perjantai 31. joulukuuta 2010

Hyvää vuotta 2011!


Ja niin siinä vaan kävi, notta vuosi 2010 hujahti vilauksessa. Ihan hetki sitten sitä suunniteltiin vasta kesälomia, ja muutama päivä sitten kärvisteltiin helteen saartamana, ja joulukin mennä sujahti hetkessä. Vuosi 2010 ei ollut minulle mitenkään erikoinen vuosi, mitään suurta ja ihmeellistä ei niinkään tapahtunut. Ja toisaalta, mikään ei mennyt pahasti pieleen, vaan elämä rullasi mukavan arkisesti etiäpäin. Oikeastaan, vuosi 2010 oli kouluarvosanaltaan semmoinen 8+. Eli vielä on varaa parantaa ja toivoa sitä kymppi plussaa, mutta ysi puolkin olisi oikein kiva yllätys :)

Täällä blogimaailmassa olen tutustunut uusiin mukaviin ja mukaansatempaaviin hienoihin ihmisiin. Olen saanut uusia ideoita sekä ajatuksia, ja siitä olen kovin kiitollinen. Niinpä haluan kiittää ihan teitä kaikkia, niitä joidenka hienoista ideoista, kuvista ja ajutuksista olen saanut itse nauttia suunnattomasti, ja niitä jotka ovat piipahtaneet täällä, jättämällä viestin itsestäsi taikka muuten vain kuikuilemalla mitä tänne kuuluupi. On suuri rikkaus saada tuntea niitä palasia, osa teistä kustakin


Toivotan teille kaikille, 
ja varsinkin juurikin Sinulle 
oikein hyvää, kaunista, onnellista, rakasta, onnistunutta, muistorikasta, mukaansa tempaavaa, turvallista ja terveellistä vuotta 2011!

torstai 30. joulukuuta 2010

Joulu ainainen

Moni taitaa jo kärsiä jouluähkystä, osa kait sairastanut sen jo aikaa sitten ja muutamassa kodissa joulu on kait pakattu jo takaisin laatikoihinkin. Meikäläinen on ottanut kaiken irti joulusta, ja viettänyt niitä monen monta; veikkajoulu, työjoulu, tätijoulu, äitijoulu, askartelujoulu ja iskäjoulu. Kaikki on talletettuna muistojen lokeroon, ja jaksaa kantaa sieltä vielä pitkään. Lisäksi kuvia on reilu parisen sataa, vaikka välillä kamera unohtuikin matkasta :) Joulukoristeet saavat olla loppiaiseen asti, osa valoista jää kyllä ilahduttamaan senkin jälkeen, ja odottavat kanssani kevään kirkastumista. Viimeiset jouluruuat taidan syödä tänään, koska uusi vuosi meneekin sitten jo taas töissä kera nakkien :p

Mutta hei, kattokeepas, meikäläinen oli ollut taas jälleen kerran tosi kiltti!!


Pukki toi toivotun laukun, äiti oli tainnut vihjaista, koska värikin oli ihan oikea ;) ja sitten se toi parin puuttuvia kaijuttumia, mistä veikka jo sanoi että neiti on hyvä ja maalaa, jos ei miellytä :D Pukki oli kyllä kuullut muitakin toiveita, BigShot on kovin kovin mieluinen, ja iskä totesi pukin valkannen lisäksi vielä noi lehti-terät, kun on se puukin siellä olkkarissa... Hauska pukki :)




Lisäksi sain pari kirjaa, toinen oli visuaalisesti todella upea, mutta satu oli ihan pimee :) (siitä kuva tuossa yläpuolella). Toisesta kirjasta ei ole kuvaa, mutta se kolahti heti. Mahtavia tarinoita todellisista sankareista, jotka eivät maineellaan makeile. Tämä kirja kannattaa etsiä käsiinsä, jos haluaa lukea tarinoita elävista legendoista ja todellisista auttajista. Sain toki suklaatia ja näppärän tehokkaan Aurora-pikkulampun "tyttöjen väreissä" käsilaukussa mukana kulkevaksi. Koskaan ei tiedä, että koska iskee valaistumisen tarve :)

Eikä kuulkaas tässä vielä kaikki, ei ei, sitten sain kuulkaapas käkikellon!


video
(ja tuosta videosta voi tosiaan kuulla sen... Käki on niin fiksu kaveri, että se nukkuu öisin :)))

