Haltiakummi

Tule tule, miks ei se jo tule?

2012-02-17T20:30:00.000+02:00

Meinaan kevät. Minä kaipaan kovasti jo kevättä, sen valoa, ääniä ja kaikkia uudeksi syntyviä.

Tänään oli viikon ainoa vapaapäivä, minkä vietin tienpäällä hirmuisessa lumisateessa sekä möyhössä, poiketen tapettikaupassa, Ikeassa, siskolla ja Ideaparkissa. Sanomattakin lienee selvä, että homma lähti lapasesta Ingvarin kaupassa. Kattilat ja paistinpannu meni uusiksi, samoin nukkumatyynyt. Ruuan sekä unen lisäksi nainen toki tarvitsee myös valoa, joten lukulampun lisäksi isoon siniseen kassiin päätyi myös kynttilöitä. Olen parantumaton.

Olettekos muutes kokeilleet Ikean pakastealtaan lättyjä? Ne oli Ingvarin ainoa herkku missä ei ollut pähkinää/mantelia/kanelia, joten ostin niitä mustikkahillon kera siskolle viemisiksi. Ihan hirmuhyvejä ja käteviä, vartissa tuli 15lättyä uunissa, ilman käryä ja kuuman uunin vieressä päivystämistä. Ja toki Ingvarin tyyliin, halavalla.

Mutta nyt minulla on niin kova nälkä, ja niin kova kevään kaipuu, ja niin kova väsy, että en vieläkään saanut tehtyä risottoa mitä on pitänyt tehdä jo monta päivää, vaan tein pikawokkia pakastevihanneksista, rusinoista, nuudeleista, kalakastikkeesta, hunajasta, soijasta sekä katkaravuista kera risottoon tarkoitettujen parmesaanin ja rucolan. Vapaapäivän kunniaksi lasillinen Nederburgin Sauvignon Blancia, mikä toki on punaviinilasissa kauneimmillaan ;) Vihreä ja keltainen tuokoot kevään mahdollisimman pian!

Ystäviä toisillemme

2012-02-14T09:09:00.000+02:00

No jaa, toisten mielestä tämä ystävänpäivä on maailmalta tullutta höpönpöpön kaupallista huttua, toisten mielestä taas yksi ihanista juhlaperinteistä. Minun mielestäni mikään päivä ei ole huono ystävien muistamiseen ♥ Niinpä vietän tämän päivän sekä illan ystävien kanssa, ensin työystävien, sitten uusien ystävien ja ikuisten ystävien kanssa. On se vaan ihanaa, kun ihmisellä on ystäviä ♥

Tämän ihanan siili-kortin teki ja lähetti nuorimmainen kummi-E.istä, ei voi kuin hymyillä :) Mieleen tulee vain se yksi siili-runo, minkä me kaikki varmaan osaamme lapsesta asti, ja mikä muistuttaa siitä, että miten tärkeää on, ettei kukaan jää yksin.

Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
Ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.

(Kirsi Kunnas; Tiitiäisen satupuu 1956)

Oikein ihanaa, rakasta, lämmintä, hyvää ja muistorikasta ystävänpäivää teille kaikille! ♥

Avainnauhan uudistettu painos

2012-02-06T10:47:00.000+02:00

Kappas, ja taas työtä sivuava postaus :)

Olen tehnyt itselleni parikin avainnauhaa. Ensimmäisen esittelin täällä ja toisesta en näemmä koskaan saanutkaan kuvia tänne asti. Ensimmäinen oli tehty rautalankaan, eikä kestänyt käytössä kuin hetken, ennen kuin rautalanka kului poikki. Toisen tein metalliseen koruvaijeriin, pujotellen siemenhelmiä ja koristeellisempia helmiä, mitkä varmistin paikoilleen puristehelmillä. Virhe. Puristettavat välihelmet rasittivat koruvaijeria, mikä ei sitten kestänytkään kovassa käytössä, vaan napsahti sitten sekin poikki. Pah.

Nyt taas teki mieli vähän koreilla töissäkin, niinpä tein uuden avainnauhan. Yllätys yllätys, tämäkin violottina (niin kuin ehkä vähän säärystimetkin).

Sommittelin ja suunnittelin pitkän nauhan, minkä kokosin silmukkapäisten korupiikkejen avulla. Erilaisia korupiikki yhdistelmiä oli viisi erilaista; tähti metallihelmet + musta/kirkas säröhelmi, kirkaat siemenhelmet + pitkulainen violetti lasihelmi, kirkaat siemenhelmet + violetit swarovski-kristallit + fuksia säröhelmi, kirkkaat siemenhelmet + ruskea krakleerattu lasihelmi, fuksiat siemenhelmet + kirkkaat swarovski-kristallit + violetti hopeafoliohelmi.

Minusta avainnauhan pitää olla niin pitkä, että avaimia pystyy käyttämään nauha kaulassa. En myöskään tykkää että avaimet pomppii vatsanpäälle, vaan sujautan avainnauhassa killuttelevan avainnipun mielelläni työpaidan rintataskuun. Pitkä nauha roikkuu kauniimmin kaulalla, vaikka avaimet ovatkin sitten tosiaan taskussa. Käyttömukavuuden lisäämiseksi tässäkin avainnauhassa on niskassa nopeasti aukeava magneettilukko (mikä lisää myös käyttöturvallisuutta) ja avaimet killuvat sitten nauhassa roikkuvassa papulukossa. (Vai onko se rapulukko? ikuna en muista.) Testaan aluksi nauhan kestävyyttä näin, tarvittaessa lisään sitten nauhaan vielä koruvaijeria jos se ei meinaa kestää käytössä. (Eli mitä luutavammin teen vielä niin.)

Mutta onhan tämä kyllä tosi söpönen sekä ilahduttava :) Kristallit ja säröhelmet kimaltelee niin kauniisti.

Säärystin säät

2012-02-03T13:08:00.001+02:00

Viime viikon vapailun jälkeen minulla on ollut melkoinen työputki, tänään seitsemättä iltaa kustannuspaikalla, ja niiden seitsemän illan lisäksi olen ollut työmaalla kyllä pari aamua ja päivääkin. Tämän illan jälkeen työtunteja tulee täyteen kuusikymmentäkuusi, siis edellisen seitsemän päivän aikana. Ja pakkanenhan se on mikä meidänkin työmaalla puhutta. Minun pööpötini on onneksi surrannut reippaasti, se kun saa lämpöä tolpasta, niin kotona kuin töissäkin.

Mutta töissä käy ulko-ovi vähän väliä, ja vilukissana kärsin vetoisista lattioista. Aluksi yritin änkeä villasukat työkenkiin. Ei hyvä idea. Tykkään käyttää töissä crocseja, ne kun on helppo heittää pesukoneeseen aina silloin tällöin. No villasukat ei niihin mahdu, ja vaikka ne sukat sitten änkeäisi kenkiin, niin jalat kyllä hikoilee muovikengissä. Niinpä keksin tehdä itselleni säärystimet :)

Lanka; Cool Flamme Tweed fuksia + Novita Mambo musta-valk.
Puikot; 5 1/2 sukkapuikot
Silmukoita loin 40, tein ensin joustinneuletta 2 o, 2 n, sitten 1krs oikein fuksialla, 5krs nurin fuksialla, 5krs oik. mustavalkoisella jne. Viimeisen fuksiaraidan jälkeen tein 1krs oikein mustavalkoisella, ja 7krs mustavalkoista joustinneuletta 1 o, 1 n. Vikalla kerroksella päätin silmukat.

Säärystimistä tuli melko löysät, käytössä ne ryttääntyy mukavasti nilkkaan "makkaroille". Lanka on paksua, ja valmista syntyy äkkiä. Vyötteessä sanottiin puikot nro 10, mutta tein tarkotuksella pienemmillä puikoilla, saadakseni säärystimistä jämäkämmät, mutta kuitenkin pehmoiset ja lämpimät.

Hyvin ovat tämän pakkasviikon nilkkojani lämmittäneet, mutta ans kattoo mitä tuo pehmolanka tykkää pesemisestä..

Ja tosiaan, olen saanut ihastella tätä pakkasviikkoa enimmäkseen työpaikan ikkunasta;

Nyt siis pakkasen kautta työmaalle, säärystimet jalassa puuhastelemaan vielä yhdeksi illaksi; huomenna on ihana vapaapäivä ja edessä perusteellista torttuilua. Ihanaa pakkasviikonloppua kaikille!

Toinen toista

2012-02-02T11:59:00.000+02:00

Tänään, 02.02. eli toinen toista on kaksosten päivä. Päivää vietetään nyt kolmatta vuotta.

"Päivällä halutaan korostaa, että kaksosuus on sisaruussuhde, jossa sisaret ovat toisilleen erityisen läheisiä mutta eivät toistensa klooneja.

Tutkitusti kaksoset ovat usein sosiaalisempia kuin yksin syntyneet, koska kaksosuus on oiva ympäristö harjoittaa sosiaalisia taitoja"

Yle uutiset 02.02.2010

Minä olen kaksonen, ja onnellinen siitä. toki en ole koskaan ollut yksönen, ja vertailupohjaa ei ole, mutta kaksonen olen ollut jo yli 33vuotta, munasolun jakautumisesta asti. Minä A-lapsi "Alli" synnyin ensin ja sisko B-lapsi "Bertta" seitsemän minuuttia myöhemmin. Seitsemän on aina ollut onnenlukuni, samoin siskon :) Minulla oli lapsena aina joku jonka kanssa leikkiä, jonka kanssa oppia jakamaan, jonka kanssa opetella yhdessä, jota auttaa ja joka auttaa.

Vauvoina melkein viisi vuotta vanhempi isoveikka auttoi äitiä kahden vauvan hoidossa. Kun naapurin täti kysyi että mistäs ne teidän vauvat erottaa, niin veikka totesi että helppoa, Allilla on punainen kylpypyyhkeen reuna ja Bertalla oranssi. Perhepäivähoidossa olimme mummun kaksoset, Anja-mummu kun oli aina toivonut omia kaksosia, niin hän sai sitten hoiviinsa meidät, alle vuoden ikäiset kaksostytöt. Aluksi meillä oli maalarinteipillä nimet niskassa, mummun suuri huoli kun oli että entä jos syöttää toisen vauvan kahteen kertaan, ja toinen ei saa mitään.

Kävimme koulut yht aikaa, ala-asteen samalla luokallakin. Kasvatusoppaiden mukaan suuri virhe minäkuvan rakentumisen kannalta. Meille se ei ollut ongelma, äiti ja isä oli lapsesta asti tehnyt selväksi että Alli on alli ja Bertta on bertta, molemmilla on omat vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja erityistaidot. Meitä ei koskaan kotona kutsuttu kaksosiksi, "likat" kyllä kajahti meidän talossa siinä missä "kakaratkin". Koulussa meillä oli omat ja yhteiset kaverit, pystyimme tekemään yhdessä ja erikseen asioita. Mutta jos jompikumpi koki vääryyttää, niin sisko oli kyllä heti auttamassa. Yhdessä me olimme aivan voittamaton parivaljakko, sanoin puolustimme heikompia.

Nyttemmin aikuisella iällä asumme Bertan kanssa n.30km päässä toisistamme. Soittelemme viikottain, näemme ainakin kuukausittain ja hölisemme niitä näitä. Siskon kanssa on ihana lähteä vaatekaupoille, sisko kun tietää justiinsa mikä toiselle sopii. Ja siskon kanssa on ihana järjestää kekkereitä, ja sisko tuo parhaat tuliaiset maailman reissuistaan. Siskolle voi aina soittaa, sisko ymmärtää yhdestä sanastakin. Ja kaksosten kuudennen aistin vuoksi siskosta ei tarvitse huolehtia maailmankaan äärissä, kun kaksosesta aina tietää kun asiat ovat hyvin :)

Joten toivotan oikein hyvää kaksosten päivää kaikille kaksosille, kaksosten vanhemmille, kaksosten sisaruksille, kaksosten ystäville ja kaksosten sukulaisille. Erityisen hyvää kaksostenpäivää kaksossiskolleni, kaksosserkuilleni ja kaksospikkuserkuilleni! :)

Pakkaspäivän vohvelit

2012-01-30T12:13:00.001+02:00

Näin pakkasilla olisi ihana tehdä jotain soppaa, niin kasvissosekeittoa kuin vaikka hernekeittoakin. Ja sopan kanssa olisi tietenkin ihana herkutella. Minun tekee ihan kauheasti mieli pannukakkua, eli pannaria :) Mutta kilttinä tyttönä muistan että nyt on maanantai, ja herkkulakko pitää edelleenkin. Hitsin vitsi.

No mutta toissaviikonloppuna toipiloin itseäni hermeettisestä flunssasta, raahustin kotona pyjamassa ja kaapissa ei ollut mitään syötävää. Voi kurjuus ja mökötys.

Jauhoja, maitoa ja munia sentään löytyi, joten kuuklailin helpon vohveliohjeen, ja sekoitin taikinan. Paistoin kolme vohvelia, lisäsin lopputaikinaan 1/2tl vaniljasokeria, ja paistoin vielä kolme vohvelia. Vohvelien paisto on kyllä jotensakkin aikaa vievää, mutta ei sentään niin käryävää kuin lättyjen paisto. Pannukakku olisi ollut nopein ja helpoin tehdä, mutta kun halusin suolasta ja makeeta samalla vaivalla, niin keksin vohvelit.

Suolaisiksi vohvelit teki tonnikalamössö (purkkitonnikalaa + tomaattisosetta + soijakastiketta + sweet chili thaita + mustapippurirouhetta), kurkkua, tomaattia, coctailkurkkuja pieneksi pilkottuna.

Makeissa vohveleissa oli päällä kermavaahtoa, mihinkä sekoitin mukaan muutaman lusikallisen turkkilaista jogurttia raikastamaan, sekä lisäksi hedelmä coctail mangosta, persikasta ja ananaksesta.

Kurjuus ja mökötys väistyi jo muutaman vohvelin jälkeen, parin päivän päästä flunssakin taittui.

Teinilöiset

2012-01-28T07:53:00.001+02:00

Preeteininä oleminen on mitä ilmeisemmin joskus haasteellista.

Kaikki on "ihansama", mitä ikinä pyydetäänkin tekemään, niin ensin pitää tarkistaa että joutuuko sisko tekemään saman verran. Vaikka tiedetään sovitut kotitehtävät ja omien jälkien siivoaminen, niin aina kannattaa kokeilla voisiko ne vaikka vaan unohtaa, ja joku muu tekisi. Sauna on silkka rangaistus, mutta kun lopulta on pakko mennä suihkuun niin siellä lutataan vaikka kuinka ja kauan. Ikinä ei ole mitään päällepantavaa, paitsi ne yhdet ja samat suosikki vaatteet, ja vaikka kuinka olisi pakkasta, niin pukeudutaan kuin kesällä. Svea-pipo on ainoa mitä voi käyttää, sen paksumpaan päähinemalliin ei voi suostua, ja hanskoja kysyttäessä ne on lähes aina kassissa. Kyyti pitäisi saada aina sinne, tänne, tonne, ja kun on harkkoihin lähdön aika niin kyydittävien teinien määrä aina moninkertaistuu. Illalla silmät lurpsuu, mutta nukkumaan voi mennä vasta monen kehoituksen ja vetkuttelun jälkeen. Maitoa ja mehua kuluu ihan järjettömän paljon, samoin sämpylöitä ja paahtoleipää.

Ei voi mitään, mua nuo meitin preeteinit huvittaa kovin. Ja olen avoimesti vahingoniloinen isälleni, joka ei ole muuttunut miksikään kahteenkymmeneen vuoteen, sitten meidän vanhempien lasten teiniaikojen, ja joka joutuu elämään teineilyt jälleen kerran uudestaan :)

Teinilöisen muistitaululta... :D

Arjen ylellisyyttä

2012-01-25T13:39:00.000+02:00

Hohhoijaa. Teen siis hyvinkin epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, mikä on melkoinen rasite elimistölle. Se on vähän kuin kärsisi ikuisesta Jetlagista. Viime viikolla rutistin viisi 10tunnin yövuoroa, ja jaksoin kun silmissä kiilsi seuraavat kuusi vapaapäivää. No olihan se varma että hermeettinen lunssa kaappasi minut sängynpohjalle pariksi päiväksi heti (t)öiden jälkeen. Elimistöni tunnistaa töiden ja vapaiden vaihtelut, ja aloitan lähes aina lomat sekä pitkät vapaat sairastelemalla. Pikkasen tuppaa viemään hohdon vapaapäivistä, kun yskii, niistää, aivastelee, röhii ja köhii taukoamatta. Lisäksi olin melkeinpä kerennyt unhoittamaan, että olin luvannut isän vaimolle katsoa pikkupikkusiskojen perään hänen työmatkan ajan.

Niinpä vapaapäiväni ovat täyttyneet teinien kuljettamisesta kouluun, harrastuksiin, sinne tänne ja tonne, kantakotini valtavan pihan lumitöistä, teinilaumalle kokkailemisesta, maitotölkkien ja leivän kaupasta raahamisesta, kaikista yllättävistä tilanteista mitä teineille nyt voikaan sattua ja tapahtua, oman kodin siivoamisesta ja valtavan pyykkivuoren selättämisestä. Isälläni on myös maailman pelastamisen lisäksi tarve pelastaa koko lähialueemme pikkulinnut, ja näillä pakkasilla 11 lintulaudan täyttäminen on lähes päivittäistä puuhaa.

Mutta lunssasta ja kaikesta huolimatta olen nauttinut. Tykkään tehdä lumitöitä, puuhastella pihalla pari tuntia ja saada aikaan näkyvää jälkeä. Minusta on hauska kokkailla ruokarajotteista esittäville teineille, jotka oikeasti tykkäävät ihan perusjutuista, ja toki tykkään muutenkin olla mimmien kanssa ja kuunnella heidän sekä kavereidensa kaikkitietäviä juttuja :) Ja lintukirja kädessä hiippailen ikkunasta toiseen tutustumaan lintulautojen vierailijoihin, olen bongannut vaikka ketä! Vierailijoina on ainakin ollut tyylikäs vihervarpunen, tavallinen talitintti, sinertävä sinitintti, piskuinen varpunen, hyppelevä harakka, kukkoileva närhi ja maailman läskein punatulkku. Lisäksi eilen varikset ja harakat muiluttivat porukalla niiden huudeille eksyneen varpushaukan. Jännittävää elämää metsän siimeksessä.

Ainoa mistä olen nyt oikeastaan harmistunut, on kylmyys. Vanha kantakotini on perusteellisesta remontista haaveileva iso rintamiestalo, mistä hormikin on kärsinyt vuosien saatossa niin, ettei uuneilla voi lämmittää. Niinpä toppahousut, fleeset, kerrastot ja paritkaan villasukat ei meinaa riittää tämmöitteelle vilukissalle vetävien lattioiden ja ikkunoiden keskellä. Siinäkin hyvä syy puuhastella koko ajan jotain hyödyllistä ;) Onneksi iskä on päässyt joka ilta töistä yöksi kotiin, niin minä olen saanut nukkua yöni oman kotini lämmössä.

Tänään postiluukustani oli tipahtanut ihana kortti rakkaalta kummitytöltäni. Tosin luulen että neiti kolme vee oli saanut aikasta paljon apua äidiltään, rakkaalta Kuopijon Kuningattarelta.

Huolehdi ylellisyydestä, arki hoituu kyllä itsestään.

Voi miten viisas ajatus, kiitos sinne melkein siperiaan ♥ Taidanpa siis sipaista ripsaria ja huulipunaa ja vähän hajuvettäkin, ennen kuin lähden hakemaan teinilaumaa koulusta. Ylellisyyttä teidänkin päiviinne!

Härmäläläinen Rocky Road

2012-01-17T19:01:00.000+02:00

Tämmötteitä me sitten tehtiin myös viime lauantaina, jumalaisten Pistaasi Fudgejen lisäksi.

ROCKY ROAD

260g tummaasuklaata (meillä sattu olemaan 2 levyä Pandan suklaata)
260g maitosuklaata (meillä sattu olemaan 2 levyä Pandan suklaata)
(n.1dl kermaa)
200g pähkinäsekoitusta (meillä oli manteli-cashew-maapähkinä-macadamia-sekoitusta, valmiiksi "suolapähkinöinä")
150g kuivattuja kirsikoita
100g kuivattuja aprikooseja
pari-kolme kourallista vaahtokarkkeja
130g valkoista suklaata

Pilko pähkinät ja kuivatut hedelmät pienemmäksi, kuitenkin melko karkeaksi rouheeksi. Pieni myös vaahtokarkit n.1cm paloiksi. Sulata suklaat kattilassa (vesihaudekattilassa homma on kaikkein turvallisinta, eikä suklaa ainakaan pala kattilan pohjaan). Jos suklaa on sulattuakin kovin jähmeää, voit notkistaa sitä muutamalla kermalorauksella. Sekoita iso osa pilkotuista pähkinöistä ja hedelmät/marjat suklaaseen, sekä iso osa vaahtokarkkipalasista. Levitä suklaamassa tasaisesti leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, suklaamassa saa jäädä n. 2-4cm paksuiseksi karkkilevyksi. Ripottele sekä painele vielä loput pähkinät ja vaahtokarkkipalat suklaamassan päälle koristeeksi. Nosta suklaaherkku jääkaappiin jähmettymään vähintään pariksi tunniksi, mieluiten seuraavaan päivään (maut kerkiävät vähän tasaantua). Nosta leivinpaperilla levy pois vuuasta, ja leikkaa se pieniksi palasiksi, paljon pienemmiksi kuin meidän palat :D, ja koristele palaset sulatetulla valkosuklaalla, haarukalla suklaata raidoiksi palojen päälle heilutellen. Tarjoile heti kahvin taikka teen kaverina, tai anna vielä valkosuklaaraitojen jähmettyä hetki kylmässä.

Todella helppoa, ja ihan yltiömakeeta! Sekaan voi laittaa mitä vaan, itse tykkään pähkinöiden suolaisuudesta ja rouskeesta, sekä vaahtokarkkien sitkeydestä ja pehmeydestä, kuin myös aprikoosien sekä kirsikoiden makeudesta ja kirpeydestä.

Mahdoton tapaus? Not.

2012-01-16T09:50:00.000+02:00

Päätin ryhdistäytyä saavutettujen kilojen suhteen, ja aloittaa herkuttelun rajoittamisesta. Olen oikea herkkupylly, niin suklaa, salmiakki, lakut, irtokarkit kuin keksitkin menee. Ainoa mistä en niinkään välitä on pulla, mutta toki sitäkin paremman puutteessa mupellan. Haaveilen ihanista leivoksista ja täytekakuista, unelmoin hetkistä milloin missäkin ihanassa kahvilassa upean valikoiman keskellä. Olen siis aivan mahdoton tapaus.

En niinkään usko uuden vuoden lupauksiin, vaan selkärankaan. Jos jotain päättää, ja jos jotain oikeasti haluaa, niin sen kyllä myös saa. Kaikki on kiinni tahdonvoimasta, eli selkärangasta.

En sinänsä juurikaan sorru paheisiin mukavuudenhaluni vuoksi. Ryyppäämistä pidän turhana rahan tuhlaamisena ja kammoksun iän myötä pahentuneita krapuloita; arvostan vapaita hetkiä niin paljon, että en raaski tuhlata niitä parin-kolmen päivän krapuloihin.

Nelisen vuotta sitten lopetin päivittäisen tupakoinnin. Laastarit, purkat taikka inhalaattorit eivät ole minun juttuni, vaan päätin että jos tulee tilanne, missä haluan savuketta niin että meinaan järsiä ranteeni poikki, niin mitä sitä kärvistelemään; yksi savuke silloin tällöin on pienempi paha kuin aski parissa päivässä. Viime vuonna huomasin taas silloin tällöin tupakointini salakavalasti lisääntyneen ja etsin taas selkärankani; hetken henkoset ja sosiaalinen hetki muiden tupakoitsijoiden kanssa jäivät puntarissa niiiiiiin kakkoseks paremmalle iholle, paremmalle haju- ja makuaistimuksille, paremmalle ololle. Ja vaika tiedän kyllä tupakoinnin haitat, ja COPDn kauheuden, niin silti isoimpana syynä tupakoinnin lopettamiselle minulla on aina ollut se, että en voi sietää kun hiukset haisee tuhkakupille. Niinpä olen joulukuun alun jälkeen polttanut kaksi savuketta, ja olen tilanteeseen hyvinkin tyytyväinen.

Säännöllistyneen tupakoinnin lopettaminen ilmeisesti lisäsi makean himoani, ja homma alkoi luisua lapasesta, varsinkin iltaisin. Niinpä päätin että lopetan herkuttelun ja mupeltamisen, ja alan katsoa mitä syön. Ensimmäisen viikon aikana jätin kaikki karkit, keksit ja muut vastaavat herkut pois. Huomasin (kauhuksenikin) korvaavani todella ison osan ravinnostani herkuilla. Ällööööö!

Paras oivaltaminen on tämän hoksaamisen myötä ollut se, että aloin sitten muutenkin kiinnittää enemmän huomiota syömisiini; aamupalaksi ruisleipää tai puuroa, välipalaksi jogurttia, lounaaksi salaattia tai keittoa, päivälliseksi lihapullia/kanaa/kalaa ja vihanneksi, iltapalaksi rahkaa ja hedelmiä. Pahimpiin herkkuhimoihin aina lasillinen vettä, ja ehkä lisäksi rahkaa. Vuorotöiden vuoksi elämäni on hyvin epäsäännöllistä, ja siksi myös syömisistäni on muodostunut todella epäsäännöllisiä, nälkää olen ilmeisesti palkinnut herkuilla ja vapaapäiviä juhlistanut paremmilla herkuilla. No joo, olenkin varmaan ainoa koko maailmankaikkeudessa joka tekee niin.... Not. Mutta herkkujen määrän oivaltaminen ja ruokaostosten parantamisen tarpeen älyäminen on kyllä ollut iso juttu minulle.

