Yhtenä iltana pujottelin 0,6mm halkasijaltaan olevaan kirkkaaseen silikoninauhaan erilaisia helmiä rannekoruiksi. Silikoninauha on siis venyvää, vähän niin kuin kumilankaa, ja sen takia rannekorut on helppo pujottaa ranteeseen, tai ottaa pois. Minä kun monasti auttelen juhlissa, kerään tiskejä, tai järjestelen, laitan, teen, niin silloin on hyvä, että rannekorut saa tarvittaessa nopeastikkin pois, ja takaisin.
Osan näistä rannekoruista tein itselleni, osan siskolle. Kälyn juhlissa minulla oli päällä simppeli, musta, trikoinen kesämekko ja kesäsandaalit. Yksinkertaisen mekon lisäksi halusin itselleni kesäsandaaleihin sopivat turkoosit korut, ja itselleni poikkeuksellisesti pitkän kaulakorun.
Niinpä tein rannekorujen kaveriksi pitkän, hopean sävyisen kaulakorun, missä käytin "pohjana" hauskaa lenkkiketjua, mihinkä yhdistin erilaisia helmipiikkeihin pujoteltuja helmisettejä hopeisilla renkailla. Käytön jälkeen huomasin, että noissa hopearenkaissa oli laaduton pinnoite, minkä minun hapan ihoni rikkoi heti "ruosteiseksi", jo siis ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Täytyypä siis jossain vaiheessa korjata tähän koruun laadukkaammat kiinnityslenkit, koska muuten tästä tuli oikein mieluinen, ja minun näköinen kaulakoru :)
Rannekorujen ja kaulakorun lisäksi pujottelin vielä samoja helmiä hopealangalla sormuspohjaan, ja tein siitä itselleni koruihin sopivan kesäsormuksen. Korviksia en näihin juhliin lainkaan laittanut, koska kaulakoru oli niin kiva, ja näyttävä :)
Kaikki helmet ja ketjut Helmien Talosta, osa lasihelmistä aijempaa varastoa.
Näpertäminen on vaan niin kivaa ja hermojalepuuttavaa puuhaa. Erityisesti tykkään tuosta kaikista turkooseimmasta rannekorusta <3
VastaaPoistaKiitos Pohdiskelija, nuo simpukanhelmiäishelmet ovat mielestäni niin näyttäviä jo itsessään, että ne ei kyllä liikoja tarvitse kaverikseen, vaan vähänkin hopeaa riittää niitä kivasti korostamaan :)
PoistaJa itselläni on kyllä vähän paha tapa jättää nämä tällaiset juhlanäpertelyt aina viimetippaan, eli nämäkin korut valmistuivat juhlapäivää edeltävänä yönä klo 23:30-03:30... (tein siis korut kolmelle naiselle, en vain näitä koruja) Siinä kohtaa se ei kyllä aina ole kovinkaan hermojalepuuttavaa, mutta siinä viimetingassa on vaan minulle jokin semmoinen tekemisen taika, ja siksi monet projektit jäävät siihen hetkeen :D :D
Kauniita koruja. Minä tykkään etenkin tuosta lenkkiketjukorusta.
VastaaPoistaHarmi homma, että hopeointi oli huonolaatuista. Oma korudesignerini (joka ostaa hopeaa hirvittävät määrät vuosittain) sanoi, että hopeoitujen korunosien laatu on kautta linjan laskenut, sen jälkeen kun niistä tuli nikkelivapaita. Hopeointi otti kuulemma hyvin kiinni nikkeliin ja vaihtelevalla menestyksellä noihin nikkelivapaisiin korumetalleihin.
Kiitos Kepposka, lenkkiketjukoru on minunkin tämän kesän suosikki, osittain toki myös siksi, että en ole aijemmin sellaista tehnyt, en oikeastaan minkäänlaista pitkää kaulakorua :)
PoistaJa nuo hopeoidut korunosarenkaat oli kyllä todellinen pettymys - ne tosiaan ruostuivat heti ekan käyttökerran jälkeen. Valitettavasti en nyt muista, että mistä ne ostin, mutta ne voi hyvin olla niin Tiimarista, Sinellistä, Helmien Talosta, kuin oikeastaan ihan mistä vaan. Mutta kieltämättä vähän kyllä harmittikin - teet jotain kaunista, minkä sitten tuollainen "pikkujuttu" pilaa. Onneksi siitä selviää vaihtamalla.
Siis aivan mielettömiä, kelpaisi mulle milloin vain. Juuri tuollaisia koruja haluaisin osata itsekkin tehdä... rohkaistuisikohan sitä ja kokeilisi? vaikka joululahjoiksi? :)
VastaaPoistaKiitos Taina :) Nuo rannekorut on helppo tehdä, niihin kun ei tarvitse kuin silikonista kumilankaa ja haluamiaan helmiä - senkun sitten vaan pujottelee itselleen sopivan helminauhan, ja solmii langanpäät yhteen.
PoistaKaulakoru on vähän haastavampi tehdä, siihen tarvitsee avuksi erilaisia korupihtejä (itse käytän kaksia teräväpäisiä nokkapihtejä) sivuleikkureita, ketjua, koukullisia korupiikkejä ja erilaisia helmiä. Tosin näidenkin kaikkien käyttämiseen löytyy hyviä ohjeita netistä (youtubesta) ja kirjastossakin on monia kirjoja korujen tekemisestä.
Mutta kyllä koruilu on mukavaa touhua, kannatetaan! :) Olen löytänyt monta kivaa korublogia, missä tehdään todella upeita koruja. Itse tykkään tehdä tämmöisiä perus, käyttökoruja, mitkä on tarkoitettu johonkin tiettyyn juhlaan, tai tietylle henkilölle. Ja tosiaan, osa korunosista on kyllä niin rihkamaa, että jotkut korut jäävät lähes kertakäyttöisiksi. Se on kyllä harmillista, ja siksi näissäkin jutuissa kannattaa satsata laatuun, ellei sitten tarkotuksena olekin tehdä koru, mitä käytetään vain muutaman kerran... Niin käy aina joskus :)
Itse katselen monastikkin kaupan koruja sillä silmällä, että olisiko jotain, mistä itse tykkäisin, mutta voisin tehdä korun itse, ja juurikin haluamillani väreillä/ketjuilla/pituuksilla/lisäkoristeilla. Viimeaikoina olen katsellut sillä silmällä koruja, missä on mukana satiininauhaa, mutta yhtään en ole vielä saanut tehtyä, huom _vielä_ :)
Mä en mitään tuollaista monimutkaista tässä elämänvaiheessa edes kuvittele opettelevani, siis kaikkia uusia työkaluja ja juttuja, mutta ehkä voisin tuohon rannekorujuttuun lähteä, nää sun tekemät kaikki jutut on ainakin aivan ihania!
Poistamä en ole kyllä yhtään kertakäyttö ihmisiä, koruissakaan. rihkamaakin pidän vuosikymmenstä toiseen! ;)
Noita rannekoruntapasia kannattaa ehdottomasti tehdä, ja muutenkin katsella erilaisia koruja sillä silmällä, että voisiko niitä itsekin toteuttaa :)
Poista