Mä niiiiin rakastan kaikkia meidän jouluja, niitä kaikkia muistamisia, koristeita, kynttilöitä, herkkuja, kaloja, kalkkunaa, kakkuja, suklaita, kuusta, lahjoja ja varsinkin niitä hetkiä perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa. Kyllä se vaan niin on, että joulu on ihmisen parasta aikaa, ja se antaa kauniit jäähyväiset päättyvälle vuodelle, toivottaen uuden, vielä paremman vuoden tulleeksi!

perjantai 24. joulukuuta 2010

Itse tehty joulukortti toivottaa

Sinullekin hyvää joulua ja onnellista vuotta 2011


Olkoon joulusi onnellinen, sydämellinen ja herkullinen. 
Tuokoon se hetkiisi iloa, valoa sekä naurua.
Saattakoot se sinut ja läheisesi yhteen,
antakoot se nautintoja sekä muistoja.

-Sydämellistä joulua! ♥-

torstai 23. joulukuuta 2010

Joulun tunnelmaa

Täällä minä vielä tonttuilen, väkerrän paketteja villasukat jalas ja maistelen glögiä. Ajatuksissa aikataulutan huomista, ja mietin notta mitä pitää ottaa mukaan, mitä pukea päälle ja mitenkä laittaa hiukset! Eli tärkeitten päätöksien äärellä täällä ollaan :) Minulla on koko joulu töitä, aamusin pitää olla reippaana rivissä, mutta illat saan loikoilla rakkaimpien kanssa, herkutella, lahjustella, pelailla ja eritoten nautiskella ♥ 

Täällä näyttää hyvinkin joululta, mieli, sydän ja suu hymyilee :)







 






keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Joulun puuhasteluja

Tämä päivä hujahti viimoisissa tonttuiluissa; viimeiset ostokset, viimeiset postipaketit, viimeiset pyykit, viimeiset leipomukset, viimeiset neulomiset jne... Vielä pitäisi paketointi tehdas polkaista käyntiin ja tehdä yksi jäälyhty, mutta ne jääkööt huomiselle :)


Nämä kahvikakut olivat muunnelma monesta eri ohjeesta, tummissa maistuu suklaa ja rommirusinat, vaaleissa tänä vuonna suosikikseni noussut valkosuklaa ja kardemumma. Ohjetta en nyt tähän pane, koska määreet oli pikkasen mututuntumalla tehty; tuo hieno vuokani on vetoisuudeltaan 2,4litraa, eli hirmusuuri, joten vähän kaikkea piti lisäillä ja säätää :)

Mutta nyt on edessä ihan uudenlainen ongelma; miten saada säilymään nämä neljä päivää, ja muuttuuko ne siinä ajassa kahvikakuista kuivakakuiksi? Hmmmm, tätä täytynee tutkia :)

Ihania itsetehtyjä joulukortteja!

Olen saanut niin ihania itsetehtyjä joulukortteja, että pakko jo nyt esitellä osa niistä! Olen aivan haltioissani availlut joulukuoria, arvaillut postileimoista ja käsialoista notta mistä mikäkin kirje on tänne kantautunut. Ja olen muutes ihan käsittämättömän huono siinä arvailussa! :D Mutta niin, tämmöisiä hienouksia on tänne tullut;

Tämän tonttukortin on tehnyt kummityttö 2v, jonka lempiväri on vaaleanpunainen, ja joka on vakuuttunut että tontuilla on kolme silmää, notta he näkevät kaiken :)

Tämän on tehnyt Neela 4v.

Tämän Saga 6v.

Tämän tyylikkään Anu 25+v.

 Tämän upean Mirka 25+v.

Tämän herkän Miina 25v.

Ja tämän söpöisen, kera tuoksusaippuan teki Sanna 25+v.

Eikös olekin aivan ihania! Ne ihmiset jotka väitävät joulukorttien olevan turhuutta, ovat niiiiin väärässä.

maanantai 20. joulukuuta 2010

tonttukranssi

Tykkään tehdä kransseja, tai no siis koristella niitä :) Niistä saa nopeasti näyttäviä sekä persoonallisia, ja niitä on kiva antaa lahjaksi. Tänä jouluna tein vain kaksi kranssia, hauskojen pikkutonttujen innoittamana.




Molemmissa kransseissa on olkinen, letitetty kranssipohja, mikä on maalattu valkoisella spraymaalilla. Ensimmäiseen kranssiin kieputin viininpunaista ruutunauhaa, mistä tein myös erillisen rusetin minkä kiinnitin kuumaliimalla paikoilleen. lisäksi ekassa kranssissa on Sinellin alekorista löytyneitä piparipoika ja -tyttö nappeja, sekä pienen pieniä piparimuotteja kuumaliimalla kiinnitettynä. Ja nuo hauskat pikkutontut taisivat olla minimanista taikka vapaavalinnasta tms.