No mutta, päätin siis hallita kilojani ja varsinkin jaksamistani jättämällä pois ylenpalttisen herkkujen mässäämisen, MUTTA kerran viikossa saa olla "karkkipäivä", ja se on minullakin niin kuin kaikilla muillakin lapsukaisilla lauantai.

Niinpä sitten odotin lauantaita kuin kuuta nousevaa, kutsuin itseni herkkuhuuli ystäville kylään ja pulkkamäkeilyn jälkeen, ennen saunaa, tehtiin suklaaherkkuja valmiiksi iltaa varten. Mansikkamäen superherkullinen Suklaa-pistaasifudge piti ehdottomasti kokeilla, ja sitten innostuimme tekemään Rocky Roadeja.

Homma lähti jälleen kerran taas niiiiiiiin lapasesta. Ystäväperheen isäntä kysyikin jo etukäteen, että eihän tässä vaan käy niin, että syötte sitten tänään koko viikon herkut? No onneksi suklaaherkkumme olivat niin makeita ettei niitä voinut syödä kuin muutama fudge ja yhden Rocky Road palan. Ja herkut olivat niin yltiömakeita, ettei minun tee vieläkään mieli suklaata :D Mielenkiintoista oli myös huomata, että vaikka iltapalapöydässämme olikin kahta jumalaista suklaaherkkua, niin itsetehty persikka-mango-rahka oli kaikista parasta.

Tämän kaiken avautumisen jälkeen lupaan siis itselleni jatkossakin hillitä herkkujen syönnin kokonaan pois arjesta. Juhlat ovat juhlia, ja silloin voi herkutellakin, mutta arkena ei tarvitse tai pidä mupeltaa kaikkea. Näillä mennään, kaikki on ihan vaan itsestä kiinni, katotaan mitenkä akan käy! :)

Durga Yantra

2012-01-13T10:30:00.000+02:00

Isoin taulu jäi aijemmin esittelemättä, koska jouduin etsimään siihen liittyvää tekstiä. Siinä on kuvana Durga Yantra, punaiselle samettikuvioidulle taustapaperille kiinnitettynä. Kehykset ovat tarkoituksella isot, ja neliömuotoa korostavat.

Tämä ei sitten näemmä tullut ihan suoraan...

Kävin ystäväni kanssa viime syksynä halaamassa Äiti Ammaa. En ehkäpä kokenut halausta niinkään maailmaa seisauttavana kokemuksena, mutta kyseinen päivä ja tapahtuma kokonaisuutena oli ehkäpä sellainen. Lähes koko päivä oli odottamasti, istumista, hälinää, laulua, rauhoittumista ja odottamista. Mutta en kokenut sitä mitenkään pahana asiana, en.

Puin pitkät villasukat jalkaan, istuin, ja katselin ympärilläni vaeltavia ihmisiä. Osalla heistä oli sellaista rauhaa ja onnellisuutta, ainakin näennäisesti, että toivon joskus löytäväni osan siitä itsestänikin. Heidän rauha sai minutkin rauhoittumaan, liikkumaan paljon hitaammin, ilman hötkyilyä tai häröilyä. Ja ymmärsin kyllä koskettaneeni sitä kaikkea heidän kantamaansa joskus aijemmassa elämässäni, missä inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus sekä yleismaailmallisuus ovat olleet osa tärkeistä, yhteisistä arvoista. Minä toki toteutan edelleenkin niitä arvoja, mutta yksin, ja se yhteisö on jäänyt aika kaukaiseksi jokapäiväisessä elämässäni. Tuon pitkän, odottavan päivän aikana huomasin kaipaavani niitä ihmisiä, hetkiä, tekemistä, osallistumista sekä antamista... Ja huomasin lähelläni olevan paljonkin Äiti Amman kaltaisia ihmisiä, hyväntekijöitä.

Niinpä ostin kyseisestä tapahtumasta muistoksi tämän yantran, geometrisen kuvion, mitä käytetään varsinaisesti meditaation tukena. Minä en sinänsä meditoi, mutta minulle tämä muistuttakoot minulle tärkeistä asioista, hyvään pyrkimisestä, auttamisesta, onnen ja tasapainon löytämisestä.

Ja se teksti mitä etsin, kuvan takana lukee;
Durga Yantra
Durga, whose vehicle is a lion, represents strength and power, victory over obstacles, enemies, pain and suffering. She was called forth from the radiance of all the gods and demigods in a time when the god alone could not vanquish the demons. Also known as Devi, Narayani and Sri Bhadra Kali, She is the unified symbol of all the divine forces, and thus represents a joint venture of the Universal Powers to destroy adharma (unrighteousness) and establish Dharma (righteousness).

Kylppärin seinä uusiksi

2012-01-12T00:49:00.001+02:00

Minua häiritsee kosoltipaljon kylppärin persikkaiset kaakelit, ne kun on vaan yksinkertaisesti rumat. Olen jo tovin suunnitellut kaikenlaista saadakseni kylppäriin jotain muuta katseltavaa kuin rumat seinät (ei sillä että siellä nyt hirmuisesti tulisi vietettyä aikaa, mutta pakollisia istuntoja siellä on vaan aina välillä pidettävä).

Sain viime vuotiset synttärionnittelut tätini poppoolta hauskalla kortilla, ja siitä se ajatus sitten lähti kytemään.

(kuvan saa isommaksi klikkaamalla, niin teksi näkyy paremmin)

Ostin IKEAsta, Minimanista ja Clas Ohlsonilta erikokoisia valkoisia, leveitä, syviä kehyksiä pikkutauluja varten. Vaihdoin kylppärin pitkällä seinällä naulakoiden paikkaa ja kiinnitin seinälle pienen lasihyllyn kynttilöille, hajuvesille ja "tilpehöörille".

Kätsyistä Anna ilahdutti minua tekemällä kaksi pienintä, ja oikein söpöistä taulua. Mielestäni Audrey Hepburn on salaperäisen kaunis nainen, ja hänen kuvan halusin yhteen tauluista. Itse en nyt _ihan_ ole yhtä kaunis kuin Audrey, en ainakaan aamutuimaan, joten osa kieroutunutta huumoria oli kiinnittää taulu samalle korkeudelle vastapuolen seinän peilin kanssa ;)

Lisäksi tein kaksi taulua leimaamalla mustalla kohojauhella kauniit naisten kuvat, leimat sain lainata ihanan Mirkan varastoista. Kuvien taustat on tehty punaisen- ja ruskeansävyisillä musteilla tuputellen. Näissä kehyksissä kuvat tulivat heti lasin alle, ei kehyksen pohjalle (niin kuin esim Audrey ja pikkutaulut), joten laitoin näihin tauluihin koristeeksi perhosia, tekstit "charm" sekä "glamour" ja "timangeja" taulun lasin päälle liimaten.

Vielä vähän lisää punaisia timangeja, mitä seinällä oli jo ennestään, sekä muutamat punaiset helmet. Jatkossa tauluja voi vielä lisätä, kiinnitys on tauluteipeillä, joten kaakeleihin ei jää jälkiä ja vesieriste ei mennyt rikki. Toisesta suunnasta taulut näyttää tältä;

Miten nuo kaakelit voikin näyttää joka kuvassa ihan eriväriseltä... No oikeasti ne ovat hennon persikansävyiset, ilmeisesti jokin 90-luvun tukkuerä....

Ja siis niin, siksi tauluissa on niin paljon punaista, kun kylpyhuoneeni on muutenkin punainen,

(ylänurkassa kantakodista saatu punainen lääkekaappi, ainakin 30vuotta vanha, sain sen omilleni muuttaessa, ja sen kaveriksi kaikki muukin on muuttunut punaiseksi)

Vielä joskus kun saisin valkoisen kylpyhuoneen punavalkoisella shakkiruudukko lattialla, niin saisin nämä kaikki sitten sinne aamujani piristämään. Ja juu, tämän takia en oikein pidä punaisesta väristä vaatteissani taikka koruissani; punainen on minulle vessaväri ;)

Tervetuloa vuosi 2012!

2011-12-31T13:22:00.000+02:00

Toivon teille kaikille oikein hyvää vuotta 2012, olkoot se kauniimpi, haasteikkaampi, suvaitsevampi, onnellisempi, muistorikkaampi sekä oivaltavampi kuin aijemmat vuodet.

Voikaa hyvin ja onnellisesti ♥

Hyvää,

2011-12-24T09:00:00.000+02:00

kaunista, onnellista sekä muistorikasta Joulua 2011 ihan kaikille! ♥ Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne.

On illansini luonto vaiti hetkisen
Ja tähtitaivas harmaa pilvinen
Kuin kauan sitten taaskin lapsen mielin avoimin
Mä hiljentyä jouluun tahtoisin

Vaan ajatukset, työ ja arki kiireinen
On sumentaneet lapsen herkkyyden
Mä katson kauan ylös talvi taivaan hämärään
Ja toivon että jouluntähden nään

Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä toivoisin hohtavan taas joulun sanomaa
Tähden tähdistä kirkkaimman
Mä tahtoisin johtavan taas vuosisatain taa

Sen lapsenmieli löysi, tuntein vaistosin
Ja tunnelman niin herkän tavoitin
Nyt aikuisena pienen hetken ohikiitävän
Voi löytää vielä tunteen lämpimän

Jos lapsen vahvan uskon vielä löytäisin
Niin jouluntähti loistais vieläkin
Se syttyy niille jotka sen vain nähdä haluaa
Ja valaisee vain lapsen maailmaa

(Tähden tähdistä kirkkaimman)

Joulun drama queen

2011-12-21T22:30:00.000+02:00

Tänä vuonna jouluni on melko dramaattinen ja kimalteleva, ainakin näin kotioloissa. Pari viikkoa olen jo saanut siitä nauttia. Minä kun en ole jouluna kotona, niin siksi pitää nauttia hyvissä ajoin etukäteen :)

Puu sai täksi jouluksi pikkuvalot,

ystävältä sain yli jäänyttä tapettia, mikä olisi minun makuuni normaalisti melko dramaattista, mutta menee oikein hyvin näin jouluna,

ja tummien tapettien kaveriksi ikkunaan nousi Vallilan Mandariini.

Joulukranssiin lennähti täksi jouluksi kaksi paratiisilintua,

kattoon ripustin oksan, mihinkä laitoin joulua koristamaan kristallitähtiä kristalli langoissa. Hankala kuvata, mutta oikein kivan näköinen, varsinkin kun peili heijastaa kristallien kimallusta.

Ja 28vuoden tauon jälkeen tein piparkakkutalon, yhden itselleni ja kolme lahjaksi. Taloista tuli pienen pieniä, koska halusin omani mahtumaan lasikuvun alle koristeeksi.

Keittiön pipariverhot saivat kaverikseen piparimuotteja, niin valoilla kuin ilmankin, karhun 3litran keittiötölkissä.

Ja toiseen keittiön ikkunaan löysin vihdoin oikein kauniin paperitähden (viimetingan shoppailijat löytävät näitä Clas Ohlsonilta).

Siinäpä oikeastaan minun joulun koristelut, lisäksi vielä tapettitaulujen kaveriksi ripustin valkoisia ja hopeisia joulukoristeita silkkinauhoilla olkkarin katosta roikkumaan. Kiva tuli ♥

Tervetuloa joulu!

2011-12-16T20:39:00.001+02:00

Tänä vuonna joulun tervetulleeksi toivottaa tämmöinen ovikranssi. Kranssi on melko iso, joskus vuosia sitten jostain joulun jälkeisistä alennusmyynneistä matkaani hypännyt valmiskranssi, minkä pinta on kuorrutettu erilaisilla siemenkodilla, chileillä, kanelitangoilla ja pähkinöillä. Ulos tätä en uskaltaisi ripustaa pikkulintujen kiusaksi, mutta rappukäytävässä tätä voi toki ihailla ulko-ovessakin. Kranssia pehmentämään ja muotoa esille tuomaan kieputin tuota pitsinauhaa, ja sidoin vielä napakan rusetin, mistä jätin sitten loppupitsin roikkumaan pitkäksi. Hirmuisesti muuten menee tuommoista nauhaa kun vähän kranssin ympärille pyöräyttää - tuota pitsiä on 3metriä. Mutta näin pikaisesti syntyi tämän vuoden kranssi.

Kransseja on kiva tehdä, ilahduttaa omaa kotia tai antaa vaikka lahjaksi. Niitä voi ripustaa niin oveen kuin ikkunaankin, niin sisälle kuin uloskin. Minä olen esitellyt täällä blogissa useammankin erilaisen kranssin, mitkä löytyy "kranssit"-tunnisteen alta, tai esim suoraan täältä. Niistä voi hakea ideoita omanlaisten kranssien suunnitteluun sekä toteutukseen.

Kantaperhekekkerit ♥

2011-12-13T22:37:00.000+02:00

Sain neiti kuus veen yökylään. Muu perhe lähti Helsinkiin katsomaan, sekä varsinkin kuulemaan, Sir Paulia, niin neiti kutsui itsensä kylään, ja sehän sopi tädille paremmin kuin hyvin :) Neiti on aina kovin innokas tekemään kaikkea, ja niinpä me sitten tehtiin ihan kaikkea!

Koristeltiin paljon piparkakkuja paljolla karkkeja :)

28vuoden tauon jälkeen minäkin rohkeniin piparkakkutaloprojektiin ja tehtiin neljä pienen pientä mökkiä. Siukku kun teki mulle joulukalenterin, niin minä tein siukulle piparkakkutalon - vaihteeksi näin päin! :)

Ja sitten piti tietenkin tehdä tonttuja. Vuosi sitten tehtiin kakaroiden kanssa tonttuja ja niinpä neiti halusi tehdä niitä tänäkin vuonna. Toki tehtiin.

Tänään sitten keitin kolme litraa riisipuuroa, ja järjestettiin kantaperhekekkerit kun iskä, äiti ja veikka tuli hakemaan neitiä kotiin. Myös mummu/äitini oli kututtu, sekä sisareni miehineen. Hienot koristellut piparit, hirmukasa joulutähtiä, juustot, piparit ja hedelmät laitettiin glögin seuraksi herkkupöytään, ja niin pääsi jopa käymään että suklaat unohtuivat kaappiin... Ihan käsittämätöntä meitin kekkereissä, ettei kukaan niitä edes kaivannut. Syötiin, vallattiin sohva ja nautittiin toistemme hyvästä seurasta sekä jutuista.

PARHAUTTA ♥

Joulustamisen helyjä

2011-12-12T09:30:00.000+02:00

Pikkasen käytiin jouluamassa, eli pikkujouluissa, ja juhla-asu tarvitsi seurakseen korun. Pohdin ja puntaroittin vain hetken, ja sitten aloinkin jo puuhastelemaan. Lienee ei ole yllätys aijempien korujeni perusteella, että pidän vaijerikoruista, säröhelmistä, säihkeestä ja hopeasta. Niimpä tein kolmikerroksisen vaijerikorun missä oli enimmäkseen musta-kirkkaita sekä fuksian sävyisiä säröhelmiä ja kirkkaita swarovskin kristalleja.

Jokin korussa häiritsi, vaikka se kauniisti kaulalle asettuikin. Niinpä muutama tunti ennen juhlia aloin tehdä toista korua. Metallinsävyinen vaijeri oli sitten tietenkin lopussa, ja niinpä tein korun liilaan koruvaijeriin. Tein korusta vähän yksinkertaisemman ja pidemmän kuin edellisestä, nähdäkseni miellyttäisikö se kokonaisuus paremmin silmääni. Pitkistä pitkistä koruista en oikein tykkää, joten rohkenin lyhentää toista korua vain muutaman sentin ensimmäiseen verrattuna. Lisäksi käytin korussa Sinooperin punaruskeita lasihelmiä ja tähtisiä, metallisia välihelmiä.

Mallailin hetken korua kaulalleni, mutta se sitten näytti jo kyseisiin kekkereihin liian yksinkertaiselta... Minuutit alkoi käydä vähiin, enkä vieläkään ollut tyytyväinen, mutta jompi kumpi oli valittava. Niinpä laitoin ensimmäisenkin korun kaulalleni, mallaillakseni yht' aikaa että kumpi on parempi. Ja kappas kepponen, yhdessä niistä tulikin kolmas koru :)

Puuhastelua

2011-12-11T17:50:00.001+02:00

Voi onnea, olen jaksanut puuhastella!
Opiskellessani kaukana savossa, eräs opettajani tokaisi opintojen ohella tehdyistä töistä ja useista luottamustehtävistäni, että lopeta tuo puuhastelu ja ala opiskelemaan! Siitä asti puuhastelu on tarkoittanut kaikkea innokasta tekemistä, tärkeiden hommien (kuten opintojen) välttelemiseksi ;)

No nyt olen puuhastellut lisää puita, lisää valoja, lisää kynttilöitä, lisää tapetteja ja koruja. Logistisesti hivenen harmillista on se, etten ole puuhastellut vielä ainokaistakaan joulukorttia... No mutta, eikös se viimoinen postituspäivä ollut _vasta_ torstaina :) Hyvin tässä kerkee vaikkasta mitä, kuten esimerkiksi nauttimaan kolmannen adventin kynttilöistä ja glögistä.

Joulukalenteri

2011-12-03T13:21:00.001+02:00

Jeeeee, minä sain joulukalenterin! Sain sen jo ensimmäinen päivä, mutta ripustaminen tapahtui sen verran hitaalla aikataululla, että sain vasta tänään kuvat hienosta kalenteristani. Kalenteri on ommeltu luonnollisesta sekä punaisesta pellavasta ja ihanan jouluisen ruudullisesta puuvillakankaasta, harmaalla kanttinauhalla koristeltuna. Numerot on kirjoitettu sikin sokin sekaisin nuihin harmaalla maalattuihin puunappeihin.

Ja parasta tässä kalenterissa on se, että se on minun siskon tekemä!! Miun siukku ei osaa ommella, tai siis osaahan se, näkeehän sen kaikki tuosta kuvastakin, mutta miun siukku ei ole mikään vannoutunut käsityöihiminen joka näpertäisi sitä tätä ja tota. Mutta tämmöisen hienon kalenterin se suunnitteli, teki ja toteutti tuosta noin vaan! Voi että sentään ♥ Tähän mennessä kalenterin taskuista on löytynyt marianne karkkeja, maltillisesti yksi per päivä. Tuo 24. pullottelee kyllä jännittävästi, voi hurja! :)

Iso kiitos siukku, tästä on paljon iloa ja valtavasti hymyä ♥

Ensimmäinen adventti

2011-11-27T15:07:00.001+02:00

Hupsista heijaa, ensimmäinen adventti on täällä. Lämpömittari näyttää neljä astetta plussaa, vettä sataa ropisee, ja ulkona on pimeää. Ei kyllä tunnu joululta. Olen jopa vähän huolissani, kun jouluni on niin kadoksissa. Olen aina nauttinut joulusta, ja jo useamman vuoden laskenut sen viidenneksi vuoden ajaksi. Ja nyt tämä pirun pimeys ja ankeus meinaa selättää koko joulun, lakaista sen pois kalenterista, suunnitelmista ja toiveista. Onpas kökköä. Niinpä olen päättänyt, että alan vaikka väkisin tekemään itselleni joulua. Jos pienistä asioista syntyy suuria, niin kaippa se joulukin sieltä tulee tekemällä kaikkia pieniä juttuja.

Maisema ei ole kovinkaan jouluinen, mutta valot, kanervat ja tähdet tuovat kait joulun

murattia ja marjakanervaa ei vielä palella

Valoa pimeyteen...

Kaunista ensimmäista adventtia, ja joulun odotuksen aikaa kaikille.

Hämmästyttää kummastuttaa suurta kulkijaa

2011-10-19T23:15:00.000+03:00

Olen tällä viikolla ollut kovastikin ajatuksissani. Ei, en ole syleillyt koko maailmaa, vaikkakin Äiti Amma halasi minua viikonloppuna. En ole oikeastaan saanut aikaiseksi yhtikäs mitään, ja jollei minulla olisi työnantajan asettamia velvotteita, niin tuskin olisin noussut sängystä joka päivä, saatika sitten pukenut päälle. Satunnaiset pyjamapäivät soisi tietyssä mielentilassa muttuvan pyjamaviikoiksi... Ja suklaata pitäisi olla _aina_ kaapissa.

Oikeasti olen tuumaillut semmoista asiaa, että jos kerta kanoillakin on oikeus olla onnellisia ja kaikki tahtoo onnellisten kanojen munia, niin minkä takia me ihmiset kotkotetaan edelleenkin tehokanaloissamme, yrittäen tehdä mahdollisimman paljon, mahdollisimman pian, mahdollisimman vähällä, kotkottaen samalle "mulle, mulle, mulle!" Sillä tavalla ei voi olla kovinkaan onnellinen taikka terve, eihän ne tehokanaloiden kanatkaan ole (kuulemma).

Ja mietin myös sitä, että voisko sitä ryhtyä muumiksi? Sitä saisi syödä kaikkia herkkuja, kömpiä peittoihin nukkumaan omaan sänkyyn, herätä jouluksi leikkimään, laulamaan, juhlimaan ja odottamaan joulua (jos joku muistaisi herättää), ja sitten voisi jatkaa unia siihen asti kun kevät toisi linnut tullessaan ja sulattaisi lumet mennessään. Ihoni on kyllä melko kalvakka, maha möhö sekä pääkin sisaruskatraan isoin, eikö sillä voisi jo päästä talviunille... Mutta eipä mulla sen kummempia, kuhan vaan tässä ajattelen.

Kuva lainattu täältä

Minun huone olisi tuo pieni kammari tuossa kuistin päällä, salin vieressä, siellä olisi varmasti hyvä sekä lämmin nukkuapussuttaa, eikä keittiöönkään olisi pitkä matka.

Onnea uuteen kotiin!

2011-10-13T10:19:00.000+03:00

Työkaverini on ollut rakennuspuuhissa jo jonkin tovin, ja nyt uusi koti on vihdoin valmis. Pariskunta kutsui meitä työporukkaa iltaa istumaan luokseen, uuteen kauniiseen kotiin. Minä en valitettavasti päässyt mukaan jo jonkin aikaa sitten pidettyihin kekkereihin työvelvotteiden takia, mutta sain tehdä kortin tuparilahjan kaveriksi. Ja oikein mielellänihän tämmöisen värkkäsinkin! :)

Muutama viikko sitten oli vielä aurinkoisia päiviä, millon sai otettua aurinkoisia kuvia ;)

Oliivinvihreällä, isommalla korttipohjalle kokosin kortin tekstuuripaperista missä oli vähän lehtiäkin mukana, harsosta, tumman ruskeasta kartonkisoikiosta, ruskealla leimatuista kuvista ja paperikukista. Lintupariskunta on leimattu muistaakseni Mirkalta, ja väritin sen akvarelleilla. Tuo pyöreä onnittelutägi on kotimaisia Nea-Idean leimoja ja pieni kömmihän siinä sitten kävi kun en muistanut että Timpan musteet eivät oikein tykkää Clossysta...

Noh, ei ruskea leimaväri kuitenkaan levinnyt liikaa vaikka reunustinkin tägin tekstin clossylla, joten hyvä siitä kummiskin tuli :) Ruskea soikio on kiinnitetty kohotarroilla ja tägi vielä korkeammilla kohotarroilla. Lopuksi vielä kimalleliimaa puun lehtiin ja kukkien keskustoihin sekä lehdille.
Söpö tuli! :)

Tunnustuksia

2011-10-11T16:23:00.000+03:00

Sain jo pari viikkoa sitten kauniita blogitunnustuksia. Silloin en kerinnyt kuin pikaisesti kiittämään, mutta nyt kerkeän ne tänne julkaisemaan ja ojentamaan etiäpäinkin.

Ensimmäisen söpöisen tunnustuksen sain Koolta, Kaikki yhdest Koo'st-blogista. Tässä tunnustuksessa ei ollut erillisiä ohjeita tunnustuksen eteenpäin ojentamisesta, mutta Koo halusi ojentaa sen etiäpäin viidelle persoonalliselle blogille. Minä ainakin olen niin utelias, että haluan aina käydä kuikuilemassa blogeja joita muut haluavat erikseen kiittää ja esille nostaa. Noista Koon kiittämistä blogeista löysin uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia, joidenka tarinoihin minäkin tulen jatkossa palaamaan, kiitos Koo vinkistä! Ja niin, kiitos tästä tunnustuksesta :) Kiva että joku pitää blogiani persoonallisena ja mukavana. Kaikki yhdest Koo'st blogista löytyy hienoja käsitöitä, usein myös nokkelasti vanhoista materiaaleista kierrätettynä, kivoja kuvia ja minun makuuni juurikin sellaisia hauskoja, hymyileviä ja pilkesilmäkulmassa kirjoitettuja tarinoita ihan tavallisesta arjesta. Me like!

Tämän toisen tunnustuken sain Annalta, kiitos armas. Annan blogia olen lukenut jo pitkään, ja ihastellut niitä kaikkia hauskoja kortteja, koruja ja innovatiivisia pikkuideoita kodin kaunistamiseksi. Anna osaa tehdä vaikka minkälaisia aarteita, ja ihana kun on, niin haluaa jakaa ne meidän muidenkin kanssa kauniissa blogissaan Annan aarteet.

