit eivät raavi kaulaakaan.

    Mistähän Kepponen sellaista muovipunosta saa?

    VastaaPoista

Kiitos ruusuista, risuista ja männynkävyistä; kiva kun Sinä kävit kommentoimassa :)