Tähän tunnustukseen kuuluu vähän tehtäviäkin; 1. kiittää tunnustuksen antajaa, 2. kertoo kahdeksan asiaa itsestään, 3. jakaa tunnustuksen kahdeksalle blogille ja 4. kertoo tunnustuksesta heille.

Jaahas, kahdeksan asiaa minusta, mitä ette vielä tiedä, mutta mitkä haluan kertoa teille, hmmmmmmm... Mitähän kaikkea minä olen mahtanutkaan jo kertoa :) *tarkistaa tunnustus-tunnisteen alta* Jaahas, te tiiättekin näköjään jo kaikenlaista, mm sen että en pidä viilistä taikka pinaattikeitosta. Pitää siis miettiä jotain muuta. Eli;

1. Pidän useista väreistä, mutta varsinkin maanläheisistä sävyistä, tummasta violetista ja ruskeasta ja oliivin vihreästä.
2. Olen kilpirauhaton ja se aiheuttaa aina välillä vinkeitä tilanteita; mielialana saattaa vaihtoa minuutissa useammin kuin sateenkaaressa on värejä.
3. Suuri heikkouteni on kaikki missä lukee "uutuus". On se sitten karkkipussi, terveyssidemerkki, hiustenhoitoaine tai paahtoleipä. Kaikki on pakko kokeilla.
4. Sorruin shoppailemaan TV-shopista, (no-loooo) mutta lupaan paljastaa teille vielä ostokseni.
5. Työkseni pelastan maailmaa, tai ainakin sen kansalaisia ja muita menninkäisiä. Se tarkoittaa kolmivuorotyötä, myös viikonloppuina ja muina pyhinä.
6. Tunnustan katsovani telkkaria, ja suosikkejani on tällä hetkellä Inhimillinen Tekijä, Englantilaiset poliisisarjat ja NCIS.
7. Olen sinkku, vaikka inhoankin kyseistä sanaa, ja siksi sanonkin mielummin että asun yksin. Vaatimustasoni on kuulemma korkea, mutta mielestäni hyväkäytöksisiä, hauskoja, fiksuja, koulutettuja, rakastavia Aki Riihilahden ja Bruce Willisin välimuotoja on saletisti maailmassa monta.
8. Olen hyvin määrätietoinen, suurisydäminen, innostuva, reipas, sosiaalinen ja onnellinen ihminen, mutta aina välillä tarvitsen pyjamapäiväni, jolloin en vastaa edes puhelimeen, köllöttelen vaan.

Noin, ja sitten vielä kahdeksan blogia. Koska tunnustukset ovat niin kivoja saada, niin haluan kyllä ojentaa tämän etiäpäin. Yritin miettiä blogeja, mitä luen usein, mutta missä en ole vielä nähnyt tätä tunnustusta. Seuraan mielelläni kaikkia näitä iloisia, innostuneita, positiivisa ja intohimoisesti tekeviä blogeja;

1. Räpellystä
2. Hiirenkorvalla
3. Kiristääkö silmukkaa?
4.Willa Tammisto
5. Korut ja Kommervenkit
6. Niitä näitä tekeleitä
7. Blomma
8. Salviaseppele

Kiitos ja kumarrus teille kaikille jotka piipahdatte lueskelemassa näitä minun juttuja, ja iso kiitos teille kaikille useille kymmenille ihanille blogeille, mistä minä saan lukea kivoja ajatuksia, ihania ideoita, herkullisia ohjeita, upeita toteutuksia ja nähdä upeita kuvatuksia :)

-KIITOS-

Timppa-lammas kakussa

2011-10-10T10:00:00.000+03:00

Juhlimme tässä taannoin Rinsessa-Ruususen 2-vuotis synttäreitä. Siskoni on luvannut tehdä kaakun neitokaisen kaikkiin kekkereihin, niin kauan kun tytölle kakut kelpaa. Tänä vuonna vuorossa oli Timppa-lammas! Eikös ole ihan mahtava kaakku :D

Ja kyllä, kakku oli todellakin nuin iso, että se peitti kokonaan tupperin suuren kakkukuvun pohjalautasen. Koon lisäksi myös maku oli mahtava, vaikka kylläkin mahtavinta oli koristelu!! Vaahtokarkeista tehty Timpan villa oli kyllä hassun hauskaa, niin kuin koko synttäritkin :)

Ja jos joku ei vielä tunne lampolan nuorinta lammasta Timppaa, niin hän on Timppa;

[varoitus, oheinen materiaali jää pahasti päähän soimaan]

Juhlien pitsikorut

2011-10-04T10:01:00.000+03:00

Ja vielä vähän hääjuttuja, meinaan koruja. Näin Pinterestissä hauskan rannekorun, ja siitä sain idean hääkoruiksi meille kaasoille. Käsityökaupasta löytyi erilaisia pitsejä ja pitsikoristeita, lisäksi tarvittiin hopeista kangasväriä, pätkät kangasta, koruvaijeria, korviskoukut, erilaisia muita koruosia, neppareita, vahvaa pikaliimaa, kristallien kiinnitys liimaa sekä paljon helmiä ja kristalleja. Mielestäni näistä tuli ihan käsittämättömän hienot, hauskat, omaperäiset ja jujulla varustetut korut, niin esittelenpä ne nyt sitten täällä ja koko muukin maailma osaa sitten tehdä tämmöisiä upeuksia. Tai ainakin te muutama lukijani ;))

Aluksi oli kasa kaikenlaisia pitsikuvioita, ja niistä sitten kuviteltiin sopivia pätkiä sekä palasia koruiksi.

Sitten pitsit tuputeltiin molemmin puolin kangasvärillä, tässä tapauksessa kimaltelevalla hopealla ja jokusen tunnin kuivunut väri kiinnitettiin pikaisesti uunissa paistamalla. Rannekoruihin ompelin kangaspalat molempiin päihin kiinnittämisen helpottamiseksi, ja tuputin sitten kyllä ne kangaspalatkin vielä kangasvärillä. (Tämä kannattaa siis tehdä jo ekalla kierroksella.) Kangasväri tukevoitti jonkin verran haurasta pitsiä, joten se sopi mainiosti pitsin käsittelyyn.

Pitsit koristeltiin liimaamalla niihin korukiviliimalla erilaisia helmiä ja kristalleja oman maun mukaan. Me kaasot koristelimme itse omat korumme, ja toiselle kaasolle tuli rannekorun lisäksi korvakorut, minä taas halusin rannekorun kaveriksi kaulakorun.

Ensimmäinen rannekoru,

ja siihen sopivat todella söpöiset korvikset.

Minun rannekoru,

ja minun söpöinen vaijerikaulakoru, swarovskin kristallein ja helmin koristeltuna. Kaikki ihastelijat luulivat korun "riipuksen" olevan metallia, mutta kyllä sekin oli pala pitsiä.

Minusta näistä koruista tuli kyllä tosi hienot ja onnistuneet. Monet niitä juhlissa ihastelikin. Ja parhautta näissä on se, että mahdollisuudet ovat ihan rajattomat; pitsejä ja pitsikuvioita on vaikka kuinkasta paljon erilaisia, helmiä sekä kristalleja löytyy vaikka kuinka paljon eri väreissä, muodoissa ja kokoisina. Ja kangasvärejäkin on vaikka kuinkasta paljon. Nämä ovat juurikin niitä juttuja, että vain taivas on rajana, ja aina ei edes sekään :)

Miäs ja sen vaimo ♥

2011-10-01T23:59:00.000+03:00

Maailman ihanimmat, kauneimmat, herkuimmat, onnellisimmat sekä rakkaimmat häät ovat nyt juhlittu ja onnellisesti heistä tuli herra sekä sen rouva. Morsian oli niiiiiin kaunis, sulhanen iloinen ja komea, ruuat ihan parhaita, ohjelmana uskomattoman hyviä puheita sekä maailman paras bändi ja vieraina ihania, sydämellisiä, hauskoja sekä hyviä ihimisiä. Ilma oli kuin morsian ja aurinko lämmitti, säteili sekä valaisi kauniisti koko päivän. Voi ihanuutta!

Toivottavasti valokuvaaja sai paljon upeita kuvia, itse kun en kerinnyt kuvailemaan muilta kiireiltäni kuin tämän hauskan kakun koristeen (morsiammen tekemänä) sekä yön pimeinä tunteina hikisiä, punaisia, kiiltäviä, hyppineitä ja pomppineita innoissaan tanssineita juhlijoita... [hiton amatööri, kenenkään ei pitäisi kaivaa siinä vaiheessa kameraa esille, vaan muistaa kameran olemassa olo silloin kun kampaukset ja meikit ovat vimosenpäälle ja kasvot loistaa hymystä kilpaa auringon kanssa].

Mutta eiköhän sitä jokunen kuva vielä löydy näistäkin bileistä, ja pitää sitten aikanaan laittaa tännekin muutama kuvatus ihasteltavaksi :)

Vielä kerran, valtavasti onnea herra ja rouva R ♥

Itsetehdyt kukkaheijastimet

2011-09-27T09:37:00.000+03:00

En ole muistanutkaan vielä tänä syksynä hehkuttaa heijastimen tärkeyttä ja hienoutta! Heijastin on ihan paras juttu, ja siksi arvostankin kovin erilaista heijastin tuunailua. Kummitustalon Stella on perustanut heijastinkaupan, mistä kukin voi tilata itselleen taikka vaikka lahjaksi hienoja heijastimia. Minäpä tykkään ideoida ja tehdä itse heijastimia, ja joitakin ideoita olenkin esitellyt täällä jo aijemminkin; askarteluhuovasta tehdyt heijastimet, virkatut heijastimet ja pipojen tupsuja, missä oli mukana heijastinlankaa.

Tällä kertaa tein polttariporukalle kukkaheijastimet rintakoruiksi. Ja kun niitä piti tehdä monta, niin käytin terälehtien tekemisessä apuna Timpan kukkastanssia. Kukkiin tuli niin farkkukangasta vanhojen farkkujen punteista, kuin heijastinkangastakin, ja lopuksi vielä koristeeksi nappi. Kaikki osat ommeltiin yhteen, ja taakse vielä ommeltiin rintarossineula kiinnitystä varten. Näitä kukkia tehtailtiinkin sitten monta kera toisen kaason :)

Pallo muistojen tilkuista

2011-09-25T20:12:00.000+03:00

Polttareissa muistettiin siskoa pienillä muistoilla. Itsehän olen jakanut koko elämäni siskon kanssa, geeneistä, kohdusta ja lastenvaunuista lähtien, niin olipas kuulkaas hankalaa miettiä jokin yksi juttu vaan, missä ois kuitenkin kaikkea. Muistin sitten että siukku oli joskus vuosia sitten ohimennen sanonut, että voisit tehä hänelle semmosen tilkuista tehdyn pallotyynyn, mikä sopisi turkoosisävyiseen makkariin. Aikoinaan olin kieltäytynyt tehtävästä, mutta nyt päätin ottaa härkää sarvista ja googletin ohjeet. Tässä yksi ohjeista.

Tein viisikulmion muistellen matematiikan tunteja. Otin palan pahvia, ja piirsin ympyrän ja siihen sitten viisikulmion kolmioviivottimen asteita apuna käyttäen.

Sitten valitsin äidiltä saamistani kankaista kivoja sinisen ja ruskean sävyjä. Osa kankaista oli sellaisia joista äiti on aikoinaan tehnyt meille kaikkea, niin juhlavaatteita kuin nukenvaatteitakin. Leikkasin kankaista 12. viisikulmiota saumanvaroineen, leikkasin saumavaroista kulmat pois, ja tein niistä sitten kaksi viisilehtistä "kukkaa", minkä sivut surautin ompelukoneella yhteen, nurjapuoli päällepäin. Lopuksi ompelin "kukkien" reunat yhteen. Hankalasti selitetty, mutta kannattaa katsoa nuo Tinniinan ohjeet :) Yhden sivun jätin auki, käänsin pallon oikeinpäin ja täytin sen vanulla. Paljolla vanulla. Ja ompelin sitten viimeisenkin sauman käsin kiinni.

turkoosista ruutukankaasta meillä oli haalarit, vaaleansinisestä vakosametista housut, ja tuosta valkoisesta/vaaleansinisestä ruutukankaasta pussilakanat.

Ruskea/valkoinen ruutukangas oli juhlamekoissa, ja vaaleansinisestä, tiheästä ruutukankaasta oli nuken mekkoja :)

Semmoinen mittasuhde kämmi kyllä mulle kävi, että tein tilkuista liian pieniä, ja pallosta tuli pikkuinen, vähän pienempi kuin lentopallosta :D Noh, annoin tämän lahjaksi siskolle, ja lupasin silloin, ja lupaan nytkin, tehdä vielä toisen pallon, mikä on isompi kuin tämä. Sitten joskus :)

Polttarointia

2011-09-24T13:51:00.000+03:00

Syyskuun alussa polttaroimme ihanan siskoni hänen ihaNaisten kanssa. Päivä oli siskoni, mutta sen verran voin raottaa päivän ohjelmaa että pelasimme ja leikimme, kävimme väijymässä Megazonessa (tällaisille pasifistiperheen kasvateille ainutlaatuinen kokemus ;) vietimme päiväpiknikkiä ihaNaisten tuomien herkkujen äärellä, tanssimme sambaa upean opettajan ohjauksessa ja suunnistimme Hämeenkyröön mökkeilemään. Jos kenelläkään on ikuna tarvetta mökkeilylle lähellä Tamperetta, niin enemmän kuin suosittelen halpoja Isokauppilan tilan vuokramökkejä Mahnalassa, todella upeissa Hämeenkyrön maisemissa. Tässä jokunen kuva sisareni polttareista :)

Siskoni opiskeluystävän hyvin kuvailemana :)

Itse tehty hääkutsu

2011-09-21T10:01:00.000+03:00

Siskoloiset menevät naimisiin, jee!
Häitä on puuhasteltu jo jonkin aikaa, ja olen saanut auttaa. Siskon kanssa askarrellapaskarreltiin hienot kutsut häihin, joissa teemavärinä on violetti ja ripaus hopeaa.

Kutsun jujuna oli se, että se aukeaa keskeltä. Sisko ja sen (tuleva) mies ovat melkoisia nörttilöitä, niin tehtiin sitten hääkutsusta tekninen ;)

Ja näitä sitten tehtailtiin kesähelteillä monta!

Ja juu, kerta kyseessä oli talkoot, niin pitihän talkoissa olla kunnon eväätkin ;) Tuleva isäntä kokkaili meille "pikku" naposteltavaa.

Supersankarille!

2011-09-20T15:50:00.002+03:00

Tämän haltiakummin keskimmäinen Eee kummimuruista täytti jo yhdeksän vuotta, ja pitihän sitä tehdä kortti. Viimeaikoina olen ollut kovin kiiruinen työnantajan laatimien velvotteiden, elämän mittaisten opintojen ja kaikkien kivojen järjestelyhärpäkkeiden vuoksi, että tämä kortti valmistui viimetipassa, todella rimaa hipoen, juurikin niinä yön pimeinä tunteina :) Kummimurusta tämä oli kuitenkin hauska, ja käly ihan ihastelikin, joten kyllä sillä onnittelut sai välitettyä lahjaksi antamani kirjapinon kyljessä.

Väreinä "poikamainen punainen" sekä muut supersankarisävyt, pahvisia kimalletähtiä tärkeät yhdeksän, ja koristeena vielä osittain stansattu supersankari, mistä vain stanssattu reuna on kohotettu kohotarroilla. Toivotuksen koristelin mustallakimalleliimalla. Tähtien ja tekstin kimalle ei oikein näy ylemmässä kuvassa, jotein toinen kimalteella, ja paremmilla väreillä, mutta kiillolla varustettu kuva sitten tässä;

Onnittelut 9v. E:lle!

Arvontalaulu raikaa,

2011-09-18T20:35:00.000+03:00

on arvonnan aika! Ja perinteisellä lippulappu-arvonnalla mentiin nämä(kin) arpajaiset. Onnelliset voittajat ovat, tatada tata daaa,

Isot onnittelut Anna ja Koo! :)

Posti kuljettaa teille yllätyspaketit lokakuun puolella, osotteita kyselen sitten s-postitse.

Kiitos kaikille synttäriarvontaan osallistuneille!! Kerkesikö kukaan vielä kokeilemaan omppupiirakan parhautta? Minä yritän vältellä pari seuraavaa viikkoa kaikkia herkkuja, katotaan mites naisen (ja varsinkin koltun...) käy ;)

Maailman paras omenapiirakka

2011-09-09T09:00:00.000+03:00

Vaatimattomasti maailman parhaaseen omenapiirakkaan tarvitaan monta kulhoa ja ihan niin paljon omenoita, kun niitä vaan on. Mutta pienellä vaivalla saa paljon piirakkaa, mikä on kyllä todella hyvää ja maistuu kunnolla omenoille, nam :) Olen saanut tämän herkullisen ohjeen iskän vaimolta, joka muistaakseni on ottanut ohjeen käyttöön jostain lehdestä. Piirakan tekoon tarvitaan kolme kulhoa (tai neljäs omenoille), veitsi omenoiden kuorimiseen ja pilkkomiseen, puuhaarukka millä sekoittaa ainekset ja leivinpaperilla vuorattu syvä uunipelti.

OMENAPIIRAKKA (uunipellillinen)

Taikina;
8dl jauhoja
3dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2tl ruokasoodaa
2tl vaniljasokeria
250g sulatettua rasvaa

Pohja;
2dl piimää
1 muna

4-8 omenaa kuorittuna ja lohkottuna

Täyte;
500g rahkaa
1½dl sokeria
2 munaa
2tl vaniljasokeria
(sitruunan mehua/ raastettua kuorta)

Sekoita ensimmäisessä kulhossa kaikki taikinan ainekset keskenään tasaiseksi, vähän santamaiseksi taikinaksi. Ota taikinasta n. 1/3osa erikseen kolmanteen kulhoon, murusteltavaksi myöhemmin piirakan päälle. Sekoita ekassa kulhossa olevaan isompaan osaan taikinaa piimä sekä muna. Levitä pohjataikina uunipellille (minä käytin apuna vedellä kostutettuja käsiä, kun taikina ei meinannut levitä). Levitä pohjan päälle lohkotut omenat.

Minä halusin piirakkaan paljon omenaa, joten pilkoin ison kasan omenoita pieniksi kuutioiksi, levitin pohjan päälle ja vähän painelin omppuja taikinaan. Sekoitin rahkat, munat ja sokerit tasaiseksi täytteeksi, ja levitin sen omppujen päälle. Tässä kohtaa voi olla hankaluuksia, kun omput saattaa olla kovinkin liikkuvalla tuulella rahkatäytettä levitettäessä. Täytteen ja omenat voi laittaa toistekin päin, mutta minun suuhun tämä järjestys maistuu oikeammalta :) Lopuksi rahkatäytteen päälle murustellaan alussa sivuun otettu 1/3osa taikina. Paista piirakka uunin alaosassa, 200C, n.30min, kunnes piirakka on saanut kauniin värin.

Leikkaa omenapiirakka pieniksi paloiksi. Itse tykkään leikata tämän piirakan oikein pieniksi palasiksi, esim. 4x4cm. Ja laita lepäämään jääkaappiin. Tämä piirakka kun on jopa vielä parempaa seuraavana päivänä, mikä toki on säilyvyyden kannalta aina suuri riski. Ainakin herkkusuutalouksissa :)

Tällä piirakkaohjeella onnittelen myös 2vuotiasta blogiani, minkä aloitin siis 09.09.09 :) Synttäreiden kunniaksi arvon kaikkien tähän viestiin kommentoineiden kesken pienen synttäripaketin. Tai no, koska vuosia on kaksi, niin pakettejakin olkoot kaksi! :) Arvonta järjestyy sunnuntaina 18.09.2011.

Off the road!

2011-09-07T21:42:00.000+03:00

Poikkesin tässä jokin tovi sitten Ideaparkin Sinellissä, kun siellä oli meneillään Sinellin Road Show-kiertue. Meillä täällä "maaseudulla" ei ole kovinkaan montaa askartelukauppaa, joten minä ainakin innostun kun jotain uutta kehitellään! Ajankohta taisi olla jotenkin nihkeä, tai sitten pirkanmaalla ollaan vähän hitaita syttymään, mutta paikalla ei ollut mitään suuren suurta ryntäystä. Sinänsä harmi, koska mielestäni sinä päivänä kyseisessä Sinellissä oli ehdottomasti normaalia parempi palvelu. Pakko antaa kehitysidea kaikille askartelu, käsityö sekä lankakaupoille, että itse kaipaan aina kädentaitajien harrastekaupoissa hyvää palvelua, hymyileviä kasvoja jotka kysyvät vaikka vain että voinko auttaa, auttavat ideoimaan, keksivät niitä pieniä auttavia ideoita jne.

Hyvä palvelu on mielestäni kaikkien askartelu- ja käsityökauppojen pelastus, muutenhan innokkaat käsillätekijät tilaisivat kaikki tarvikkeensa vain netistä. Muistan lapsuudesta palvelevan lankakaupan ja kangaskaupan, missä oli jo lapsena hauska seikkailla ja hiplailla kaikkea kaunista. Ja Kuopijossa opiskellessani löysin yhden parhaista askartelukaupoista, Askartelukulman, mistä sai _aina_ hyvää, innostavaa, auttavaa, ja uusia ideoita esittelevää palvelua. Suosittelen kaikille ostos- taikka opintomatkaa savoon.

Mutta niin, Road Show-kiertue oli minusta ainakin kiva idea! Mielelläni jutustelin Sinellin Sagan kanssa Big Shot-leikkurista ja sen uusista hauskoista teristä. Ja kerta paikalla oli mahdollisuus tehdä Lindan neuvomana kristallikorvikset, niin toki kävin väsäämässä korvikset ja samalla opettelin että mimmoiset työvälineet korujen teossa kannattaisi _oikeasti_ olla ;) Matiaksen esittelemistä fimo-massoista pyrin pysymään erossa, minähän kun innostun aina kaikesta sata lasissa, niin tulevan syksyn ajanpuutteen vuoksi oli turvallisempi ottaa etäisyyttä massoihin. Ja sain kyllä oikeastikin hyödyllisiä sekä tärkeitä vinkkejä Miialta korttien leimailusta. Juurikin niitä pieniä käytännön juttuja, mitä ei voi tietää ennen kuin toinen jakaa ne kanssasi. Ja siis minähän en tajunnut kuka Miia on, vaikka lähes viikottain ihastelen hänen blogiaan :)) Piti sitten oikein käydä sanomassa päivää, sekä kiitokset kivoista ideoista ja ohjeista mitä hän mielellään kertoo, kun blogissa jotain ihmettelen.

Ja ihan vaan jotain pientä shoppailin ;)

Joten toivotaan että Road Showsta tulee perinne kehittyvässä Sinellissä! :)

Ja Sinellistä puheenollen, muistanette minun kesäkransin, minkä tuunasin kesän alussa, ja mikä oli mukana Sinellin kesäkranssi-kisassa facebookissa. Kranssinihan sai paljon peukkuja, itseasiassa eniten. Joten kiitos kaikille äänestäneille, minusta tulee kohta oman elämäni Martha Stewart! :D

Vuosi vuodelta...

2011-09-06T22:24:00.001+03:00

Hui hai se huilailee. Tai sitten ei :) Kiirusta on pitänyt, mutta tänä iltana kietouduin vilttiin, villasukat jalassa ja tein kierroksen kaikissa sivupalkin blogeissa. Voi että :) Lähes kaikille kuuluu kaikkea ihanaa, onnellista, uuttakin ja eritoten paljon arkea. Voimaannuttavaa lukea kaikkia niitä juttuja, hyvä hyvä!

Mitäs minulle kuuluu? Syksy viilenee, villasukat lämmittävät varpaita joka ilta ja suunnittelen kovasti kodin suursiivousta, mikä lähtisi kukkapurkeista ja kaikkien verhojen vaihtamisesta, parvekkeen siivouksen sekä ikkunoiden pesun kautta vyöryämään koko kodin läpi keittiön kaappeihin asti. Tässä kohtaa luotan vahvasti siihen, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja jatkan suunnittelua ;) Päivät täyttää maailman pelastaminen palkkausta vastaan, PPP-opiskelu ja suuren suuret rakkaat juhlat; siukkuloiset menee naimisiin ♥
Ihanaa puuhastella heidän apuna! Polttarit on jo polttaroitu, ja ihanaa kun ei tarvitse enää salailla siukulta mitään - raskasta yrittää huijata kaksostelepatiaa :))

Minä en ole mitenkään syksyihminen. En. Yritän helpottaa ahdistusta syksyn jutuilla, villasukilla, kynttilöillä, pallokrysanteemeilla, hidastamisella. Mutta ei. Syksy vaan painaa päälle. Niinpä joka syksy alan hyräillä Sir Elwoodin sanoin;

"tää aika on hassu juttu mari
nyt tuntuu että kesät silloin vain kesti kauemmin
vuosi vuodelta nää syksyt käy päälle
aina vaan aiemmin ja aina vaan ilkeämmin"

Hyvää syksyä meille kaikille!

Jaksamista, voimia, onnea sekä kuulaita hetkiä.

Välillä saa hidastaa ja ehkä jopa pysähtyäkin ♥

Lautasella Suloinen Suomen Syksyn Sinfonia

2011-08-26T16:00:00.009+03:00

Kesäloma on lopuilla, ja viikonloppuna on helppoa lykätä ruoka uuniin valmistumaan, samalla kun itse touhuaa kaikkea muuta. Ihanaa on kepeän kesän jälkeen tehdä uunissa haudutettua pataa, tai siis vuokaa, koska harvemmin käytän ruuanlaitossa kansia :) Tämä pata/vuoka lähti ajatuksesta tehdä ruokaa kotimaisista raaka-aineista. Pidän suolasen ja makean yhdistelmästä, ja siksi tykästyin kovasti tähän herkulliseen ruokaan. Kukinhan voi säveltää ja tehdä miten oma suu sanoo, mutta minä tein tämän Syksyn Sinfonian näin;

Suloinen Syksyn Sinfonia, eli kaali-sipuli-liha-laatikko (4-6 annosta)

400-500g varhaiskaalia
1-2 keltasipulia
2-3 kynttä valkosipulia
n.10cm pätkä purjoa
1/2 keltainen paprika (tai punaista)
400g jauhelihaa (nautaa)
rouhittua mustapippuria ja suolaa
öljyä kuullottamiseen

Päälle;
1-2dl olutta
1dl Creme bonjour cuisine - esim. valkosipuli ja yrtit, tai tavallista ruokakermaa
loraus, pari, tummaa siirappia
1dl rusinoita
1/3 pkt koskenlaskija juustoa, kylmäsavuporo

Kaikki ohjeen vihannekset, juurekset ja jauheliha löytyy mukavasti luomuna, jopa pikkukaupoista, tai sitten ihan lähiruokana tuotettuna. Mikä on aina kovin ilahduttavaa! :)

Mutta niin, aloita pilkkomalla kaali soiroiksi, 1cm.n leveyset käy hyvin. Kuori ja pilko sipulit, halkaise purjo, pese se ja leikkaa puolirenkaiksi. Halkaise paprika, poista siemenet ja leikkaa viipaleiksi. Kaikki vihannekset voi jättää kohtuu isoiksi palasiksi, jotta niissä säilyy "suutuntuma", vain valkosipulin hakkasin pieneksi. Kuullota kaikki vihannekset isossa pannussa, esim Wokkipannussa. Itse kuullotin kasvikset erissä, ensin kaalit, sitten paistoin jauhelihan kypsäksi muruksi ja lopuksi kuullotin sipulit ja niihin lisäsin myös paprikat sekä purjot. Itse käytän monesti paistamiseen erilaisten purnukoiden pohjilla olevia mausteöljyjä, esim aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljy on erinomaista kasvisten kuullottamiseen. Ja jauhelihahan ei juurikan rasvoja paistamiseensa kaipaa, vaan tarvittava rasva irtoaa lihasta paistettaessa.

Laita syvän uunivuuan (n.3litraa) suojaksi leivinpaperi. Paperi taipuu paremmin, kun sen ensin ryttää mytyksi ja sitten oikasee astian suojaksi :) Kaada kaikki kuullotetut ja paistetut ainekset uunivuokaan. Minä lisäsin ainekset paistojärjestyksessä, maustoin suolalla sekä pippurilla kerros kerrallaan ja sitten sekoitin kaiken sekaisin vuuassa. Ripottelin päälle rusinat. Ohensin ruoka-Cremen oluella, ja kaadoin sen uunivuokaan. Valutin vähän tummaa siirappia sinne tänne, ja sekoitin vielä kerran koko komeuden mullin mallin, sikin sokin sekaisin. Päälle palastelin vielä sulatejuustoa, pieniä nokareita joka puolella. Vuokaa uuniin, asteita 175-200C ja aikaa 1,5-2tuntia, maun mukaan. Minä annoin ruuan hautua pitkään, hartaasti ja tummaksi.

Herkuttelin Syys Sinfonian syvältä lautaselta puolukkahillon ja porkkanaleivän kera. Ai että on hyvää!

Herkullista ja suloista viikonloppua kaikille!

Ravintolapäivä

2011-08-21T22:49:00.003+03:00

Tänä sunnuntaina oli perinteikäs Ravintolapäivä. (Eikös toinen kerta voi olla jo perinne ;) Mutta niin, itse meinasin missata koko hienon idean päivästä, jolloin kuka tahansa voi perustaa ravintolan mihinkä tahansa, ilahduttaakseen muita. Onneksi ystäväni vinkkasi minulle Kahvila Suvannosta.

No niin, ja nyt taas kovan luokan tunnustuksiin; seurasin viime talvena YLEn päivittäis sarjaa Uusi Päivä. Minusta se oli vaan jotenkin sympaattinen, ei seksistinen, ei sekopäinen, hyvän mielen sarja. Lisäksi useat esityskerrat ja YLE Areena mahdollistivat sen että jopa minä pystyin seuraamaan sarjaa maailman pelastamiseltani. Lukiolaisiin en oikein osannut samaistua, taikka ihastua, taikka ymmärtää teineihin liittyviä kasvatuskoukeroita, mutta nuoripari Elina ja Aleksi olivat niin söpösiä kaikkinen nuorenparin oikkuineen, samoin kun Ruotsista paluumuuttaneet isovanhemmat Aino ja Ensio :D UP-fanitukseni ei ollut mitenkään yltiömäistä, mutta silti siitä on tullut pienoinen vitsi ystäväpiirissäni. Niinpä minun tietenkin täytyi lähteä päiväkahville Suvantoon! :)

Oli siellä "tuttujakin", ehhehe :)

Lisäksi kerkesimme käymään Tampereen keskustassa palvelleessa Kahvila Pandoran lippaassa, minkä kuvaus oli kovin hauska;

"Anna uteliaisuuden viedä voitto, kurkista Pandoran lippaaseen. Mustikkapiirakassamme saattaa olla suolaa sokerin sijasta tai kinkkupiirakassa rapean mustunut paistopinta, mutta hei, jäähän pohjalle aina toivo: kahvia emme mitenkään voi pilata."

Maistoin kahvilan vuohenjuustopiirakkaa, ja siinä oli kyllä ihan kaikki kohdallaan; todella herkullista ja maistuvaa! Niinpä ainoa mikä ei ollut kohdallaan, oli hinta. Tai ainakin minun mielestä oli rikollista maksaa kahvista ja isosta palasta piirakkaa 2euroa. Siis VAIN 2euroa. Sanoinkin että olisivat saaneet pyytää enemmän herkullisista leipomuksistaan :)

Mutta niin, minun mielestä ravintolapäivä on ihan huippu hauska idea! Ensi vuonna tähän pitää valmistautua paremmin ennakkoon ja ottaa selvää tapahtumasta. Suunnitelimme ystäväni kanssa jo voileipä-ravintolaa tapahtuman tiimoilta, mutta siinä on kyllä yksi todella iso ongelma; jos on oma ravintola, niin sitten ei pääse kiertämään muiden ravintoloissa! Tätä suunnitelmaa täytyy vielä hioa ;)

kesän helmiä

2011-08-20T21:36:00.003+03:00

Kesä meinaa viedä minut mennessään :) Ai mikä kesä vai? No siis minullahan on kesäloma!! Joten aurinkolasit pysyy matkassa, sukat visusti kaapissa ja tuulettimia ei ole vielä saanut kantaa varastoon. Kesä on kiinni asenteesta!

Mutta niin siis, kesällähän pitää olla korut kohdillaan. Tämän korun aloittelin jo viimeksi kätsyillessämme, valmiiksi tein sen sitten kotona.

Noissa ihanissa säröhelmissä on paljon kesää, ne kun kimaltelevat niin ihastuttavan kirkkaina, mustavalkoisina sekä turkoosin eri sävyissä. kukin helmi sai kaverikseen pienet kirkkaat siemenhelmet, ja kahdessa helmivaijerissa neljästä on vielä noita söpöisiä tähtiä säröhelmien välissä. Tähdet jätin irralleen vaijeriin, niistä tulee vähän liikettä kesäkoruun. Sinänsä muuten hauska koru, että kaikki elementit, värit, jäämäiset säröhelmet ja hopeiset tähdetkin ovat jotenkin kovin talvisia, mutta silti voin väittää että koru on kauneimmillaan ruskettuneella iholla :)

Tästä tuli kiva hippakoru, aika runsas, mutta kovinkin sointuva perinteiseen hippavaatetuksen (= farkut ja musta toppi) kanssa ;)

pientä mainosta pukkaa

2011-08-10T23:42:00.000+03:00

niin ihan vaan sitä ajattelin sanoa, että Sinellin facebook-sivulla saa äänestää kranssikilpailun satoa elokuun loppuun asti. Että jos facebookissa päin käyt hengailemassa, niin käy ihmeessä äänestämässä mieleistäsi :)

Tuo on miun tekemä ;)

Morsiusneidot

2011-08-05T12:06:00.001+03:00

Kuva lainattu Finnkinon sivuilta

Käytiin eilen viiden ihaNaisen kanssa katsomassa kunnon hömpänpömppä tsikuna lehva, eli Morsiusneidot. Kristen Wiig oli todella loistava uusi tuttavuus elokuvan pääroolissa! En nyt voi kertoa Morsiusneidoista sen enempää, kuin Finnkinon sivuillakin elokuvasta kerrotaan;

"Annien elämä on sekaisin. Kun hän kuulee parhaan ystävänsä olevan kihloissa, hänen on yksinkertaisesti oltava Lillianin morsiusneito. Vaikka hän riutuu rakkaudesta ja on lisäksi rahaton, Annie huijaa itsensä kalliiden ja kummallisten morsiustapojen läpi. Hänellä on yksi mahdollisuus tehdä kaikki täydelliseksi ja hän tulee näyttämään Lillianille ja morsiusneidoille kuinka pitkälle hän on valmis menemään rakastamansa ihmisen puolesta."

Ja todellisuudessa, tuo kertomus ei kyllä paljasta mitään elokuvasta, mikä oli todella hauska, täynnä myötätuntohäpeää, loistavia roolisuorituksia, ihanaa hömpänpömppää ja tietty myös rakkautta :) Suosittelen elokuvaa kaikille ihaNaisille, jotka haluavat jotain ihan muuta katsottavaa, joilla on tarve nauraa ääneen, ja joilla ihana ystävä/ystäviä joidenka kanssa haluaa viettää hauskan illan :)

Kätsyjä askareita

2011-08-03T17:18:00.003+03:00

On se vaan hauskaa kuulua iloiseen käsityökerhoon!
Kaikki alkoi reilu vuosi sitten, kun Uuden kuun ajan ihana Mirka rohkeni blogissaan kutsua koolle tuntemattomien köörin tekemään, puuhastelemaan ja ideoimaan yhdessä. Mukaan lähti heti Arkitaivaan sydämellinen Leonida, Pikku Kepposen hauska Rva Kepponen ja herttainen Lehtokotilo [joka valitettavasti on joutunut sulkemaan bloginsa toistaiseksi törkeän, idioottimaisen, loukkaavaan ja todella tyhymän nettikiusaamisen vuoksi. Kiesus että maailmassa on tyhymiä ihmisiä! Edelleenkin olen sitä mieltä että kaikkien ei tarvitsisi jatkaa geenejään...]
Myöhemmin mukaan uskaltautui myös Annan aarteiden idearikas Anna. Käsityökerho sai nimekseen Kätevät Emännät, eli Kätsyt, eli Handy Chicks, ja kerhon perimmäinen tarkoitus on tehdä sekä luoda kaikkea kaunista, enimmäkseen olemme tosin sortuneet tekemään kortteja ja höpöttämään kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välistä, sekä vähän sivustakin :)

Kätsyt ovat kokoontuneet erinäisillä kokoonpanoilla useita kertoja, tänä kesenä jopa kolmesti! Viimeisin kerta oli viikko sitten, jolloin pääsimme viettämään vuorokauden mittaista askartelumaratonia Leonidaan ihanan kauniiseen kotiin. Tässäpä pitkien alkuhöpinöiden jälkeinen nopea kuvaesittely ihanan, iloisen, aurinkoisen, herkullisen hauskasta askartelutapaamisestamme!

Alkuun vitamiineja, että jaksaa!

Ja sitten askarrellaan,

Aivan ihanaa tabouleha sekä grillattua kanaa

Ja aivan ihanat iltapäiväkahvit ♥

Ja sitten taas askarrellaan, ja ihan vähän vaan juodaan kuohuvaa...

Minunkin tauluprojekti edistyy pikkuhiljaa..

Iltapalaa nautittiin pimenevässä illassa kynttilöiden valossa, oih!

Yön pimeinä tunteina kaivettiin esille lisää juotavaa ja askarreltiin lisää :)

Seuraava aamu olikin sitten kirkas, kaunis ja herkullinen

Ja vielä kerkesi askartelemaan ja näpertelemään,

sekä rustaamaan ja rusetoimaan :)

Hymyä sekä hyviä muistoja riitti vielä moneksi päiväksikin, ja arki tuntui pitkään oikein iloiselta kivan askartelureissun jälkeen. Kiitos kaikille armaille, pottuvarpaille! On ollut ilo tutustua teihin kaikkiin iloisiin, hauskoihin ja taitaviin ihmisiin; all different, all equal ♥

Rentouttava blogikierros

2011-08-02T20:41:00.000+03:00

Kerkesin pitkästä aikaa blogikierrokselle, ja ihanan rentouttavaa, hauskaa ja mukaansatempaava oli lueskella teidän kaikkien kivoja juttuja. Ihan vähän vaan unohduin koneelle.

Sehän meni sitten näppärästi!

IhaNaisten viikko

2011-07-25T23:46:00.000+03:00

Viime viikko juhlittiin monia ihaNaisia, kaikkiaan 627 000 naisella oli aihetta juoda nimpparikahvit :) Kaikista 33.sta vaihtoehdosta, minulla ja äidilläni on yksi yhteinen. Niimpä meillä on yleensä kesällä nimpparijuhlat, ja tällä kertaa kakut, piirakat, piparit, kahvit, limpparit sekä muut herkut nautittiin perheen kesken.

Nimpparikortin aloittelin jo aijemmin, edellisessä kätsyjen tapaamisessa. Leimakuva on Mirkan Tiimari löytöjä ja väritin sen Copiceilla sekä kimalleliimoilla. Perhonen on tehty Rva Kepposen lävistimellä ja väritetty samaisilla Copiceilla sekä kimalleliimoilla. Teksti on hopeinen ääriviivatarra, minkä väritin violetilla tussilla, ja samalla tussilla koristelin "tikkaukset" kortin reunaan. Tikkaukset on pieni yksityiskohta, mutta kokonaisuudessa kovinkin tarpeellinen :)

Ja tämä söpösen hempeä herkkukortti sopi mainiosti lahjakirjan kaveriksi. Äitini on todella taitava leipoja ja häneltä olenkin oppinut jo lapsena, että isotkin juhlat kymmenine tarjoiluineen järjestyy ihan vaan tuosta noin vaan! Vasta aikuisena olen alkanut ymmärtämään totuuden ;) Äiti leipoo mielellään meidän lapsien, miniän ja lapsenlapsien klassikko herkkuja, mutta kokeilee yhtä mielellään aina jotain uuttakin. Pipareista pitsikakkuun on yksi minun suosikki leivontakirjoista, ja tiedän herkkujen olevan äidinkin mieleen, jotenka ojensin tuon vaaleanpunaisen herkuttelun kortin kaverina. Äiti ilahtui kovin, ja ojensi sitten hykerrellen minun nimpparilahjan; perinteitä vaalivan leivontakirjan :D Ollaan niiiiiiin samalla aaltopituudella ♥

IhaNaisten nimpparilahjat :)

Hiljaisuus

2011-07-24T17:59:00.002+03:00

Olen yleensä "suuna ja päänä", tartun reippaasti asioihin, teen asioita urakka meiningillä ja nautin isossa porukassa yhdessä tekemisestä, hälinästä, ilosta ja loistosta. Mutta suurien onnettomuuksien kohdalla minusta tulee pienen pienen pieni. Haluan omieni lähelle, tehdä yhdessä jotain hyödyllistä ja kertoa samalla kuinka tärkeitä he ovat, pienin sanoin ja suurin teoin. Järkytyin Estonian upotessa, samoin kävi kaksoistornien iskun yhteydessä, ahdistun suuresti kaikista maanjäristyksistä, tsunameista ja tulva katastrofeista.

Norjan joukkomurhan, tai ehkäpä oikeammin teurastuksen, uutiset ovat järkyttäneet minua kovin. En halua avata radiota, en käydä kaupoissa tai liikkua ihmisten ilmoilla, koska en halua kuulla kenenkään sanovan mitään ajattelematonta katastrofista. Eilisen vietin siskoni ja veljen perheen kanssa, maalattiin leikkimökkiä ja oltiin yhdessä. Kukaan ei sanonut sanaakaan perjantain tapahtumista, kaikilla oli tarve olla läheisten kanssa.

Tänään ahdistun kaikesta, varsinkin puolessa tangossa olevista lipuista, uutisista, facebookista löytyvistä blogikirjotuksista, surusta ja tuskasta. En voi tehdä asialle yhtikäs mitään, en voi mitenkään poistaa tai parantaa sitä tuskaa minkä katastrofi on aiheuttanut. Toisaalta häpeän että mitä minä niin ahdistun, eihän se koskettanut minua. Kukaan rakkaani taikka läheiseni ei kuollut joukkomurhan uhrina, mutta jotain muuta minäkin menetin; ymmärryksen selittää tapahtunutta. Turvallisuuden tunne sai ison särön ja en pysty mitenkään selittämään sitä epäoikeudenmukaisuutta, mitä ne nuoret, heidän perheensä ja ystävänsä joutuvat nyt kokemaan. Luin Salli Saaren, Punaisen Ristin kriisipsykologiaryhmän johtajan neuvot pelon hallitsimisesta. Se ehkäpä vähän helpotti, ja auttoi ymmärtämään sekavia tunteitani ja jäsentelemään ajatuksiani. Toivottavasti se auttaa myös sinua.

Minä sytytän tänään kynttilät, palakoot ne ilta-auringon loistossa niiden kaikkien menetettyjen nuorten muistolle. Ja kun muutakaan en osannut, niin siivosin kotini, koska siivotessa ei suru niin vahvasti ahdista, ja leivoin mustikkapiirakan, se on jotenkin niin pohjoismaista, sekä lohduttavaa.

Pitäkää te kaikki huolta itsestänne ja raikkaimmistanne, halatkaa ja muistakaa kertoa kuinka tärkeitä olette toisillenne.

Konfirmaatio onnittelut

2011-07-23T09:19:00.006+03:00

Vaikka välillä tuntuu että askartelut on koko ajan levällään keittiön pöydällä, niin valmiita juttuja ei ole juurikaan päätynyt tänne blogiin asti. Siispä välillä vähän askartelujakin :)

Työkaverini kysäisi löytyisikö minulta korttia konfirmaatiosta onniteltavalle tytölle. No ei löytynyt, jotenpa päätin sellaisen tehdä.

Pohjana valkoinen 15x15cm korttipohja, taustana vaaleanpunaista/liilaa keijukaispaperia Dovecraftin DPP Fantasy-sarjasta. Kukat, ylempi perhonen ja leppäkertut Tiimarin uusista leimasimista, leimattuna Distress Inkin Walnut Stainella ja väritettynä akvarellipuuväreillä sekä Stickles-kimalleliimoilla. (Kukkien terälehtiin väritin hennosti vaaleanpunaista, ja laveerasin ne vedellä.) Lentävä perhonen on hauskoja paperisia laaserleikekuva perhosia Sinellistä, mikä myöskin väritetty akvarellipuuväreillä ja kimalleliimoilla. Perhoset ja leppäkertut kiinnitin lentelemään kohotarroilla, tyttömäisen vaaleanpunainen nauha, ja koristeet kiinnitetty clossylla, samoin pieni rusetti mitä korostin vielä violetilla kimalleliimalla, tietenkin :) Teksti hopeinen ääriviivatarra, minkä väritin violetilla tussilla.

Minusta tästä tuli oikein kiva kortti. Olisin saattanut sommitella kortin toisin, jos varastoista olisi löytynyt pieni risti koristamaan korttia, mutta kyllä tämä mielestäni menee oikein hyvin konfirmaatiokortista ilman ristiäkin.

Ja vielä toinen kuva kortista, missä värit ovat oikeammat, mutta puiden varjot läikittävät kortin. (Luonnonvalolla kuvaamisen haasteet :))

Onnittelut kaikille kesän rippilapsille :)

Hektistä heinäkuuta!

2011-07-17T23:27:00.001+03:00

Kovin on kiiruista tämä ihmislapsen elo näin heinäkuussa :) Vaikkei itsellä olekaan lomaa, niin muilla on, ja keksivät kaikkea kovin mukavaa tekemistä, menemistä, olemista, riekkumista ja kiekkumista! Minä kun olen tämmöinen sopuli, niin pitäähän sitä päästä lauman mukaan ;)

Perinteinen Klaanin Särkänniemen reissu tehtiin viime maanantaina. Sää oli mitä mainioin, ensin paistoi ja sitten satoi. Liki kymmenen tuntia mennä viipotettiin, riekuttiin, kiekuttiin, nautittiin ja pidettiin hauskaa.

Tärähtäneet vuoristoradassa

Klaani Tyrskyää, nuorin 6v. ja vanhin kohta 60v. :)

Delfiinit taputtivat lopuksi kiitokset ♥

Meitä oli matkassa kymmenen, nuorimmainen neiti rohkea 6v. ja vanhimpana heimopäällikkö kohta 60v. Kaikki laitteet tuli kierrettyä ainakin jollain kokoonpanolla, useampi useaan kertaan. Vaikea sanoa että kuka oli reissusta eniten innoissaan, veikkaanpa että veljeni 37v. ja poikansa 8v. osuvat kärki kolmikkoon :) Tärkeintä oli nauttia, huutaa ja laittaa aurinkorasvaa, arvatkaapas minkä kohdan minä unohdin?
Nim.merk. palanut otsa.

Suloisen Sunnuntain Suklaajuustokakku

2011-07-10T23:39:00.000+03:00

Koko suloinen sunnuntai meni grillaillessa mitä mainioimassa seurassa. Vein mennessäni Nina Lincolnin suklaajuustokakun. Ja kun talon rouva karppaa, niin etsin ohjeen vähä hiilihydraattisena täältä. Meillä pohjan täytyy lisäksi olla pähkinätön, eikä siinä siis saa olla kookosta taikka manteliakaan, joten kaura- ja vehnäleiseiden sekä joidenkin terveysjyvien kanssa pohja maistui liikaa joltain urheilupatukalta taikka undulaatin siemeniltä taikka pahvilta... Joten suosittelen tekemään pohjan kylläkin perinteisesti digestivekekseistä tai jättämään pohjan kokonaan pois :)

Mutta minä teen jatkossa tämän kakun siis näin;

NINA LINCOLNIN SUKLAAJUUSTOKAKKU

100g margariinia
100g digestivekeksejä hienonnettuna
100g tummaasuklaata, 70%
Täyte;
200g tummaasuklaata, 70% [puolet voi laittaa taloussuklaata, jos tummasuklaa on liian "kitkerää"]
400g maustamatonta tuorejuustoa
1,5-2dl makeutusjauhetta
2 keltuaista
2 valkuaista
4dl vispikermaa

Leikkaa irtopohjavuuan (24cm) pohjalle leivinpaperista sopiva ympyrä ja tee pohja. Sulata suklaa vesihauteessa taikka mikrossa [suklaa voi palaa herkästi, joten mikrossa riittää 1-2min, ja suklaata kannattaa sekoittaa aina välillä], sekoita sekaan rasva pieninä paloina ja anna seoksen sulaa tasaiseksi. [Pohjaan ei kannata käyttää juoksevaa pullo-margariinia, koska silloin pohjan koostumus ei pysy kasassa tarjoiltaessa.] Sekoita seos tehosekoittimella, tai muovipussissa kaulimille murskattujen keksien kanssa tasaiseksi massaksi, ja levitä massa tasaisesti vuuan pohjalle. [Pohjaa ei kannata "lääppiä" liian tiiviiksi, koska sitten valmista kakkua on hankala leikata.] Kun pohja on valmis, niin laita vuoka jääkaappiin lepäämään täytteen valmistumisen ajaksi. Tee täyte.

Sulata suklaa vesihauteessa taikka mikrossa. Laita yhteen kulhoon tuorejuustot, ja noin puolet makeutusjauheesta sekä kananmunista erotellut kaksi keltuaista. [Keltuaiset tekevät täytteen koostumuksesta samettisen, eikä se jäädy pakastimessa hilemäiseksi.] Sekoita massa tasaiseksi nuolijalla taikka lusikalla. Lisää sekaan vähän jäähtynyt suklaa, hyvin sekoittaen. Vatkaa puhtaassa kulhossa puhtailla vatkaimilla valkuaiset kovaksi vaahdoksi, ja lisää lopuksi vaahtoon loput makeutusjauheesta [vaahto pitää silloin paremmin ilmavuutensa]. Pese vatkaimet ja kuivaa. Vatkaa toisessa (tai siis kolmannessa) kulhossa vispikerma löysäksi vaahdoksi. Lisää täyte massaan kovaksi vatkatut valkuaiset varovasti käännellen nuolijalla taikka lusikalla, ja lisää sitten massaan varovasti käännelleen myös vielä kermavaahto [täytettä ei kannata sekoittaa voimakkaasti, ettei vaahdot lätisty, vaan täyte pysyy samettisena]. Kun täyte on sekoitettu tasaisen väriseksi, niin kaada se vuokaan pohjan päälle. Laita kakku pakkaseen, ja anna sen olla siellä vähintään neljä tuntia. Kakku säilyy hyvin pakastimessa, joten sen voi tehdä jo valmiiksi hyvissä ajoin.

Tarjoiltaessa ota kakku pakastimesta tuntia ennen tarjoilua, niin se ehtii vähän sulaa. Siirrä kakku tarjoiluastialle, ja tarjoile se halutessasi kera kermavaahdon [kakku on sen verran makeaa, ettei kermavaahtoa tarvitse makeuttaa].

Nauti hyvässä seurassa kahvin ja mehun kanssa ♥

Neiti 6v. synttärikortti

2011-07-04T10:45:00.008+03:00

Tämmöisen söpösen kortin tein ja vein siis eilen neiti 6v.lle. Arvata saattaa, että hän on meidän pikku-balleriina :) Kaunis leimakuva on leimattu Mirkalta, perhoset tehty Marthan leikkurilla, mitä lainasin Rva Kepposelta. Perhoset ja kuva väritetty Copiceilla sekä chalkseilla, ja koristeltu kimalleliimalla, koska koskaan ei voi olla liikaa kimalletta :) Taustapaperi ihanasta DCWVn The Blossoms & Butterflies-paperikosta.

Söpöistä heinäkuun alkua kaikille, ja iloista tätä viikkoa!

Loma toisilla, kesä kaikilla!

2011-07-03T22:45:00.002+03:00

Vapaa viikonloppu osui mitä mainioimpaan kohtaan :) Perjantain klo 23 ja maanantain klo 07 väliin mahtuu monta tuntia tehdä kaikkea hyvää!

Lauantaina suuntasin kohti piäkaupunkia. Vieläkin pidän siitä vapauden tunteesta, kun voi napata eväät mukaan joltain maamme sadoista huoltoasemista ja ajella pitkin kaunista Suomea. Radio raikaa, ja itse saa laulaa juuri niin lujaa, ja juuri niillä sanoilla kun haluaa, aurinko paistaa ja asfaltti rullaa alla :)

Auto pysähtyi tällä kertaa söpöiseen pihaan Espoossa. Päivä oli mitä kuumimmillaan, joten loisto idea oli pakata luut takaisin ilmastoituun autoon, ja suunnata hetkeksi ihmettelemään Askartelu Amaliaan. Maltillisten (??) ostosten jälkeen palattiin söpöisen pihan taloon, ja aikamme kahviteltuamme (ja juoruiltuamme) ryhdyimme tosi toimiin, askartelemaan!

Kepeästi voin ajaa sen 150km päästäkseni puuhastelemaan mukavassa seurassa, ihailemaan muiden luovuutta, höpisemään, nautiskelemaan, olemaan. Omat tuotokset jäivät kovin vähäisiksi, mutta muut olivat sitäkin tuottavampia. Ja mahtavan sotkun saimme ainakin aikaan :))

Iso KIITOS aivan huippumainiosta lauantai-päivästä ja 12tunnin askaroinnista Mirka, Rva Kepponen, Leonida ja uutena tuttavuutena piipahtanut Hanna! Erityis kiitokse Mirkalle, henkilökohtaiselle GPS:lleni :) Vieläkin olen sitä mieltä, että onko se nyt niin nöpönuukaa ajaako sitä Kehä I:stä länteen vaiko itään... Ihan kivasti pääsee Espoosta Töölönkin kautta kolmostielle ja kohti kotia!
*on vieläkin _todella_ ylpeä itsestään...*

Lauantain ja sunnuntain väliin mahtui siis paljon ajettuja kilometrejä sekä yöuinnin rauhoittamaa unta. Sunnuntai olikin sitten mitä suloisin veljen tytön 6v. synttäreillä.

Kälyni on ehta emäntä, jonka järjestämät kekkerit ovat aina niin herkullisia sekä mukavia. Eikä tuossa muussakaan suvussa mitään vikaa ole, joten ihan ihanaahan se on viettää koko päivä omiensa kanssa. Minä vein neidille lahjaksi pari erilaista askartelusettiä sekä kortin. Muita suosikkilahjoja oli yllättäen myös vaarin ostama vaaleanpunainen olkalaukku, mikä oli täys oikeita työkaluja, sekä kummitädin antamat lasten kangaspuut. Neiti 6v.llä on nyt sitten parempi työkalusetti kuin monesta kodista löytyykään, ja myös Isoveikka innostui kovasti kangaspuista; niitä pitäisi ehdottomasti markkinoida myös pojille!

Lahjuksia ja yhdessä askartelua

Isoveli kutomassa mattoa.

Ja taaskaan kukaan ei muistanut kuvata herkkupöytää, ennen kuin suuri osa herkuista oli tuhottu :) Mutta koko päivä meni synttäröidessä, ja nyt voikin hyvillä mielin painua untenmaille;

Tervetuloa uusi viikkoa, vanha viikko kohteli minua oikein hyvin, ihanasti, herkullisesti, onnellisesti, ystävällisesti ja rakkaasti! :)

mistä näitä senttejä tulee???

2011-07-01T20:20:00.002+03:00

En kyllä ymmärrä, mistä kummasta näitä senttejä vaan tulee ja tulee näin kesällä... Ihanata, onnellista, kesäistä ja herkullista viikonloppua kaikille! :D

Ei tuulen viemää, vaan postin tuomaa :)

2011-06-30T10:53:00.001+03:00

Buffasin täällä aijemmin facebookin askarteluhulinat tapahtumaa, nettimarkkinoita, mihin osallistui askartelutarvikkeiden nettikauppoja. En tiedä innostuitteko te muut tilaamaan, mutta minullahan homma lähti arvatenkin lapasesta... (yllatuuuuus).

Niinpä posti toi minulle monta ihanaa pakettia, mitkä vasta nyt kerkiän teillekin esittelemään (kuvat otettu siis ennen aurinkoisia päiviä ;)

Askartelu Amaliasta tilasin musteita

Paperitaivaan paketissa oli papereita, kolme erilaista leimaa, söpösiä silhuettikuvia ja pikkutarvikkeita

Purppurataivaan tilaukseen klikkailin papereiden lisäksi sydän stansit, muutaman leiman, perhosleikkurit, kimalleliimat sekä lisää mustetta. Lasikoru tuli kaupantekijäisiä.

Nea-Idealta tilasin kesän uutuus perhosien lisäksi pitsiä ja erilaisia tekstejä, napit tuli kaupan päälle.

Eli olen ihan toivoton tapaus, ja palaan taas jälleen kerran "en osta mitään nettikaupoista"-lakkoni pariin :D Mutta toi se posti jotain muutakin. Ihana paketti kopsahti postiluukusta viime viikolla, ja itku meinasi tulla kun olin niin otettu ja ilahtunut näistä söpöisistä saippuoista. Räpeltelevä Sanna-Mari on nämä ihanuudet tehnyt, ja ne tuli minulle kuin aikoinaan se kuuluisa faksi; pyytämättä ja yllättäen. Todella ihana yllätys, iso KIITOS Sanna-Marille yllätyksestä! :)

Käsin tehdyt omena ja kielo perhossaippuat

VV - ilman kolhuja

2011-06-29T00:36:00.000+03:00

Täh häh, luulitko notta tänään on keskiviikko? Minä kun olin juhannuksen töissä, ja kannoin 37tuntia sädekehääni, niin vietin viikonlopun sekä juhannuksen jälkijunassa. Kaiken järjen mukaan tänään on siis maanantai, ja aika maineikkaan viikon vinkin.

4.Viikon Vinkki;

Kesällä on herkkua keittää kananmunia uusien perunoiden kaveriksi, kesäiseen salaattiin taikka vaikkapa kermaviilikastikkeeseen tarjoillessa kalaa. Mutta kun laitat kananmunat kiehuvaan veteen, niin aina niistä jokin kolahtaa rikki, vaikka olisit kuinka varovainen. Ei hätää. Ota kattila, missä vesi kiehuu, hetkeksi pois kuumalta levyltä. Laita kiehuvaan veteen niin monta tulitikkua, kuin on keitettäviä muniakin. Laske munat varovasti veteen boolikauhan avustuksella. Siirrä kattila takaisin kuumalle levylle, ja keitä munia haluttu aika. Tulitikkujen rikki estää munia hajoamasta niin helposti :)

Keskikesän juhlat!

2011-06-24T09:04:00.014+03:00

Tänään ystäväni viettää valmistujaisia Pellossa asti, enkä päässyt lähtemään juhliin työvuorojen takia. Mutta lahja kumminkin matkasi Pelloon :) Kun tein aijemmin Moskova korusarjaa, niin mietin juurikin tätä ystävää. Tein korusarjaan vielä yhden kaulakorun, mistä vaan jotenkin tulee ystäväni mieleen vielä paremmin. Kaikki korut matkasivat lappiin koristellussa rasiassa.

Iloisia juhlia Pelloon ja pellonpientareille, niemiin, notkoihin ja saarelmiin.

Nauttikaa ystävistä, kesästä, perheestä, hetkistä, herkuista sekä hymyistä, ja pitäkää huolta toisistanne sekä itsestänne.

Niin minäkin teen, töissä :)

Viikon vinkki - imuritus

2011-06-20T11:13:00.000+03:00

Hirmusuosittu ja erittäin vakavissaan otettava Niksi-Pirkan hengessä laadittu juttusarja VV jatkuu edelleenkin. Tällä kertaa vinkki koskee jokaisen kotipuuhastelijan arkea.

3. Viikon Vinkki;
Aina kun poraataan seinää, niin jonkun täytyy uhrautua imurin pitäjäksi porakoneen nurkille. Voi miten tylsää. Ei hätää, tästä tylsästä tehtävästä pääsee luistamaan leveällä maalarinteipillä. Teippää imurinletku seinään, niin että putkipää on mahdollisimman lähellä porattavaa kohtaa, muttei kuitenkaan tiellä. Paina imuri päälle, ja anna porakoneen laulaa. Muista olla nopea, ja kun imurin letku pääsee irti teippauksesta, niin nappaa varpaat äkkiä pois alta.

Suunnittelua ja ideointia

2011-06-18T19:26:00.000+03:00

Pyörähdin tänään Ideaparkissa. Jos on joku muu, joka ei vielä tätä tiedä, niin ei kannata koskaan mennä Ideaparkiin pilvisenä lauantaina. Siinä ei ihimisen hermolepää. No mutta, tein hauskoja löytöjä päiväkahvien lisäksi :)

Hieno Murlan tarjotin saattaapi mennä lahjaksi, mutta tuo ihana emalimuki on elämäni ensimmäinen muumimuki, ja luultavasti jää myös ainokaiseksi! Eikös ole hiano! :D

Suunnittelen tässä yhtä pikkutaulukollaasia, ja näistä jutuista aijon sen rakentaa. Tuon keskellä olevan hauskan kortin sain synttärionnitteluna, muut paperit ja pikkukoristeet "löysin" tänään Sinellistä. Oi, tästä tulee kiva! :)

viikon vinkki - pika ohje

2011-06-13T14:14:00.001+03:00

2.Viikon vinkki;
Joskus löytää kivan ohjeen taikka reseptin intermänetistä. Mutta tietokone keittiössä, jauhojen, rasvojen ja muiden keskellä on hankala yhdistelmä kun koko ajan pitää käydä tarkistamassa notta mitäs sitten? Vinkki, lue resepti läpi huolellisesti, ja kirjoita ainesosat lisäysjärjestyksessä post-it lapulle. Liimaa lappu keittiön seinään tai kaapin oveen, silmiesi korkeudelle tai vähän ylemmäksi. Leipoessa on helppo vilkaista että mitäs sitten, tietokone ei suttaannu, ja aina välillä tulee oikastua selkäkin :)

Oma(n) maa(n) mansikka

2011-06-12T23:59:00.004+03:00

Amppelimansikassa hehkui puna, ja tämmöisiä sieltä löytyi! Poimin sadon, ja urakan jälkeen join loman päättymiskahveet, nautiskellen.

Huikea sato!

Onnea on - kesä ♥

2011-06-12T18:58:00.000+03:00

Voi mua onnellista, mullapa oli ihan paras kahden viikon loma! Perhettä, sukulaisia, ystäviä. Jännitystä, naurua, onnellisuutta. Rillailua, mökkeilyä, kaupunkilomailua. Jätskiä, mansikoita, maissia. Parvekkeesta nautiskelua, pitkään nukkumista, pirteänä heräämistä. Askartelua, shoppailua, sisustamista. Aurinkoa, aurinkoa, aurinkoa.♥

Nyt on niin hyvä mieli, että on ihan kiva mennä huomenna töihin, ja nauttia sitten elokuussa seuraavasta lomasta B-)

Loman parhaat asusteet; huulikiilto, huivi, aurinkolasit, vesipullo, kesäkassi ja suosikki sandaalit, aurinkorasva sekä kukkaro löytyvät kassista. Näillä mentiin! B-)

Askarteluhulinat; Kivan Tähäre

2011-06-12T12:01:00.040+03:00

Tässäpä vielä viimeinen Askarteluhulinoiden DT-tehtävistä. Ja tämä oli melkeinpä minulle mieluisin :) Kauhajoella oli tehty taustatyötä, ja perehdytty DT-porukan blogeihin. Tehtävä paketit lähetettiin niiden perusteella kunkin kiinnostuksen kohteen mukaan, ja minäpä sain tämän ihanan Me To You-askartelupakkauksen sekä pari korttipohjaa;

Minulla on krooninen tarve vauva-korteille, työkavereillekin on tänä keväänä syntynyt kaksi prinsessaa ja kaksi prinssiä, joten päätin tehdä heti näille vauvoille (ja vanhemmille :) kortit. Neljä samanlaista, mutta ihan erilaista korttia, käytettynä vain Me To You-setin tarvikkeita ja leikkureita ja liimaa. Kamera halusi vääristää vaaleiden korttien värit sinertäviksi, ja vaikka kuinka yritin muttaa niitä, niin tilannehan meni sitten vain huonommaksi... Mutta täsäpä minun söpöset Me To You kortit, todella kummallisissa väreissä :/

1.kortti pojalle (liilaa, minttua ja valkoista)

2.kortti tytölle (liilaa, keltaista ja pinkkiä)

3.kortti pojalle (minttua, vaaleansinistä ja valkoista)

4.kortti tytölle (liilaa, keltaista ja vaaleanpunaista)

Voi itku noita värejä... No mutta kyllä tuosta kuitenkin näkee miten kivoja erilaisia papereita, taroja, klemmareita, nauhoja ja paperinauhoja tuossa setissä oli. Minun mielestä todella kiva työstää ja riittoisa setti, mikä on kyllä noine hempeine väreineen ja lutusen söpösinen nalleineen ehdotonta vauvaonnittelu ainesta :) Ja kun setti on niin riittoista ja monipuolinen, niin siitä pystyy askartelemaan eri tasoisetkin askartelijat, mikä on aina iloinen juttu!

Kiitos lakeuksille kivasta, minulle ajatellusta haasteesta, mikä sai hymyn huulille :)

Askarteluhulinat; Anun Putiikit

2011-06-11T15:01:00.002+03:00

Anun Putiikit Kangasalta lähetti minulle DT-pakettina tämmöisen askarruttavan setin. Pahvinen kansio, erilaisia nauhoja, kolme ruuvikantaista haaraniittiä ja tägi. Ohjeena oli käyttää tuotoksessa ainakin kolmea näistä tarvikkeista. Pyörittelin nauhoja ja kansiota hetken jos tovinkin, minun mielestä kun nuo värit eivät sopineet sitten mitenkään yhteen. Lopulta päätin tehdä tarvikkeista tämmöisen kortin;

Korttiin käytetty tägi, kahta nauhaa, haaraniitti, ja kansion reunasta leikattu kalenteri SEKÄ vaaleansininen kortti, minkä toisella puolella oli haasteen ohjeet :) Eli tavallaan 6 tarviketta. Tägi on irrallinen, ja sen alle voi kirjoittaa onnittelut. Tämä kortti on tarkoitettu onnittelukortiksi tämän kesäkuun sankarille, sillä tuossa pikkukalenterissa menee päivät juurikin samaisessa järjestyksessä kuin nyt, niin kuin näette niin 11.pv on selvästikkin lauantai ;)

Tässä haasteessa oli kivointa tuo ohje, että on käytettävä ainakin kolmea tarviketta.

Askarteluhulinat; Nea-Idea

2011-06-10T19:01:00.048+03:00

Nea-Idea lähetti minulle ihastuttavan setin leimoja DT-tehtävää varten. Nea-idea on perheyritys, joka tekee kivoja suomalaisia leimoja. Ja te kaikki jotka olette haikailleet Uppo-Nalle leimojen perään, niin ne löytyy juurikin Nea-Idealta :)

Ja tunnustan heti, että tästä setistä puuttuu sellainen hauska tahra/auringonlasku/hiekka-leimasin. Se vaan otti ja katos, vaikka kuinka yritin etsiä, niin ei löytynyt kyllä niin mistään... Höh. Leimoja oli paljon, ja varsinaisia erillisiä ohjeita ei ollut muuta kuin käyttää leimoja monipuolisesti. Leimoillahan voi leimata niin puuta, kangasta, paperia, lasia, kuhan vaan käyttää kyseiselle pinnalle tarkoitettuja värejä. Minun kangasvärit ovat loppu ja maalit kuivuneet, mutta musteita ja papereita löytyy! Niinpä tein erilaisia kortteja erilaisiin tilanteisiin ja erilaisilla koristuksilla, tässä minun mallit;

Pikkuinen tägi-kortti nimpparilahjaan, kauniin tekstin lisäksi laitoin pikkukorttiin vain mustetta reunoihin, kukan, leppäkertun ja vähän kimalleliimaa.

Uppiksia tein kaksi erilaista korttia, sama kuva, mutta erilaiset koristelut. Nappisuoritus-teksi on leimattu violetilla kohopulverilla, Aurinkoa-teksti ihan tavallisella ruskealla distrikillä. Nalle väritetty Copiceilla, kukka tehty 3D lävistimellä ja aurinko stanseilla. En tiedä kummasta tykkään enemmän, ehkä kuitenkin auringosta :)

Minulle haastavin kortti oli tämä. Tai oikeammin haastavin leima oli tuo kaunis teksti "Surussa Myötäeläen", minkä halusin ottaa käyttöön ja kokeilla minkälaisen pelkistetyn surukortin siitä saan. Ruusut leimattu violetilla kohopulverilla, kukissa vähän kimalleliimaa. Teksti leimattu suoraa kartonnille mustalla Distrikillä, violetista nauhasta solmittu rusetti on kiinnitetty kahden mustan eyletin avulla, lopuksi vielä vähän mustaa pitsiä. Tämän kortin voi liittää kukkakimpun mukaan.

Iso kiitos Nea-Idealle, oli mielenkiintoista tutustua teidän tuotteisiin tämän haasteen innoittamana!

Askarteluhulinat; Askartelu-Amalia

2011-06-10T18:01:00.019+03:00

Sain Askartelu-Amalialta Espoosta todella hauskan DT-paketin, missä oli pahvisia taloaihioita, klipsurinkuloita ja useampi arkki kolmea erilaista paperia. Noista taloistahan olisi voinut tehdä mitä vaan, ovi-koristeen, jonkinlaisen vihkosen, tai onnittelukortin uuteen kotiin, taikka vaikka leikkimökkiin :) Mutta valitettavasti sain DT paketin sen verran myöhään, että aika ei meinannut millään riittää ihanien ideoiden toteuttamiseen. Tai no, saanhan minä tehdä noista vaikkasta mitä sitten jatkossa, mutta Askarteluhulinoille en kerinnyt tekemään kuin tämän kortin;

Setissä olleiden talon ja turkoosin paperin lisäksi käytin kortissa pieniä peilipaloja, koristeniitin missä on perhonen, kimalleliimaa, ja eri papereita. Käsintehdystä paperista tuli hauska struktuuri savupiippuun, ulko-oveksi sopi turkoosi paperi, minkä jätin raolleen kohotarroilla ja nuo hauskat katonharjan helmalaudat, alakerran ikkunan kukkalaatikko ja ovenkahvakin ovat luonnonvalkoiselle stanssatuista koukeroista :)

Ja tästä kortista tuli siis taulu, mikä on tuparilahja mukeloiden valmistuvaan leikkimökkiin! :D

Kiitos Askartelu Amalialle kivasta talosetistä, mikä innoittaa moniin eri askarteluihin :)

Askartteluhulinat hulluimmillaan!

2011-06-10T01:14:00.001+03:00

Tänään alkoivat facebookissa kolmen päivän mittaiset Askarteluhulinat osoitteessa http://www.facebook.com/Askarteluhulinat Jos vaan facebookailet ja olet kiinnostunut erilaisista askartelutarvikkeista, niin nyt kyllä kannattaa osallistua hulinoimaan! Luvassa hillittömiä messutarjouksia, arvontoja ja muuta mukavaa!!
Mukana messuilla ovat seuraavat askartelutarvikkeiden nettikaupat;

Anun Putiikit, linkki blogiin ja linkki facebookissa
Askartelu Amalia, linkki nettisivuille ja linkki facebookissa
Askartelu Sinisiipi, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Ilona Deco, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Kivan tähäre, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Nea-Idea, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Paperitaivas, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Paprus, linkki nettikauppaan
Purppurataivas, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa
Sinelli, linkki nettikauppaan ja linkki facebookissa

Kaikilla näytteilleasettelijoilla on messujen ajan erilaisia tarjouksia, arvontaja ja muuta mukavaa. Näistäkin hetkistä kerrotaan tuolla Askarteluhulinoiden sivuilla, joten kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan! Lisäksi puolet näytteilleasettelijoista ovat varanneet omat nimikkotuntinsa messuilta, jolloin he esittelevät omaa toimintaansa ja voisin kuvitella että tarjoukset ja arvonnat ovat silloin kovimmillaan ;)

Näytteilleasettajien nimikkotunnit:
Perjantai 10.06.2011
klo 18-19 ASKARTELU-AMALIA
klo 19-20 NEA-IDEA
Lauantai 11.06.2011
klo 15-16 Anun Putiikit
Sunnuntai 12.06.2011
Klo 12-13 KIVAN TÄHÄRE

Lähehän hulluttelemaan Askarteluhulinoille!

Makea kesäyllätys ystäville

2011-06-09T00:51:00.001+03:00

Askarteluhulinoiden haasteena on "Yllätys Ystävälle". Minun ystävät ovat kaikki kovin yllätyksellisiä, ja tälle ihanelle aurinkoiselle päivälle olinkin sopinut grillailu-treffit oikein mukavien ystävien kanssa, niin päätin tehdä heille yllätykseksi laatikollisen herkullisia marenkeja. Marenkien ohjeen löysin ihastuttavasta MallanMakeat-blogista. Koristelin rasian, laitoin sisälle leivinpaperia suojaksi ja sisälle marenkeja. Kuuman päivän takia en esivalmistellut marenkeja enempää, vaan tein ne loppuun grillailuvalmistelujen ohessa. Tuli kyllä ihan taivallisia herkkuja, suosittelen kokeilemaan!

Ja koska marenkiohjeita on todella monia erilaisia, niin laitanpa tähän ylös, miten minä homman seuraavalla kerralla tekisin :)

TÄYTETYT MARENKIPESÄT, n.16kpl

4 kananmunan valkuaista
2dl hienoa sokeria

Valmistele marenkien paistaminen piirtämällä leivinpaperin nurjalle puolelle lyijykynällä ympyröitä, esim juomalasia apuna käyttäen. Erottele valkuaiset yksitellen lasin kautta puhtaaseen kulhoon. Valkuaisvaahdossahan on todella tärkeää, että siihen ei tule mitään ylimääräistä, kuten keltuaista tai aijemmin käytetyistä vatkaimista jotain taikinan rippeitä. Ja marengin perusohje on se, että yhtä valkuaista kohden 0,5dl sokeria. Vatkaa valkuaiset valkoiseksi vaahdoksi ja lisää sokeri osissa vaahtoon. Vatkaa vaahtoa vielä pitkään, n.10min jotta siitä tulee kovaa ja kiiltävää ja sokeri kerkiää sulamaan vaahtoon. (Joissain ohjeissa vaahtoon lisätään myös ripaus suolaa, ja sitä vatkataan vesihauteen päällä, mutta mielestäni kotioloissa se on jo hifistelyä.)

Käännä uuni päälle, 100C (kiertoilmauuni 75C), laita marenkimassa pursotuspussiin [ehdottomasti ohjeen haasteellisin osuus] ja pursota leivinpaperin päälle ympyröitä, mihinkä pursotat vielä reunat. Paista marenkeja 60min 100C uunissa, laske uunin lämpö 50C:een ja paista vielä toinen tunti. Käännä virrat pois uunista, avaa luukku rakoselleen esim kapustan avulla ja anna marenkien kuivua uunin jälkilämmössä (monissa ohjeissa sanotaan että yön yli).

TÄYTE:
130g valkosuklaata
2,5-4dl vispikermaa
marjoja ja hedelmiä maun sekä sesongin mukaan

Sivele kuivuneet marengit valkosuklaalla, ettei ne pehmentyisi täyttämisestä, ja laita marengit hetkeksi jääkaappiin että suklaa jähmettyy. Vatkaa kermavaahto (halutessasi mausta se), pilko haluamasi hedelmät ja marjat. täytä marengit kermavaahdolla, hedelmillä ja marjoilla juuri ennen tarjoilua.

Nauti hyvässä, arvostavassa ja herkullisessa seurassa!

Kesäinen aamun hetki

2011-06-07T09:10:00.002+03:00

Näin lomaillessa ei oikein malta olla paikalla. Niinpä kotona tulee nukuttua ja aamupala nautitaan parvekkeella, kunnes taas mennään kohti uusia seikkailuja. Niinpä laitan vielä toisen sarjan kuvia päivitetystä parvekkeestani, mihin olen nyt kovin ihastunut, ja missä on ihana heräillä uuteen päivään. Vähän näissä on nyt toistoa, mutta lomalla on ihanaa kun päivät alkavat pitkästi, kauniisti ja raukeesti!

Aamukahvit parvekkeella, kera salaattiviljelmän

Kukkalaatikossa ilonani hopeavitjaa, lumihiutaletta sekä keijunmekkoa kiipeämässä pitkin lankoja

Mansikoita amppelissa, eli amppelimansikka :)

ja vielä päivitettynä istutukset, missä on myrkkymurattia, valkoista tähtisilmää ja tupsulaventelia.

Ja ei, en ostanut kasveja pelkän nimen perusteella, vaikka lumihiutaleesta, keijunmekosta ja tähtisilmästä voisikin niin kuvitella :) Pimeälle parvekkeelle on kiva saada valkoista vihreän lisäksi, ja keijunmekko on ihastuttava köynnöskasvi, voi kun se jaksaisi kasvaa oikein tuuheaksi!

Ihanaa päivää sinulle, mää meen taas! B-)

Maksamaton mainos ja 1.viikon vinkki

2011-06-06T19:31:00.000+03:00

Tänään alkaa Facebookissa Askarteluhulinoiden sivuilla haaste-viikko, mikä huipentuu viikonlopun askartelumarkkinoihin! Olkeehan tarkkana, haasteita satelee pitkin viikkoa, ja kaikki halukkaat voivat osallistua Facebookin kautta kesäisiin juttuihin :)

Ja samalla myös aloitan yleisön pyynnöstä uuden juttusarja (gröhöm), missä julkaistaan joka maanantai viikon vinkki, erään nimeltämainitsemattoman lehden Niksi-Pirkka hengessä. Juttusarja jatkuu koko kesän, ja mahdollisia juttuaiheita otetaan iloiten vastaan, osa saatetaan jopa julkaista. Ja herkimmillekin lukijoillemme mainittakoot, että näissä vinkeissä ei nähdä sukkahousuja. Nih.

1.Viikon vinkki;
Askartelujen lomassa pitää muistaa myös syödä, ja kotihampurilainen käy mainiosti kotoisaksi evääksi. Ettet sotkisi itseäsi totaalisesti ketsuppiin ja muihin tykötarpeisiin haukatessasi hampparia, niin laita sormin syötävä eväs suodatinpussiin. Myös makkaran, tortillojen ja muiden näpsäköiden sormieväiden syömistä suosittelen suodatinpussukasta.

Kesäinen ikkunakranssi

2011-06-06T01:13:00.000+03:00

(ja kuvankäsittely ohjelma "feeling blue")

Intouduin päivittämään olohuoneen kesäisen ikkunakranssin, mikä aijemmin siis näytti tältä. Poistin kranssista vihreät perhoset, mitkä irtosivat kohtuu helposti, pienet ruudulliset kukat ja nauhan jätin paikalleen, koska ne oli kiinnitetty kranssiin "melko" tiukasti.

Varastoista löytyi erilaisia paperikukkia, mitkä yhdistelin haaraniiteillä isommiksi ja pienemmiksi kukkasiksi. Lisäksi olin jo vuosia sitten hankkinut yhtä häälahjaa varten pikkuisia lintuja, mutta toteutinkin lahjan toisin ja linnut jäivät käyttämättä. Ulkokoristeisiin lintuja ei voi laittaa, koska niiden kiiltelevät silmät kiinnostavat oikeita lintuja (ja päätön styroksinen pikkulintu on _todella_ surullinen näkö). Mallailin kranssia liimailun välissä oikealla paikallaan, ja totesin että kranssin keskelle olisi kiva saada jotain. Maljakossa oli vielä nuupahtaneita omenapuunoksia, ja napsin yhdestä niistä lehdet sekä kukan raadot pois. Pätkäsin oksan sopivan kokoiseksi, pujottelin ja liimasin sen kranssiin, ja tein siihen vielä pieniä kukkia vaaleanpunaisista paperikukista ja heteistä. Kaikki kukat ja seitsemän lintua ovat kiinnitetty kranssiin kuumaliimalla.

Kranssi takaisin paikalleen, roikkumaan olkkarin ikkunaan siimalla, ja hyvä tuli! :)

Löydätkö kaikki 7 lintua?

Lomailua varjossa auringon alla B-)

2011-06-03T20:06:00.003+03:00

Tämä lomaviikko on pyörähtänyt vauhdilla!
Parveke sai kukat, olen jatkanut askartelua ja viettänyt ihania hetkiä auringossa ♥
Ihanan pöllähtänyttä viikonloppua itse kullekin! :)

Toukokuu on ihmisen parasta aikaa! ♥

2011-05-29T21:42:00.000+03:00

Näin tuplakaksosena rakastan toukokuuta ja varsinkin sitä kun se taittuu kesään. Tähän viikonloppuun on mahtunut niiiin paljon kaikkea, etten pysty sitä kaikkea edes kuvailemaan. Mutta päätelkää itse tämä ihana tunne, mikä on syntynyt sopassa mihin on heitetty synttärit, brita-kakku, siivottu koti, puhtaat lakanat, koko perhe, grillattuja herkkuja, kinuskikakku, syntymän odotusta, pitkien hiuksien letitystä, lahjoja, hyvän tekemistä, ystävien näkemistä, korttien askartelua, uuden oppimista & oivaltamista, kermakakkua, kuohuviiniä ja kesäloma!

Voi mua onnellista ♥

Matkustan ympäri maailmaa; Trastui!

2011-05-26T08:50:00.001+03:00

Korukoplan 7.haaste "Matkustan ympäri maailmaa" tuli valmiiksi. Ja miten hienoja koruja sitä maailmalla näkeekään! Minä heräsin haasteeseen vähän myöhässä, ja matkakohteista taisi olla silloin jäljellä enää Köpenhamina ja Moskova. No kävinhän sentään elämäni ensimmäisen kerran Moskovassa jo kuukausi sitten, joten lähes asiantuntijan ominaisuudessa pyysin itselleni varauksen kyseiseen matkakohteeseen :)

Mitä sinulle tulee mieleen Moskovasta?
Minun mieleeni pulpahti heti syvä punainen ja kulta. Tai ehkäpä vielä ennemminkin kullattu, kullan näköinen rihkama. Sinänsä haasteellista, koska en oikein pidä kummastakaan, itse kun suosin väri- sekä korumaailmassani hopeaa, turkoosia, sinistä, ruskeeta, farkkua, violettia... No mutta, hauskahan se on opetella uusia juttuja! Helmivarastoistani ei löytynyt mitään kultaista taikka punaista, joten niinpä piipahdin Sinellissä. Sinne olikin tullut kivoja lasihelmiä, ja siitä se ajatus sitten lähti! Lasihelmien lisäksi ostin kullanvärisiä korupiikkejä, kullan väristä ohutta metalliketjua ja kullan värisiä korulukkoja.

Ensin tein kaulakäädyn. Tästä oli parikin erilaista variaatiota. mutta kun ketju on niin kevyttä, niin käätyjen piti tulla keskelle korua eikä toiseen sivuun. Sinellin sekoituspussissa oli tuo hauska neliö-helmi, mikä oli päällystetty ohuella kultaisella metallilangalla. Purin langat, ja kieputin helmen päälle uudet metallilangat, ja laitoin sisälle yhden upean punaisen säröhelmen. Tässä on nyt melekosen vahvasti symboliikkaa, mutta ehkäpä tuo korun vasemmalla puolella kultaiseen häkkiin vangittu upea helmi kuvaa Moskovan menneisyyttä. Tai sitten se vaan on kaunis osa kimaltelevaa, kullan ja punaisen sävyistä korua. Kukin päättäkööt itse.

Rannekorun tein samaisista Sinellistä ostetuista lasihelmistä ja isommista pyöreistä syvän punaisista foliohelmistä. Pienemmistä helmistä osa on tummanpunaisia, hopeisella hileellä koristeltuna, ja osa kirkkaita kultaisin sekä punaisin juovin koristeltuna. Sidoin rannekorun liilalla koruvaijerilla, eri suunnista pujottelemalla. Tähän koruun laitoin kylläkin hopeiset korulukot, koska niiden koko on helpompi laittaa kiinni jopa yhdellä kädellä.

Lopuksi tein vielä samaisista helmistä siimaan pujotetun hiuskorun vanhaan hiusklipsuun. Keskellä olevan ison helmen kiinnitin koruun pikaliimalla, muuten "helmipötkylä" on kiinnitetty klipsuun siimalla kieputtelemalla. Tähän olen hyvin tyytyväinen, ja värien lisäksi myös "sotilaallinen järjestelmällisyys" kaaoksen keskellä tuo mieleeni Moskovan.

Tämä oli oikein hauska haaste, ja omasta mielestäni onnistuin siinä hyvin. Annoin ajatuksen laukata ja tein suosiolla useamman eri jutun. Koruista tuli kuitenkin minun näköisiä, ehkäpä jopa tavallisia, mutta juurikin sellaisia mitä oli kiva tehdä, ja joita joku voi joskus käyttää.

Yksi muuten haasteellisimpia asioita näissä koruissa oli kuvaaminen; ilman mallia on "hivenen" hankala ottaa itsestään kuvia korut päällä, ja aurinkokin temppuili. No mutta onneksi sentään 86sta otetusta kuvasta, jokusessa jopa näkyy korutkin ;)

Kurkkaus Moskovaan

2011-05-19T15:26:00.000+03:00

Viime yönä askartelin juttuja uusista ja vanhoista koruista sekä klipseistä. Lopputuloksia ei voi vielä julkaista, sillä koruilut liittyvät Korukoplan "Matkustan ympäri maailmaa"-haasteeseen. mutta tässä sentään pieni kurkistus puuhasteluihin.

Let them eat cake! ♥

2011-05-13T20:31:00.000+03:00

Ja vielä vähän asiaa kakuista :) Viime viikolla valmistui kakkutehtaalla hääkaakkuja. Lopputulos oli niin herkullinen, että tässä teillekin herkku ohjeet!

HÄÄKAKKU (määrät yhdelle, n.15-20hölön kakulle)

Pohjan leivoin Kinuskikissan huippu ihanan ohjeen mukaan

Kostutukseksi;
1dl sitruunalimpparia
1dl metsämarjajuomaa

1.täyte;
2,5dl flora vispiä
(1-2rkl vaniljajauhetta tukevoittamaan seosta)
200g maustamatonta tuorejuustoa
200g valkoista suklaata
1kpl liivatetta sulatettuna tilkkaan kuumaa maitoa

2.täyte;
2,5dl flora vispiä
(1-2rkl vaniljajauhetta tukevoittamaan seosta)
200g maustamatonta tuorejuustoa
1pss pakastemustikoita
2kpl liivatetta sulatettuna tilkkaan kuumaa metsämarjajuomaa

Valmista kakkupohja ohjeiden mukaisesti. Kakkupohja kannattaa aina paistaa edellisenä päivänä, niin se kerkeää vähän levätä ennen täyttämistä. Leikkaa kakkupohja neljään osaan. Valmista täytteet. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan, ja vatkaa täytteidein vispivaahdot. Lisää niihin halutessassi vaniljajauhe, sitten tuorejuustot. Lisää ensimmäiseen täytteeseen puolet valkosuklaasta sulatettuna, ja puolet muruksi pilkottuna. Toiseen täytteeseen kannattaa ensin lisätä tilkka metsämarjajuomaa, mihinkä liivatteet ovat liotettu, ja sitten vasta jäiset mustikat. Muuten liivate jäähtyy liian nopeeta "soiroiksi" kylmässä massassa.
Kostuta leikattu kakkupohja yksikerrallaan juomaseoksella, ja levitä päälle täytettä. Itse laitoin ensimmäiseen väliin mustikkaa, toiseen molempia ja kolmanteen valkosuklaata. Anna kakun tekeytyä täytettynä, mieluiten taas seuraavaan päivään.

Päällystä kakut kermavaahdolla. Voit pursottaa kakkujen koristeeksi kermavaahto+tuorejuustoseosta, tai päällystää kakut sokerimassalla, niin kuin minä tein. Tarkemmat sokerimassalla päällystämisohjeet löydät netistä, tai aijemmasta poustauksestani. Koristele kakut haluammallasi tavalla :)

Valmiit kakut lähdössä juhliin :)

Vielä kerran, tuhannesti onnea M ♥ M!

Askartelua, paskartelua!

2011-05-11T12:45:00.000+03:00

(kuva lainattu netistä)

Hupsista heijaa, lupauduin ystävällisestä pyynnöstä mukaan ensimmäisille Askartelumessuille Facebookissa 10.-12.6.2011 Ja niin kuin tapahtuman sivuilla kerrotaan, niin "Paikalla on useita yrityksiä, joilla on myös erityisiä messutarjouksia. Näillä messuilla ei ole välimatkoilla väliä! Ostosten lomassa on arvontoja, askarteluhaasteita ja yllätyksiä!" Jos hillutte facebookissa, niin tulkaa tekin mukaan! Askarteluhulinat

Äitille ♥

2011-05-08T13:34:00.002+03:00

En millään haluais makeilla, mutta kun sitä ei voi vähemmilläkään sanoilla kertoa. Minulla on maailman paras äiti. Ja tämä on kuulkaas ihan empiirisen tutkimuksen tulosta, mutta en ole nähnyt vielä ketään muuta äitiä, joka olisi minun äidikseni päässyt. Olen kyllä tavannut monia mahtavia äiti-ihmisiä, ihmisiä joita arvostan suuresti ja joita ihailen läheltä sekä kaukaa. Mutta yksikään heistä ei ole kuin minun äitini.

Minun äitini kun on pieni ja pyöreä, äiti hopea, joka hymyilee niiiiin kauniisti ja joka on niin kiltti ja hyvä ihminen, joka kylläkin suojelee omiaan kuin leijona, jos tarve vaatii. Minun äitini murehtii liikaa meidän lasten puolesta, ja jos hän saisi niin hän kantaisi meidän kaikki murheet ja siivoaisi sekä silittäisi ne pois. Minun äitini rakastaa meidän lasten ja lastenlasten lisäksi kukkia, luonto-ohjelmia, historiaa, kauniita esineitä, opaaleja, lakritsia sekä salmiakkia, aamutossuja, kaukaisia maita, hyviä kirjoja ja unelmointia. Ja äiti haaveilee hyvästä vanhuudesta terveenä, lastensa lähellä, kukkapenkkiä kuopsuttaen ja auringon säteistä nauttien. Äiti näyttää rakkautensa meille sanoin ja pienin teon, hän hoitaa lapsenlapsia, silittää ja tiskaa, auttaa parvekekukkien kanssa ja ompelee sekä neuloo klaanilleen vaatteita tarpeen ja toiveiden mukaan.

Minun äitini on antanut minulle puolet geeneistäni, nimensä, hymynsä ja kauniit tummanruskeat silmänsä. Äiti on kasvattanut minusta hyvän ihmisen. Ja niinpä minä tein äidille tämän kortin ja kaakun, sillä haluan tänäkin päivänä kertoa kuinka tärkeä ja rakas ja ainutlaatuinen hän onkaan.

Hyvää äitienpäivää meidän äitille ♥

ja kaunista äitienpäivää kaikille muillekin ihanille äiti-ihmisille!

Kakkutehtaan tuotantolinjalla

2011-05-07T16:23:00.002+03:00

Jaahas, ja terkut kakkutehtaalta. Tehtaalla on tällä viikolla paiskittu hommia urakalla, tosin tällä keikkatyöläisellä on välillä painanut päälle toisen työpaikan ajalliset vaatimukset, välillä vaivannut pahemmanluokan istumalakko, ja välillä urakka on ihan muuten vaan pissinyt. Tähän ikään mennessä, ja tällä elämän kokemuksella varustettuna, en vieläkään muista että toiselle tehdessä yksinkertaisimmatkin asiat saattavat mennä pieleen, vaan naivistesisti kuvittelen ennen aloitusta kaiken menevän hienosti, ja homman olevan piece of cake. Tadaa.

No mutta lupasin siis tehdä hyvän työkaverini veljen hääjuhlaan kaakut. Tahtomiset oli sanottu jo alkuvuodesta, mutta pirskeet lähimmille järjestettiin vasta päivien valjettua, eli kevään korvalla. Nuori rouva ei oikein osannut kertoa kälylleen mitä kakuilta toivoisi, kuinka monta niitä pitäisi tehdä, ja mitä niissä pitäisi olla. Lopulta määräksi sovittiin kolme kakkua, mitkä päällystetään valkoisella sokerimassalla ja missä yhdessä lukee M ♥ M. Koristelujen väriksi työkaverini päätti vaaleanpunaisen lisäksi liilan. Muuten sain siis vapaat kädet, ja matkalla muovautui myös kasa toiveita, mitä kakkuihin ei ainakaan saisi tulla. Selvä peli siis.

Tiedättekös kuinka paljon työtä tuollaisten kakkujen tekemisessä on, ja kuinka paljon ne tulevat maksamaan? Noh, kohta tiedätte. Tässä pienenä listauksena erään kakkutehtailijan tarina kolmesta hääkakusta ja niiden syntyprosessista;

- esivalmistelut; käy ruokakaupassa, kakkukoristekaupassa ja raahaa kotiin kaksi kassillista ostoksia. Käy lainaamassa äidiltä ja isänvaimolta irtopohjakakkuvuuat, koska et löydä omistasi kuin yhden. Käy parissa konditoriossa kyselemässä pahvisia kakkulaatikoita, ja osta ne ensimmäiset. Siivoa koko keittiö, ota esille monta kulhoa, ja valmistaudu henkisesti.

- päivä 1. Leivo kakut. Vatkaa suuressa kulhossa perusteellisesti aina yhden kakun taikina, askartele leivinpaperista ympyrät irtopohjavuokien pohjalle, ja yritä tihrustaa että lyijykynäpuoli ei tule vasten kakkutaikinaa. Kiroa sähkövatkain, joka juuri nyt päättää ruveta ryttyilemään, ja sammuta se aina silloin kuin väännät vatkaimet pois solmusta, takaisin oikeille paikoilleen. Malta paistaa kakut kypsäksi asti, ja vatkaa uusitaikina valmiiksi aina vasta sitten, kun edellinen kakku on ollut uunissa jo tovin. Välissä voit googlailla muita kakkuohjeita, joidenka paistoaika ei olekaan reilut 60min. Kakkujen paistumista odotellessa kerkeät myös tiskaamaan ja siivoamaan keittiön, sekä jäähdyttelemään ylikuumenevaa vatkainta. Muista uhkailla sitä välillä, niin se älyää pysyä kasassa. Laita jäähtyneet kakut vuuissaan pinoon jääkaappiin, mihinkä olet raivannut niitä varten tilaa. Varaa leivontapäivänä aikaa vähintäänkin 4tuntia.

- päivä 2. Tee kakkujen koristeet. Lämmitä Tiimarista alennuksesta ostettu sokerimassa mikrossa, painele se tasaiseksi, kaulitse massa ohueksi ja ota siitä kukkamuoteilla erilaisia kukkia. Kiroa huono, mureneva, pahaltahaiseva, nopeasti kuivuva ja herkästi repeytyvä massa, ja vanno ettet huoli sitä enää ikinä, vaikka ilmaseksi saisit. Kerää aina välillä massan rippeet kulhoon, lämmitä uudestaan, tee palloksi ja kaulitse taas alosta. Harmittele kun joka kaulitsemiskerran jälkeen massasta tulee huonompaa ja huonompaa. Laita osa valmiista kukista kuivumaan pikkuvuokiin, notta kukista tulee kolmiulotteisia. Kiukuttele ja kiroa, kun kukkien terälehdet murtuvat poikki, vaikka kuinka varovasti yrität laittaa niitä kuivumaan vuokiin. Aloita aina välillä koko homma alusta. Kunnes massa on lopulta niin kuivaa, surkeeta ja murenevaa, ettei siitä saa yhtä ainuttakaan ehjää kukkaa. Toki siltikin vielä kannattaa yrittää ainakin vielä pari kierrosta, jos vaikka onnistuisitkin. Kun olet saanut valmiiksi kaikki 83 kukkasta, siivoa keittiö ja sivele kuuman sokerimassan polttamiin kämmeniin Flamazine-voidetta. Varaa koristekukkien tekoon aikaa 3tuntia.

- päivä 3. Täytä kakut. Valmista kaksi täytettä. Tee ensimmäinen täyte suuressa kulhossa. Ole tarkkana kun sulatat suklaata mikrossa, jotkut kuulemma onnistuvat polttamaan sen. Lisää kaikki aineet kulhoon, ja vatkaa hyvin. Tällä kertaa yritä vaikuttaa vatkaimen hengissäsäilymiseen kehumalla sitä. Siirrä valmis täyte kahteen pienempään kulhoon, koska isoja kulhoja on vain yksi. Tiskaa isokulho sekä vatkaimet, ja tee valmiiksi myös toinen täyte. Kehu vatkainta kun se selvisi loppuun asti, ja samalla salaa suunnittele uuden hankintaa. Ota kakkupohjat yksitellen jääkaapista, avaa vuuat pois ympäriltä ja leikkaa kakut tasaisesti neljään kerrokseen. Ole tässä tosi tarkkana, myös viimeisen kakun kohdalla, ja käytä suosiolla talouden terävintä sahalaitaveistä, koska semmoiset kakkusahat tekävät kummiskin tenän. Kokoa kakku ylösalaisin, niin että paistopinta on pohjalautasta vasten, siitä tulee kakulle tukevampi pohja. Laita kerrosten väliin täytettä niin että 1.täytettä ekaan väliin, tokaan väliin molempia täytteitä, ja kolmanteen väliin 2.täytettä. Muista kostuttaa kakkukerrokset ennen täytteen laittamista. Kokoa kakkuvuoka takaisin kakun ympärille, ja laita sitten vasta viimeinen kerros täytettä ja viimeinen kakkukerros kanneksi. Paina kevyesti, ja nosta kakut taas pinoon jääkaappiin. Laita kakkujen väleihin leikkuulaudat tukevoittamaan pinoa. Ja huom, ne leivontaleikkuulaudat, ei ne millä on leikattu sipulia. Siivoa taas koko keittiö, ja tiskaa kaikki kulhot sekä systeemit. Varaa tähän aikaa 3tuntia, tosin 2tuntiakin riittää jos kello käy jo puoltayötä ja uni painaa silmää.

- päivä 4. Päällystä kakut. Käytä kakkujen päällysteeksi varmuuden vuoksi hirmukallista ruokakaupasta ostettua sokerimassaa, koska se on varmasti laadultaan parempaa, ja oikeamman väristä kuin Tiimarin halppisversiot tai itse tehty. Ota kakut yksitellen jääkaapista ja poista varovasti kakkuvuuan reunat. Vatkaa pari purkkia vispiä ja tee niistä paksu vaahto, millä eristät kunkin kakun yksitellen, kauttaaltaan kermavaahdolla lääppien. Tee neljästä paketillisesta sokerimassaa iso pallo, ja kaulitse se pyöreäksi levyksi. Aloita alusta, koska levystä tulee ihan kummallisen mallinen. Kun saat sitten levystä pyöreän, niin aloita kuitenkin alusta, koska levy on tarttunut kiinni tarttumattomaan leivonta-alustaan. Etsi kaapista tomusokeripaketti ja levitä sitä leivonta-alustalle. Ja pöydälle. Ja käsiisi, otsaasi, lattialle ja vaatteisiisi. Kaulitse pyöreä, tasainen levy massasta, ja nosta se tasaisesti kakun päälle. Kiroa repeilevä massa, ja ole kiitollinen valkoisesta väristä, jolloin kermavaahdon näkyminen ei niin haittaa, ja päätä heti silloin kukkien paikat juurikin niihin reikä kohtiin. Tasoita päällinen tomusokerikäsillä kakun päälle, leikkaa ylimääräiset pois ja tasoittele lisää. Irrota kakku varovasti pitkällä, ohuella veitsellä alustastaan ja nosta vielä varovaisemmin kakku muovisen kakkupaperin päälle, pahviseen kakkulaatikkoon, mitä ei ole vielä taiteltu muotoonsa. Nosta kakku alustoineen hetkeksi syrjään, tuolille taikka hellan päälle, taikki mihinkä nyt kaaoksessa mahtuu, ja päällystä samanlailla kaksi muutakin kakkua. Lopuksi tee vielä kahden kakun alareunaan valkoisesta sokerimassasta "nauhat" koristeeksi, juuri sen kokoiset nauhat mitkä peittää rumimmat rypyt ja repeämät. Kokoa kakkulaatikot, taittelu on kyllä hivenen hankalaa kakun ollessa jo laatikossa, ja fiksaa laatikon reunoihin pienet lovet, ettei liian matalien kakkulaatikoiden kannet painu paikalleen, vaan jäävät koholleen. Nosta kakut laatikoineen taas jääkaappiin, ja toivo että kansi viritelmät kestää, eikä kakut romahda. Siivoa taas keittiö, tiskaa ja imuroi. Varaa tähän aikaa 5tuntia, tosin 4tuntia riittää jos et jaksa siivota, vaan sammutat keittiöstä valot ja katsot huomenna että mitä on tehtävissä.

- päivä 5. juhlapäivä; Ota heti aamulla yksi ylimääräinen beetasalpaaja. Ota kaikki kakut jääkaapista, ehjänä, ja asettele ne varovasti pöydälle. Tarkista kännykästä että mitkä tekstit pitikään kakkuihin kirjoittaa, ja hahmoittele kirjaimet sukkapuikolla kakun pintaan. Harkitse otatko vielä toisen beetasalpaajan, ja kirjoita tekstit kakkuihin. Kiroa ruma käsialasi ja huono tuubiväri. Sommittele kukkaset ja kiinnitä ne varovasti paikalleen kakkuun. Lisää myös vähän vihreää kimalleväriä kukkien ympärille. Anna kakkujen kuivua tunti, ja toivo että olisit noussut sittenkin heti silloin kun kello soi, jotta kakut olisivat kerenneet kuivumaan kauemmin ja olisit kerinnyt siivoamaan keittiön ennen kuin kakut haetaan. Tähään loppu silaukseen saa menemään 5tuntiakin, mutta jos olet pitkäänkin torkuttanut, niin hommasta selviää melkein 1tunnissa, ainakin 2tunnissa.

Ja mitä sitten tämmöiset kakut maksaa? No kakkupohjien aineet maksoivat 6,93euroa, täytteet 31,75euroa, kakkujen koristelemiseen käytetyt aineet 53,44e (kaupan sokerimassa on ihan kipeän kallista) ja lisäksi kakkujen alustamuovit sekä kakkulaatikot 5,21e, IKEAsta hommatut puiset tarjottimet kakuille 14,85e, Flamazine-voide 14,15e ja uusi vatkain semmoset 40-70e, mallista riippuen. Tekemisestä kehtasit pyytää vain 30euroa+materiaalit, tosin palovammavoide ja uusi vatkain ovat henkilökohtaisia investointeja. Ihan kauheasti ei tule tuntitakselle hintaa kun teki reilu 16tuntia töitä.
Mutta olihan se toki hauskaa, ja muistanpahan taas, ettei kannata tehdä toiselle, silloin kun tuppaa menemään ihan yksinkertaisetkin asiat pipariksi, vaikka toiveissa olisikin kakkuja ;)

Voi kaunis Marjaana

2011-05-07T11:35:00.000+03:00

Voih, olen niin ihastunut tähän biisiin. Ei voi mitään, hymy vain hiipii huulille! :)

SMG; Kaunis Marjaana

Hassu linkitys, mutta kun tämä ihanuus ei ole YouTubessa. Iloista, aurinkoista toukokuun viikonloppua kaikki ihanat Marjaanat, Merjaanat ja muut sekä muuraajat! :)

Haraso!

2011-05-02T23:33:00.000+03:00

Tänä wappuna tein poikkeuksen, enkä lupautunut töihin jotta muut halukkaat saavat juhlia vapailla. Noup, minäpä olinkin se ronttimusponttimus, joka reippahasti pyysi wapun vapaaksi. Ja olinkin kuulkaas vapaa kuin taivaan lintu, sillä pääsin pikkupikkusiskon kanssa Moskovaan taitoluistelun MM-kisoihin! Reissu oli enimmäkseen hotellia, matkoja paikasta toiseen autonkuljettajan ajamana, jäähallia ja muuta suljettua maailmaa. Mutta näin ripauksen Moskovaakin, ja pidin näkemästäni. Kaupat jäi kiertämättä ja jopa tuliaiset ostamatta, mutta jotain valokuvia sentään jäi muistoksi :)

Moskovan ytimessä

Maailmanmestarittaret

Taitoluistelun maailmaa

Ihania lettejä

Paahdetta

2011-04-26T23:31:00.000+03:00

Minun pääsiäinen livahti töissä, ja niinpä olen nyt vuorostani vapailla, kun muut yrittävät sinnitellä pätkäviikkoa :) Ja jotenkin pätkä tämä viikko kyllä onkin, tai siis aika soljuu silmissä, epäilen vahvasti jonkin laittaneen tiimalasiini juoksuhiekkaa!

No mutta, nautin silti, ihan joka hetkestä ja hiekan jyvästä. Hauskinta on, kun saan nauttia tällä viikolla koko meidän klaanista, erityisesti pikkupikkusiskojen seurasta. Tänään meinasi iskeä nuorimmaiseen tylsyys, se tauti missä ensi oireina on se "mulla ei ooo mitäään tekeeeemistä". Ehdotin että leivottaisiin, ja silmät kirkastuivat kun tyttö kaivoi jostain esille kirjoittamansa Creme Brulé-ohjeen.

(kuvan saat isommaksi klikkaamalla)

Sen verran parantelisin kyseistä ohjetta, että laittaisin keltuaisia kaksi lisää, eli kaikkiaan kahdeksan, enkä lisäisi massaan niin paljon sokeria, vaan pari ruokalusikallistakin riittäisi. Vaniljatanko kannattaa avata ja siemenet kaapia kattilaan ennen keittämistä, sillä kuumaa tankoa on varmasti hankala käsitellä. Paistoaika kannattaa myös tarkistaa, meillä ei riittänyt 45minuuttiakaan vesihauteessa. Pinalle laitoimme ruokokidesokeria, mikä paahtui oikein hyvin.

Toisaalta, paahtaminenhan on välinelaji. Meillä loppui tohottimesta kaasu, mutta kuumailmapuhaltimessa kylläkin piisasi lämpöä ;)

Pääsiäiskakku

2011-04-21T22:31:00.007+03:00

Mämmi kuuluu pääsiäiseen, ja tässä kakussa sen maku on kivan mietoa, maltaista, että tämä kakku maistuu nirsommallekin suulle :) Tämä ohje on mukailtu Hellapoliisin ohjeesta.

MÄMMIKOURAN PÄÄSIÄISKAKKU

Pohja;
18kpl digestivekeksejä
1dl juoksevaa margariinia/ sulaa margariinia
2rkl kahvia
(1tl kaakaojauhetta)

Täyte;
3-4 liivatelehteä
2dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200g maustamatonta tuorejuustoa
(1tl vaniljasokeria)
2rkl kahvia
0,5dl sokeria
n.300g mämmiä (puolet isosta tuokkosesta)
70g tummaasuklaata pieneksi rouhittuna

Ota irtopohjavuoka, ja leikkaa sen pohjalle sopivan kokoinen ympyrä leivinpaperista. Tee kakun pohja. Murskaa keksit kaulimella muovipussissa, tai tehosekoittimessa. Laita keksimuru kulhoon, ja sekoita joukkoon margariini, kahvi (ja kaakaojauhe). Kahvin takia pohjaan ei tarvitse käyttää rasvaa niin paljon. Levitä seos vuuan pohjalle tasaiseksi. Seosta ei kannata kuitenkaan painaa liian tiiviiksi, ettei kakun pohjasta tule kivikova, vaan "lääppiä maltillisesti".

Tee täyte. Laita liivatelehdet kulhoon, ja anna niiden liota kylmässä vedessä kun teet täytteen. Vatkaa vaniljavaahto melko kovaksi vaahdoksi ja sekoita sen sekaan tuorejuusto (ja vaniljasokeri). Nyt voit luopua vatkaimesta, ja siirtyä lusikalla sekoittamiseen. Ota liivatelehdet kylmästä vedestä, ja puristele ne hyvin. Kuumenna kahvitilkka tarvittaessa mikrossa, ja sulata siihen liivatteet, sekoittamalla hyvin. Sekoita sitten liivatekahvi tasaisesti täytteeseen.

Jaa täyte kahteen kulhoon. Ensimmäiseen kulhoon lisää täytteeseen mämmi ja sokeri, jälleen lusikalla hyvin sekoittaen. Toisen kulhon täytteeseen lisätään rouhittu suklaa. Kaada ensimmäisen kulhon täyte vuokaan, kakkupohjan päälle, ja kaada sitten toinen täyte kakun päälimmäiseksi. Nosta kakku hyytymään jääkaappiin, tai voit myös hyvin pakastaa sen. Päälimmäinen täyte painuu toisen täytteen sisään, mutta se ei haittaa. Jos haluat kakkuihin selkeämmät kerrokset, niin lisää yksi liivatelehti ja anna kakun hyytyä ainakin puolisen tuntia jääkaapissa, ennen kuin lisäät toisen täytteen.

Tarjoiltaessa irrota kakku vuuasta, ja siirrä tarjoiluvadille/lautaselle. Koristele kakku pääsiäiskarkeilla tai suklaalla. Jos olet pakastanut kakun, niin ota se pakkasesta hyvissä ajoin, ainakin tunti ennen tarjoilua. Umpijäistä kakkua on hirmuhankala leikata ;)

NÄIHIN KUVIIN, NÄIHIN TUNNELMIIN, TOIVOTAN HYVÄÄ, TURVALLISTA, LEVOLLISTA JA HERKULLISTA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

Nenäkäs nokka, vai nokkava nenä? - Ihan nenä vaan.

2011-04-20T21:52:00.001+03:00

Arvasin täällä käyvän useita valveutuneita kasvattajia, jotka säntillisesti vastaavat kaikkiin kyselyikäisen kysymyksiin. Ja hei, kukaan ei edes vastannut että siks kun miks on niks. Nih.

Mutta siis minun maailmani jälleen lähes mureni; olen aina luullut, että kaikki lapset änkevät jotain nenäänsä! Mutta ei, se ei olekkaan näemmä normaalia. Siis muissa perheissä, meillä se kylläkin oli kovinkin tavanomaista.

Veikka oli aikoinaan tarhan kovin jätkä, koska sillä oli kaksoissiskot ja sen nenästä tuli niin herkästi verta. Sillä oli usein jokin paperitollukka nenässä. Ja me siskon kanssa ängettiin nenään sitten muuta. Siskolla oli ainakin pajunkissa, helmiä ja leppäkerttu, minun suurin kompastuskivi oli sinitarra. Siitä piti pyöritellä pikkupallo, minkä tungin nenään, ja sitten piti yrittää että joko sen tällä kertaa saisi itse pois nenästä. Koskaan ei saanut. Ja sitten piti yrittää vähän lisää, koska isä oli sanonut että vielä kerran laitat sitä sinitarraa nenääsi, niin otetaan koko nenä pois. (uhkailu, lahjonta, kiristys, you know...). Ja lopulta piti sitten aina tunnustaa isälle, joka otti nenään kuulumattomat esineet pois nenästä, siihen hommaan tarkoitetulla pinsetti-pihdillä. Niillä lääkekaapin toisilla pinsetti-pihdeillä nypättiin pois heiluvat maitohampaat, mutta ei niistä pihdeistä sitten sen enempää.

Mutta niin, olen aina kuvitellut kaikkien lapsien kokeilevan nenänsä mahdollisuuksia. Sillä nenäänhän mahtuu yllättävän isojakin legoja ja helmiä. Minun nenä murtui jokunen vuosi sitten, ja ne nenän sisällä olleet "lastoituslevyt" olivat kyllä ihan käsittämättömän suuret. Ja siis minun nokkanihan on oikein sievä sekä sopusuhtanen, varsinkin sen murtumaa seuranneen nosejobin jälkeen, joten ihan tavalliseenkin nenään mahtuu vaikkasta mitä... Edelleenkin haluan katsoa maailmaani vaaleanpunaisten lasien läpi, ja siksi uskonkin, että maailmassa on olemassa kiintiö lapsiin jotka änkevät ylimääräisiä pikkuesineitä nenäänsä, ja niihin jotka nuolaisevat pakkasella rautatankoa. Sitä _minä_ en uskaltanut koskaan tehdä :o)

Kyselyikä

2011-04-18T22:40:00.000+03:00

Minun blogini on aikasta kiltti lapsi. Välillä se piirtelee seiniin, ja kirjotteleekin, välillä on pientä uhmaa havaittavissa, mutta kuitenkin keskivertoa helpommin on uhmaiästäkin selvitty. Käytökseltään se on kiltti, pohtiva, kunnioittava, arvostava ja ymmärtävä. Mutta nytpä sitä vaivaa pahemman luokan kyselyikä. Sen tekisi mieli kysellä vaikkasta mitä, ja minen jaksais yksin vastata.
Joten vastatkaa tekin, kommentteihin, blogiinne tai vaikkapa molempiin!

Mikä on lempiruokasi?
Mikä on suosikki bändisi/ muusikkosi?
Mitä uutta ihanaa olet löytänyt tänä vuonna?
Mitä vahtaat telkkarista?
Missä olet hyvä?
Miten tälläydyt?
Missä maassa haluaisit asua, jollet saisi asua Suomessa?

Lupaan olla blogini vastuullinen kasvattaja, ja palata näihin kaikkii aiheisiin täällä, ensin vähän kyseltyäni, kuulosteltuani ja katsottuani. Ja vielä boonuskysymyksenä, työnsitkö lapsena mitään nenääsi??

Viikon lehtikatsaus

2011-04-11T10:08:00.073+03:00

Viime viikko oli kiiruinen, varsinkin jos sitä vertaa kolmeen edelliseen viikkoon. Keskiviikosta sunnuntai-iltaan tuli paiskittua töitä reilut 50tuntia, mikä otti aikasta koville kolmen sairastelu ja toipilointi viikon jälkeen :) Mutta kuulkaas ihan sitten niinkin kiire oli, että en kerinnyt lukemaan mitään viikolla tulleita lehtiä. Ja koska oli kuun sekä kevään alku, niin lehtiähän oli monta. Vihdoin eilen illalla pääsin käpertymään suosikki lehtieni kanssa peittoihin, huilaamaan ja nautiskelemaan ihanista kuvista.

Näemmä lakanoiden mankelointi on so last season..

Aloitin selailun herkullisesta Maku-lehdestä, ja ihailin kaikkia erilaisia kevään juhlapöytiä. Voi että kun olisikin kiva järjestää kekkerit! Tai ihan vaan pitkä brunssi, tai jotain muuta kivaa juhlittavaa :) Seuraavaksi selasin tuon Oma Koti Kullan Kallis-lehden. Olettekos törmänneet siihen?

Itse olen ollut tilaajana kohta kolme vuotta, melkeinpä sen aikaa mitä lehti on ilmestynyt Suomessa. Olen melkeinpä yllättäen tykästynyt kauniiseen, käytännöllisen sisustajan lehteen, mikä on kyllä luvalla sanoen vieläpä halpa! (Tosin, nuo muut minulle tulevat lehdet ovatkin kyllä luvattoman kalliita, ja siksi ne välillä huilailevat tauolla, kunnes taas tarjouksiksi muuttuvat...)

Mutta niin, tuo Oma Koti Kullan Kallis on tutustumisen arvoinen, sympaattinen lehti. Aluksi se oli kovin ruotsalaisvoittoinen, mutta nyttemmin siinä esitellyt kodit ja sisustusideat ja tarvikkeet ovat alkaneet olemaan Suomesta löytyviä helmiä. Tällä kertaa lehteä selatessani, hätkähdin kun näin tutut kasvot :) Kaverini koti esiteltiin lehdessä Meren innoittamina luovina ideoina.

Kuva OKKK-lehti

Jos haluat nähdä enemmän kuvia vanhasta mummulasta, mikä muuttui Anun ja Jounin ihanaksi kodiksi, niin sinun täytyy etsiä käsiisi tuo Oma Koti Kullan Kallis nro3/2011. Mutta siis aivan ihania sisustusideoita! Esimerkiksi omasta mökkimaisemasta tehty valokuvatapetti olkkarissa, missä maisemaa vasten liihottaa myös Lokki. Ja maalipensselillä uudistettuja kalastaja papan laatikoita. Vanhaan taloon sopivasta upeasta modernista nuoren parin keittiöstä, alumiinipäällysteisistä yläkerran portaista, upeista, näyttävistä tapettipinnoista mitkä luovat kontrastia vanhan talon rakenteille tai vanhoista puusuksista tehdyistä valokuvahyllyistä. Minun mielestäni oikein hauskoja, tuoreita, iloisia, oivaltavia, toimivia ja hymyillyttäviä ideoita :)

Pienenä kurkistuksena, tahdon vielä näyttää mielestäni jotain oikein hauskaa; vanhasta suksesta on tehty myös makuuhuoneen verhotanko, missä roikkuu upean verhon virkaa toimittava rouvan hääpuku. Ei kaunista mekkoa sekä ihania muistoja pidä piilottaa pukupussissa vintin perälle, vaan ne saavat olla esillä.

Kuva OKKK-lehti

Ja olihan toki tuossa ja noissa muissakin lehdissä vaikkasta mitä muutakin ihastuttavaa, mutta tästä olin niin tohkeissani, että piti sitten ihan tännekin kehasta. Ai että kun tykkään sitten kovasti luovista ihmisistä, joilla on tuoreita ja hauskoja, elämää ilahduttavia ideoita :) Mahtavaa että he jakavat sitä iloa meille muillekin.

Tanssien kohti kesää!

2011-04-09T12:47:00.000+03:00

Minulle tämä viikko on ollut yhtä valssia. Edellisessä suklaa pallero poustauksessa joku oli huolissaan, että kuin semmoisia herkkuja uskaltaa edes esitellä täällä, kun kesäkin on tulossa ja kilot pitäisi saada kuriin.

Nou hätä. Tanssimalla se kesä sieltä tulee!

Reipasta viikonloppua kaikille :)

Pulleron suklaa pallerot

2011-04-07T13:10:00.003+03:00

Heipä hei, hyvää päivää :) Ja eilen olikin kyllä hyvä päivä; ensimmäistä kertaa töissä sitten reiluun kolmeen viikkoon. Olipa kiva olla kunnossa, ja päästä töihin. Pää jaksoi vallan mainiosti, mutta fyysinen kunto oli kyllä aikasta kovilla pitkän päivän aikana. Kun on kolme viikkoa vaan sairastanut ja toipiloinut, niin pieni kiirus, näppäryys, puuhastelu, sinkoilu ja joka paikassa oleminen ottaa äkkiseltään koville. Mutta oli meillä lystiä, kun meni liian raskaaksi, niin parempihan se oli nauraa kuin möksöttää.

Leivoin töihin viemisiksi palleroita. Minusta on kiva leipoa töihin, siellä kun menestyy vähän kytysemmän näköisetkin leivokset, kaikki tulee aina syötyä, ja pienellä saa iloiseksi monta suuta. Ja kun tykkään muutenkin leipoa, niin minusta on ilahduttavaa että ne kalorit on jonkun muun lanteilla ja kankuissa, kuin vain minun. Niinpä yleensä leivon lomaltapaluu herkut, kuin myös synttäri, nimppari ja joskus myös juhlapyhä tarjottavatkin. Kerran olen vienyt sydänsurupullatkin, ja ilmoittanut että sen verran ottaa pattiin muutenkin, että saatte tekin vähän lihoa mun piristykseksi. Mutta niin, tällä kertaa oli siis palleroita;

NOPEAT SUKLAA PALLEROT (20-26kpl)

1 pötkö dominokeksejä
1/2 prk vanilja tuorejuustoa (Sunnuntai)
1 levy Pandan suklaata kuorrutukseksi

Jauha dominokeksit. Itselläni ei ole tehosekoitinta, niin avasin keksit, poistin veitsellä sisukset, laitoin keksit 1litran Minigrip-pussiin, suljin pussin ja murskasin keksit jauhoksi kaulimella hieromalla. (Ei muuten Mansikka-dominot toimi niin kuin siinä "vääntö" mainoksessa, mutta Mintut aukeaa juurikin niin helposti.) Yhdistin kulhossa keksimurun, dominotäytteet ja tuorejuuston. Käytin seosta n.15sek. mikrossa, jotta massaa oli helpompi sekoittaa tasaiseksi isolla lusikalla hieroen. Annoin massan hetken jämähtää jääkaapissa (n.30min), otin teelusikalla nokareita massasta, ja pyörittelin ne suupaloiksi. Laitoi pallerot leivinpaperilla suojatulle tarjottimelle, ja nostin kylmään tekeytymään. Tuntikin riittää, itse annoin olla yön yli.
Sulatin suklaan mikrossa, pakasterasiassa, mutta vesihaudesulatus pienessä astiassa olisi sopinut kylmiin palleroihin paremmin. Silloin suklaa pysyy koko ajan juoksevampana ja helpompana työstää. Kastoin pallerot sulaan suklaaseen, kahta haarukkaa apuna käyttäen. Minun palleroihin tuli aika paksu suklaakuorrute, mutta eipä se paljoa makua haitannut ;) Koristelin pallerot lopuksi toisella sulalla suklaalla, roiskien haarukalla suklaa viiruja palleroiden päälle. Nostin vielä lopuksi pallerot leivinpaperin päälle ja kylmään, sitten asettelin ne tarjoiluastioihin.

Tällä kertaa tein kahdenlaisia palleroita. Minttu-domino+vanilja-tuorejuusto+maitosuklaa (koristelu valkoisella suklaalla) ja Mansikka-domino+vanilja-tuorejuusto+valkosuklaa (ja koristelut sitten maitosuklaalla). Vitsi kun oli hyvejä! Itse en yleensä pidä juurikaan mintusta, se kun maistuu hammastahnalle, mutta näissä se kyllä toimi. Ja kun töissä menee kaikki, ja homma lähti vähän lapasesta, niin käytin 2,5 pötköä kumpiakin dominoja ja kumpaankin massaan purkit tuorejuustoa. Pikkupalleroita pyörittelinkin sitten 96, kumpaakin plaatua. Meinas olla ihan riittävästi pyöriteltävää ja suklaaseen dipattavaa :D

Niin juu, joissain blogeissa näitä palleroita puhutaan popseina, mutta kun eivät olleet tikun nokassa niin kuin "lollipopsit" niin nämä ovat nyt sitten palleroita :) Ohjeita vilisee siellä sun täällä, mutta minä löysin ohjeeni ihanalta Mansikkamäeltä.Sieltä kannattaa katsoa muuten muitakin ohjeita, tai muuten vaan poiketa ihastelemaan. Mansikkamäen Ebe on ihan käsittämättömän taitava herkkutaiteilija :)

Kun pönttö teki pöntön, ei pöllömpää!

2011-04-04T09:10:00.000+03:00

Etsiskelin aijemmin sopivaa lamppua puuhuni, ja ihastuin erilaisiin linnunpönttölamppuihin :) Mutta kun materiaali oli oikea, niin malli oli väärä ja päinvastoin. Lisäksi mielestäni liki 200e lampusta, mikä ei edes valaise, on kosolti suolainen hinta. Niinpä päätin tehdä itse lamppuni.

195e ja vähän valoa.

Hain Partolan Bauhausista kaikki tarvittavat materiaalit, Sähköosat löytyivät aikasta helposti, eli lampun kanta, sähköjohtoa, katkasin ja pistoke. Halusin tehdä lampun puusta, ja vieläpä tammesta. Sen takia mainostan tuota Partolan Bauhausia, koska sain sieltä jälleen ihan älyttömän hyvää palvelua. Kummallakaan myyjällä, niin sähköosastolla kuin lautaosastolla ei ilmekkään värähtänyt, kun selitin suunnitelmani. Varsinkin puu-puolen kaveri oikein innostui, ja aloimme etsiä sopivaa materiaalia asenteella "toki semmoseen puuhun pitää saada semmonen lamppu". Mielestäni 8,50e maksava tamminen hyllylevy oli loistava ostos; valmiiksi käsiteltyä, näppärä kuljettaa, mutta riittävän verran sahattavaksi. Bueno.

Minulla oli summittaiset piirrokset pöntöstä, ja niiden perusteella tarvittiin siis kuusi osaa; takaseinä, etuseinä, katto, välipohja mihin kiinnitetään lampun kanta ja kaksi pientä sivuseinää peittämään sähkötyöt ja tukevoittamaan pönttöä.

Ystäväni MI on töissä teatterilla, ja siellä lavastepajassa on kunnon sirkkelit ja pylväsporat ja muut. En ole tainnut mainita, mutta olen harvinaisen tapaturmaherkkä. Tai no en nyt niinkään herkkä, vaan harvinaisuuksien haalija; minulle sattuu juurikin ne jutut, mitä ei pitäisi sattua kenellekään. Jos siis sattuu sattumaan. No mutta siis hommahan on hallussa, kun riskitekijät vaan tiedostaa.

Ja niinpä minä en koskenut mihinkään suuriin hallintalaitteisiin, vaan MI hoiti sahaamisen sekä poraamisen ja minä hiomisen. Osat kiinnitettiin toisiinsa piilotapeilla ja liimalla, että jäljestä tuli mahdollisimman siistiä. Myös ystävämme JV tuli käymään teatterilla, ja teki siinä sitten ohimennen lampun sähkötyöt, vain katkaisijan kiinnittäminen oikeaan kohtaan jäi minulle kotona tehtäväksi.

Siinä temmellyksessä ja tohinassa unohdimme tehdä ripustusreijät pönttöön, ja ne kävin poraamassa ystäväni MTn autotallissa. Tai siis minun piti porata ne reijät, mutta MTn mies JT halusi auttaa, ja porasi ne reijät sitten siinä ohi mennen. Kävin vielä vähän siistimässä pöntön reunoja veljeni verstaalla, ja veljeni PL ehdotti että kyllä sun kannattaa vetää siihen pintaan saunasuojaa, silloin siitä puusta tulee tyylikkäämpi. Seuraavaksi PL vaati minua tekemään niin. Ja totta, pöntöstä tuli jopa vielä parempi!

Ja niin MINÄ tein linnunpönttölampun olkkarin puuhun, missä jo kukkii keväiset kukat! :)

sahaus ja poraus ja kasaus - MI

sähkötyöt ja neuvonta - JV

kiinnitysreijät - JT

pintakäsittely ja neuvonta - PL

ideointi ja hionta ja hengailu ja höpöttely ja katkaisijan kiinnitys ja pinnan öljyäminen ja seinälle ripustaminen - Minä ite :)

Pikku prinsessojen pikku lahja

2011-04-02T22:06:00.002+03:00

Edellä mainittuun rasiaan laitoin pienille prinsessoille lahjat; vauvalle unirievun ja isosiskolle tehdyt kaula- ja rannekorut. Koruissa oli ihania akryllihelmiä pujoteltuna kuminauhaan, aika varma valinta pikku prinsessalle. Aijemmin olen ostanut ystävien ja suvun uusille vauvoille yleensä myöskin unirievun. Teddy Kompaniet Diinglisarin, puput, lehmät ja norsut ovat olleet kovasti kaikkien mieleen. Tällä kertaa löysin miYim luomupuuvillasta tehdyn uniriepu-pupun, mikä on myöskin värjätty kasviväreillä. Toivottavasti tämä pehmoinen pitkäkorva on yhtä suosittu ja kestävä, kuin aijemmat seuraajansakin, sen sitten aika näyttää :)

Kortin tein leimailemalla ja Aqua-puuväreillä värittämällä. Ankkataustaan ihastuin kädentaitomessuilla, joten tein tähänkin korttiin sellaisen fiskarsin kolmella erilaisella ankka-leimasimella. Yhden pikkuankoista kohotin taustasta tarrapaloilla, samoin kuin vaaleanpunaisen pupujussin ja onnittelutekstinkin. Melko yksinkertaista, mutta mielestäni söpöistä :)

Tuunattu lahjarasia

2011-03-31T23:51:00.000+03:00

6. MaMa-haastena on tuunaus. Minun täytyy tunnustaa, että ennen tätä haastetta en ole tarkasti tajunnutkaan mitä tuunaus on. Minä olen aina kuvitellut sen olevan tuunailua, eli hämäläisittäin lausuttua duunailua, tekemistä, puuhastelua, touhuilua, oivaltamista, ideointia ja toteuttamista. Oikeastaan, olen pitänyt tuunattuna kaikkea käsillä tehtyä, missä on jotain jujua. Mutta ei. Tuunaaminen on jonkin asian uudistamista, koristamista, päivittämistä, virittelyä. Käyttötarkoitus ei pidä muuttua. No niin, onpahan tämäkin sitten opittu :)

Ja muutes, kun tässä olen nyt maistellut, kuuklaillut, tutkaillut ja lueskellut tätä tuunaus-sanaa, niin ilmeisesti se tarkoittaa myöskin jotain anuharkkimaista, vähäteltävää, ala-arvoista, ja liian-helppoa-oikeiden-käsityöihmisten-tehtäväksi. Joten olkaahan tarkkana missä kohdin uskallatte käyttää kyseistä sanaa. Nih.

No mutta, minusta Anu Harkki on ihana keijukaismenninkäinen, joka ei voi olla kovinkaan paha ihiminen, levittäessään käsillä tekemisen, ja pienistäkin jutuista iloitsemisen sanomaa. Enkä minä ole kyllä mitenkään vakava käsityöläinen ja käytän muutenkin eriskummallisia sanoja, niin rohkenen todeta että tälläpä kertaa tuunasin tämmöisen pikaisen lahjarasian. Tein tämän jo viikonloppuna, mutta kun kyseessä on lahja, niin vähän piti malttaa :)

Mutta siis, minulla on paljon erilaisia rasioita, tämmöisen lahjarasia setin ostin pari vuotta sitten.

Minusta hirmuhauskoja :) Niin hauskoja, etten ole oikein raaskinut käyttääkään. Mutta nyt tuli tarve pienelle prinsessalle annettavalle lahjarasialle, ja valitsin tuon punaisen missä on valkoisia palloja. Pienellä prinsessalla on isosisko, vähän isompi pieni prinsessa, ja niinpä tähänkin rasiaan leimasin ja väritin kaksi prinsessaa.

Kuvien suojaksi laitoin varmuuden vuoksi kontaktimuovia, sitten reunustin kuvat muoveineen clossylla. Clossylla myös liimailin rasian kanteen erilaisia pieniä kukkia ja tähtiä. Koskaan ei voi olla liikaa tähtiä.
Valmis.

Rasiaan laitoin lahjat molemmille prinsessoille, uudelle vauvalle ja uudelle isosiskolle. Jatkossa tässä rasiassa voi säilyttää tyttöjen pieniä aarteita, koruja, pampuloita, pinnejä taikka vaikka leppäkerttuja.

Löllöjä pöllöjä

2011-03-30T09:55:00.006+03:00

Lisää kevään tuomia sisustusjuttuja. Tämän tyynyn tuunailin jo joulun välipäivinä, askarrellessani Kätsyjen kanssa. Minusta pöllöt ovat hienoja lintuja, ja nämä tyypit kosolti sympaattisia :)

Pöllöjen ruskeat osat töpöttelin kangasmaaleilla, Rva Kepposen sabluunalla. Linnut koristelin pienellä penselillä, millä myös maalasin oksan millä kaverit seisoo. Varsinaisia damdi dam dam tyyppejä! :)

Bulevardin kevät maalla

2011-03-28T23:31:00.000+03:00

Etsin Vallilalta vihreetä verhoa olkkariin. Ensin pihtailin, ja ostin Nimipäivän.

Mutta se oli jotenkin hankalan vihreä, mikään ei ollut sen kanssa samaa sävyä, ja verho teki koko olohuoneen kovin levottomaksi. Jotenkin siis tökki. Mutta sitten löysin Bulevardin hauskan vihreänä, ja olin myyty. Tiesittekö muuten, että Vallila valmistaa verhoja eri väreissä eri jälleenmyyjille? Minä en ollut tätä älynnyt, mutta tämä vihreä oli erikoisväri, mitä Vallila teki viime vuonna Kodin Ykkösille. No mutta, tämä oli viimoinen näytekappale. Minä sen halusin, ja minä sen sain :)

Jotenkin hymyillyttävää, että täällä meillä maalla on Bulevardi... No joo, ei nyt ehkä ihan hirmuhauska vitsi, mutta on noissa verhoissa ja ikkunanmaisemassa ihan _pikkasen_ kontrastia ;)

Oih miten kivasti näkyykän näissä kuvissa nuo karmivat vaaleat muovimatot, ihanata :D

Olympian mureketta

2011-03-28T10:37:00.004+03:00

No ei ehkä ihan, mutta toki olisi voinut ollakin :) Tällä viikko lähtee hyvin käyntiin, Opa!

KREIKKALAINEN LIHAMUREKE
(hiilihydraatiton, GL)

750g (paisti)jauhelihaa
1prk (70g) tomaattipyrettä
1prk Crème Bonjour Cuisine, esim pippurisekoitus, tomaatti-välimeren yrtit tai valkosipuli-yrtit
2 kananmunaa
½dl juustoraastetta
2 isoa sipulia pieneksi silputtuna
2-4 valkosipulinkynttä pieneksi hakattuna
1dl aurinkokuivattuja tomaatteja pieneksi leikattuna
(suolaa ja mustapippuria, kuivattua oreganoa)
200g feta kuutio murusteltuna
1-2dl juustoraastetta

Kuumenna paistinpannussa öljy, (voit käyttää aurinkokuivattujen tomaattien mausteöljyä) ja paista siinä sipulit, valkosipuli ja aurinkokuivatut tomaatit pehmeäksi mössöksi. Nosta pois levyltä, ja anna paistoksen jäähtyä. Laita isoon kulhoon jauheliha, tomaattipyre, maun mukaan sopiva Creme Bonjour Cuisine. Riko massaan kaksi kananmunaa ja lisää vähäsen juustoraastetta sekä lopuksi sipuli-tomaatti-paistos. Sekoita massa hyvin tasaiseksi, käsin sörssäämällä onnistut parhaiten. Voit maustaa murekemassan suolalla, pippurilla ja yrteillä, mutta ole varovainen suolan kanssa, jos käytät maukasta ja suolaista fetaa. Peitä kulho ja laita massa n. tunniksi lepäämään ja tasaantumaan jääkaappiin.

Ota uunipelti ja laita siihen leivinpaperi. Muotoile n.½ murekemassasta iso, litistetty pötkylä uunipellille, kädet kannattaa kostuttaa kylmällä vedellä ettei massa tartu kiinni. Laita pötkylän keskelle juustoraastetta, tasaisesti kaikkialle levittäen, ja murenna juustoraasteen päälle feta-juusto. Itse tykkään käyttää ruuanlaitossa suolaista ja normaalirasvaista fetaa, koska siinä on makua. Peitä pötkylä lopulla murekemassalla, niin että juusto sulkeutuu murekkeen sisään. Paista 220C uunissa 35-45min, kunnes murekkeen pinta on saanut väriä, tikulla koettaen liha ei ole enää punaista ja kun ihana tuoksu huumaa nenän. Tarjoile erilaisten kasvisten, taikka kreikkalaisen salaatin kera :)

Paikka paikan päälle ja tapettia hei!

2011-03-25T09:52:00.004+02:00

Rimpati rimpati rimpati rei. Vaihdoin joulutapetit pois, ja halusin takaisin ihanat ensimmäiset Linné-tapetit. Tapetti on vaan ollutkin mieleeni, ja olen käyttänyt sitä muissakin jutuissa, niinpä rullan pätkästä ei ihan riittänytkään kolmeen tauluun. Voi miten ilahduttavaa. [Kukin voi itse arvioida äskeisen lauseen ironian määrän.]

No mutta, nou hätä, mietin päivän jos parikin, ja tein kolmanteen tauluun paikan viime vuotisella tapetilla. Ei huono :))

Sahalaitareuna hukkaa tapettien rajaa yllättävän hyvin, ja juu, onhan tuo yläkulman kukkanen vähän korni, mutta hauska sen on olla tuolla nurkassa. Yllättävän hyvin kehykset kestivät taas tapetin vaihdon, viidennen kerran, vaikka aina se vähän jännittääkin. Aika kova jännitys tulee pitkiin, ohuisiin rimoihin noin isojen keskustejon irrottelusta ja paikalleen teippaamisesta.

Ja tässäpä vielä kimarana kuvat tauluista vuosien varrelta. Aijemmat jutut löytyvät "tapetointi" tunnisteen alta.

"Keväistä" viikonloppua Sinulle! :)

Uusia ajatuksia otetaan vastaan

2011-03-22T22:51:00.000+02:00

Kymmenen päivää sitten aloittelin ihanan ja kauan odotetun parin viikon loman, jei! Suunnitelmia oli paljon, kotimaan matkailua, puuhastelua, sisustamista, kevät juttuja, ystäviä, sukua ja kaikkea kivaa. Voittekin varmaan arvata, että olen ollut kipeenä?

Keuhkorakkuloita, otaksun.

Nyt viikko on mennyt sängynpohjalla, seuranani keuhkokuume, gefilus-mehu ja kaukosäädin. Aikasta huonoa on päiväohjelmien anti, vaikka kuinka sukkuloisi kanavalta toiselle. Mutta kun ei jaksa tehdä mitään, niin kovasti olen kuulkaas suunnitellut kaikkea, että mitäs sitten teen kun jaksan taas. No joo, tiskit ja lakanoitten vaihto voi kuullostaa aikasta tylsältä suunnitelmalta, mutta tässä vaiheessa ne on kyllä minun listani kärjessä. Ja kaalisalaatti, haluan sitä. Ja lihamureketta missä on fetajuustoa ja tomaattia, ehkäpä jopa semmoista kreikkalaistyyppistä ratkaisua. Niin juu, ja ikkunoiden pesua suunnittelen kanssa, mutta sen voin nyt jo tunnustaa olevan ihan vaan suunnittelua, oikeastihan en pese niitä ennen kuin siitepölytkin on poissa ilmasta. Sisustuksellisesti suunnitelmat ovat jääneet nyt vähän vähemmälle, koska täällä on aikasta kivan näköistä juurikin tänä vihreänä kautena, kuhan joku vaan jaksaisi imuroida.

Ette arvaa miten tylsää tämä on. Edes puhelimessa ei jaksa jutella yskän puuskien takia. Johan onkin kiva ja rentouttava loma :) Mutta hei, mitäs kivaa mä voisin nyt stten tässä suunnitella ja pohtia, kattella Areenasta, kirjoitella muistiin taikkapa lukea? Auttakee naista mäessä, tai siis ennemminkin sängyn pohjalla, uusia ajatuksia otetaan vastaan!

Korut osana sisustusta

2011-03-18T09:04:00.002+02:00

Löysin monen mutkan kautta tieni blogiin Pieniä iloja, missä Johanna etsii kuvia korujen säilytyksestä korumuotoilun opinnäytteeseen. Minusta kiva aihe, ja mielelläni autan kaikkia jotka tuskailevat opinnäytteen syövereissä. Niinpä otin päivitetyt kuvat makkarin korutauluista.

Otappa sinäkin kuva koruistasi, siis miten niitä oikeasti säilytät, ja lähetä kuva/kuvat Johannalle.

Toivon ja onnen kurkia

2011-03-16T14:33:00.000+02:00

Olen viitisen päivää aloittanut aamuni aamupesulla, ja sitten avannut heti koneen, ja klikannut itseni yle.fi uutissivuille. Olen ottanut jotenkin kauhean raskaasti uutiset nousevan auringon maasta, millekkä ei ole noussut armollinen taikka lohdullinen aurinko moneen aamuun. Jotenkin ahdistaa, mutta samalla on pakko lukea kaikki uutiset monta kertaa päivässä. Iltapäivälehtien lööppejä välttelen, mutta YLEn sivuille klikkaan monta kertaa päivässä.

Olen myös miettinyt viidettä MaMa-haastetta, missä tällä kertaa aiheena on kevään värit, vaaleanpunainen, keltainen, vaaleansininen ja limenvihreä. Voi miten äklöjä värejä :))) Tai no, näin keväällä itsekin janoan aina iloisen keltaista ja pirteän vihreätä, ja niitä kodissani pilkahteleekin yllättäen aikasta paljon. Mutta että vaaleanpunaista ja vaaleansinistä, pastelleja, yäk.

Mutta eilen illalla muistin origami-paperit, mitkä olen ostanut liki 15vuotta sitten. Paketin päällä luki 26,00, ja se oli markkoja se. Niinpä etsin jostain origami ohjeet, ja netistäkin löytyi useammanlaisia videoita ohjeitten helpotukseksi, ja aloin taitella kurkia, mitkä symboloivat onnea ja toivoa. Tein niitä kahdeksan, koska halusin kaikille kurjille parit, ja kahdeksan on ilmeisesti onnenluku Japanissa. Ne saavat nyt liihotella tuossa käkkyräisessä pähkinäpuunoksassa, ja tuoda tullessaan paremman kevään.

Riks, raks, poks :)

2011-03-09T23:05:00.001+02:00

Maanantaina vaihdoin olkkarin tapetteja, ja vanhassa rullassa oli 20cm liian vähän tapettia. Toki tarkistin sen vasta sitten, kun muut tapetit olivat paikallaan. Naureskelin että höh, olisihan tämä pitänyt arvata! :)
Tein olohuoneeseen hienon lampun, mutta eihän sitä voinutkaan vielä ripustaa, kun unohdin tehdä ripustusreijät. Taas nauratti notta miten siinä nyt noin kävi! :)
Ja kun talvitakista hajosi vetoketju, niin olin iloinen että takissa oli kuitenkin napit, ja pakkanenkin on lauhtunut. :)
Nyt illalla hain auton huollosta, ja lasku olikin kolminkertainen; takaa oli mennyt jousi poikki, ja rikkonut koteloa. Höröilin itsekseni, notta en sitten lainkaan ollut huomannut, ja kivasti paljon paremmin ajo sujuikin uusilla iskareilla ja jousituksella. :)

Tänään menin töihin, ja kiltti ihminen oli joutunut odottamaan kolmisen tuntia turhaan, ulkopuolisen toimijan vuoksi. Setvin asiaa pari kertaa puhelimessa, kolmannella kerralla meni hermo todella huonoon kuntoon ja sain raivarit. Kihisin kuin tikun nokassa grillattu, ja uhosin minkä kerkesin. Avasin koko sanaisen arkkuni, ja vaahtosin törkeästä kohtelusta värikkäin kielikuvin (ilman sadatuksia), lopuksi vielä reklamoin kirjallisesti ja pohdin kuinka korkealle taholle voin lähettää sähköpostini. Hetken pohdin sopivaa ministeriötäkin asiani vastaanottajaksi.
Tunnin päästä olin jo lähes rauhoittunut.

*voit klikata kuvaa isommaksi*

Joskus vaan murot sanoo riks raks poks, joskus kuppi menee nurin.

Mutta aina voi hymyillä, ja aina kannattaa reklamoida. Nih.

Lamppu niin fiininä

2011-03-05T20:42:00.003+02:00

Osallistun ensimmäistä kertaa hauskaan, hyödylliseen ja ilahduttavaan Mahdottomasti Materiaalia Mahtavana Maanantaina- haasteeseen. Kannattaa tutustua :) Neljännen MaMa-haasteen aihe on pitsi.

Tuunailin lampunvarjostimen äidin varastoista löytyneillä pitseillä, itse virkatuilla "pitsisillä" kukilla, askartelutilpehööreistä tuunatuilla haaraniiteillä ja Erikeeperillä.

Nuhjaantuneen jalkalampun tarina;

Sain viime kesänä siskon muutosta jalkalampun. Raasu olisi jäänyt kait muuten kodittomaksi, ja sisko hokasi notta olisikohan teikäläisen kotona tuolle käyttöä? Sohvan nurkassa on kiva tehdä käsitöitä, ja varsinkin tummat neulelangat vaativat osakseen paremman valon (minun silmät eivät ole vanhat, maailma vaan on nykyään paljon hämärämpi paikka, nih). Joten meille vaan, kiitos.

Lampusta löytyikin pikkiriikkinen kuva alkuperäisessä muodossaan. Siinä on tuommoinen messinkinen korkeuden suhteen säädettävä varsi, käänneltävä lamppuosa ja sen varjostin _oli_ 90-luvun sähäkänsininen, laakea, melko pieni, tavallinen varjostin. Jäätävää. Niinpä alkoi uuden varjostimen etsintä. Jaa että mitä siinä on etsittävää, sen kun kävelee lähimpään kauppaan ja ostaa varjostimen, eiköstä niin? Noup. Tässä jalkalampussa varjostin on kiinnitetty lamppuun ylhäältä alaspäin, vähän niin kuin kattovalaisimissa, eikä alhaalta ylöspäin, niin kuin pöytä- ja jalkalampuissa yleensä. Ja kun en suostu maksamaan lampunvarjostimesta yli 40euroa (enkä ainakaan 60euroa...) niin tilanne oli niin sanotusti haasteellinen. No mutta, olen myynyt sydämeni Partolan Bauhausille ja sen erinomaiselle palvelulle, ja sieltäpä löytyi oikeinpäin oleva, tavallinen, alle 20e maksava varjostin. Koko oli hyvä ja värikin menetteli, joten kassalle, kiitos ja hei!

[Tekstissä saattaa ilmetä mainontaa, ja/tai tuotesijoittelua.]

Vanhasta varjostimesta irrotin kiinnityskehikon, ja kiinnitin sen uuden varjostimen sisälle rautalangan pätkillä. Näin kiinnitys rinkula oli oikean kokoinen jalkalamppuun ja paloturvallisuuskin säilyi meitin nurkilla. Uusi varjotin oli simppelin tyylikäs, vähän tylsä ja mitäänsanomaton, mutta sai kelvata. Aluksi. Varjostimen tuunaaminen jäi pohdinnan alle, ja tämän haasteen myötä sain uutta intoa kaivaa pitsit esille, ja värkätä sekä väkertää jotain mahtavaa mahdottomista materiaaleista.

EDIT tuunaus ohjeet; Virkkasin kolme kukkaa vaalean beigestä puuvillalangasta, kukkien perusohje löytyy täältä. Isommasta vaaleasta pitsistä leikkasin pyöreän reunan pois, sommittelin pitsit paikoilleen ylä sekä alareunaan ja liimasin ne ohuella kerroksella Erikeperiä. Pitsiä meni leveämpää alareunaan 95cm ja kapeampaa ala- sekä yläreunaan 95cm+50cm. Mallailin kukille sopivat paikat, ja kiinnitin nekin liimalla. Otin 10 vaaleanbeigeä, 10 vaaleanruskeata,10 vaaleankellertävää, kolme tummanruskeeta ja 25 messinkistä haaraniittiä. Pienillä sivuleikkureilla leikkasin niiteistä "jalat" pois, ja liimasin niittien hatut koristeeksi varjostimen reunaan sekä kukkien sekaan.

Siitä tuli ihan söpönen ja hauska, sopii eri vuodenaikojen mukaan vaihtuvaan sisustukseen, ja tuo ripauksen maalaisromantiikkaa tähän sisustusten karkkikauppaan :)

Siipien havinaa

2011-03-04T19:25:00.001+02:00

Takana on yövuorojen leimaama viikko. Kilkatusta, nopeita liikkeitä, henkäyksiä, elämän mittaisia tarinoita, kohtaamisia. Tähän sohvan nurkkaan käpertyneenä muistin juurikin saaneeni monta sydämestä tullutta kiitosta, käden puristusta ja kiitollisin silmin lausuttuja sanoja, silmin joista pahin pelko on jo häipymässä. Sanoilla on suuri mahti.

Tämä on soinut päässä jo useamman päivän.

Halusin sen tänne muistiin.

Helmiä siJoille

2011-02-27T23:48:00.000+02:00

Ihan pikkasen vaan intouduin helmeilemään, pikkiriikkisen. Jossain vaiheessa homma lähti lapasesta, ja halusin kaikenlaisia helmiä, varsinkin violotteja, turkooseja ja vihreitä. Kirkkaita ja mustiakin. Punasista ei olisi ollut niinkään väliksi, mutta jostain niitäkin sitten ilmestyi. Pian olin siinä tilanteessa, notta pikku pussukoita oli siellä sun täällä sun tuolla, askartelulaatikoihin sullottuna. Pieni järjestelijä sisälläni kärsi ja jyrsi hermoratoja. Niinpä alkoi nippelinappeli-lokerikkojen etsintä.

Voitteko kuvitella, että kaikki ihmiset eivät tiedä mitä ovat nippelinappeli-lokerikot? Raasut vaan hymyilevät sillain ääliömäisesti, jos heiltä semmotteita kysyy. Vaan eksyinpä lopulta pieneen sekatavara-rautakauppaan, mistä saa kaikkea mahdollista. Ja kun jälleen kysyin setä-kauppiaalta, notta ei teillä sattuisi vahingossakaan olemaan semmotteita nippelinappeli-lokerikkoja, niin setä-kauppiaspa vastasi "O. käykö punane?" Hitsi miten hyviä lokerikkoja! Ensin ostin yhden kuuden-lokerikon setin, ja viikon päästä hain toisen. Punainen väri oli vähän häiritsevä, ja jotta näen helmien oikeat värisävyt paremmin, niin päällystin lokerikkojen pohjat valkoisella kontaktimuovilla. Melkosta askartelua, mutta yleishyödyllisyyden nimissä oikein toimiva ratkasu.

Helmien lisäksi laitoin lokerikkoihin muut koruilujutskat, eli lukot, vaijerit, rinkulat sekä muut. Ja intouduin järjestelemään myös muita askartelujuttuja, eli homma lähti tyystin lapasesta :)

Vas.ylhäältä myötäpäivään;

välihelmet, vihreät helmet, liilat helmet ja turkoosit sekä musta-kirkkaat helmet

Vas.ylhäältä myötäpäivään;

Kirkkaat akryylihelmet, korutarvikkeet, liilat akryylihelmet ja

askarteluun erilaiset akryylitimangit, peilipalat ja silmät

Vas.ylhäältä myötäpäivään;

Huopakoristeita, rusetteja, kulkusia ja leppiksiä

styroksisiahilepalloja ja paljetteja

koristehaaraniittejä sekä

erilaisia kukkia

Vielä jäi kaikki isot kukkaset järjestämättä, mutta näihin lokerikkoihin ne eivät kyllä taida hyvällä mahtuakaan. Etsintä siis jatkuu vielä niiltä osin. Ja muuten, kaikki puuhelmet, mistä siis saa myös suvun kakarat askarrella, niin ne säilytin syvemmissä lokerikoissa;

Kyä ny o helemee!

Hyvin suunniteltu, ei ole läheskään tehty.

2011-02-21T02:41:00.002+02:00

Rakastan erilaisia sanontoja. Olen oppinut monta niistä vanhalta viisalta kansalta, joitain poiminut elämän varrelta ja jättänyt ne elämään, suurimman osan sotkenut sikinsokinsekaisin. Monasti totean, että "älä muuta virka, sanoi Kirka." (seurasta riippuen, tohdin lisätä vielä loppuun hiljaisemmalla äänellä "mutta ei sano enää.") "Hätäkös tässä, valmiissa maailmassa" on myös päivittäisiäni kommentteja ja "tsiikaa poika lentäjää" - vanha Kauhavalainen sananlasku saa minut joka kerta hymyilemään. Mummu väitti kiven kovaa, että niin sanottiin Kauhavalla jo 40-luvulla. "Niin makaa kuin petaa" ja "sitä saa mitä tilaa" kuuluvat molemmat kyynisimpääni varastoon, samaan katekoriaan menee kylläkin jostain syystä "hymyä huuleen, lennetään tuuleen." Mikähän noissa sanomisissakin on? Joitakin ne ärsyttävät, minulle ne on ihan arkea. Mummuni oli kova viljelemään sanontoja, hänen lapsensa yhtä neuvokkaita, ja me kolmas sukupolvi niillä yhtälailla kasvatettuja. Ja nyt kun oikein tätä pohdin, niin koen sen kielemme rikkaudeksi, ja ehkäpä siksi haluan niitä itsekin vaalia. Mene ja tiiä, sano mummo lumessa.

No joo, oikeastihan minun piti vaan ihan pikasesti poiketa sanomaan, että jumahdin tähän koneelle, kun löysin kaikkia kivoja blogituksia, joita olen lukenut sivukaupalla. löytöretkelle päädyin etsittyäni näitä kuvia;

Mitä lieneekään suunnitellutkaan ja pohtinutkaan.... No mutta, olkkarin puuhun taitaa tulla lähipäivinä kevät, mene ja tiedä :)

Mainiota maanantaita itse kullekin säädylle!