Toisessa kranssissa on liimattuna koristeeksi pikku käpyjä, lumihiutalepyykkipoika (molemmat hypänneet joskus matkaani Tiimarista) Sekä punaisesta ekopaperista leikattu sydän, missä on hyvän joulun toivotukset ääriviivatarroin (ne on aina joskus ruman käsialan pelastus :))
Lisää kranssi-ideoitani löytyy tunnisteen kranssit-kohdasta.

Ylemmän tonttukranssin sai piparkakkutalomestaritar, ja alemman sai hänen isosiskonsa :)

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Kynttilöitä, villasukat ja kuumaa juotavaa


Mahtavuutta, neljäs adventti ja viisi yötä jouluun! Vielä olisi kiva tehdä ja suunnitella vaikkasta mitä, mutta toisaalta; ei mun tarvii :) Joulu on niin täällä. Tämä viikonloppu on mennyt yövuorojen kaamoksessa. Eilen kylläkin katsoin pikkupikkusiskojen perään pää unisena, kun vanhukset olivat kiiruisina näin joulun alla. Oli ihan valtavan hauska päivä mimmien kanssa, sain aamupalan sänkyyn ja touhuttiin ihan kaikkea.

Valitettavasti viime yö olikin sitten kiiruisempi kuin aikoihin, ja muutaman tunnin unet sekä kaikki eilinen touhuaminen verotti kyllä oikein huolella kroppaa ja päätä. Tämän kerran sen sorrun täällä sanomaan, että te jotka ette ole tehneet koskaan vuorotyötä, ette voi tietää kuinka paljon pidemmät ovat yölliset kymmenen tuntia, kuinka paljon raskaammat jalat ovat yöllä kävellä, kuinka paljon haastavampaa ajattelu ja nopeat päätökset ovat yöllä, kuinka paljon kiukkusempia (ja humalaisempia) ihmiset ovat yöllä kohdata ja kuinka valtavasti vastaa turvottaa yötyössä. Mutta en minä sinänsä siitä valita, yön hämäryydessä kaikki muuttuu todelliseksi sekä oikeaksi, ja se jää monelta kokematta sekä ymmärtämättä.

Tämä päivä onkin siis mennyt vällyissä :) Monella ihan kauhea ajatus, notta hukata kokonainen päivä näin joulun alla, kun vaikkasta mitä pitäisi vielä tehdä, ostaa, löytää ja laittaa. Mutta onpas kuulkaas hyvä olo, kun sai nukkua! Vielä yhden yön jaksaa valvoa, ja sitten onkin kolme vapaapäivää aikaa puuhastella joulu pakettiin. Joulu meneekin sitten töissä ja muiden ruokapöydissä, joten hiljentyminen ja rauhoittuminen osuikin jo tähän neljänteen adventtiin; kynttilöitä, villasukat ja kuumaa juotavaa

 
 
 

lauantai 18. joulukuuta 2010

Lisää kaalinpäitä

Voi että kun olen tykästynyt Vallilan hipahtavaan Kaalinpäähän! Ja pakko kyllä sanoa, että kangas on laadultaan paljon tasokkaampaa, kuin muutama muu kotimainen merkkituote... Joten peukut Vallilalle! Olkkariin vetäsin tyynyjen lisäksi myös punaisen verhon. Jos sitä vaihtaa jouluksi tapetit, niin pitää sitä panna verhotkin uuteen kuosiin. Se on kattokaas semmoinen EU-direktiivi.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Joulutapetit

Kyllähän se niin on että jouluksi pitää vaihtaa tapetit. Eihän se ole muuten joulu eikä mikään. No tuumasta toimeen, ja vaihtamaan tapetteja.


Tahdoin puna-harmaa-valkoiset tapetit, ja rullan piti löytyä liikkeestä. En vaan raaski maksaa 14euron tilausmaksua yhdestä rullasta tapettia :) Tämä oli paras vaihtoehdoista, ja kuvio miellyttää silmääni, niin kuin näkyy viime vuoden tapeteistakin. Tämä väriyhdistelmä korostaa hauskasti seinän väriä, mikä on oikeasti hennon harmaa, eikä valkoinen. Kivat ovat nämä :)

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Seesteisen kaunis ja tuoksuva joulu!

Ihastellen olen katsellut ja lueskellut monia jouluisia blogeja. On niin kaunista, kynttilöiden loistetta, seesteistä, rauhallista ja ihanaa. Ja kaikkialla kuulemma tuoksuu joulu; piparkakkuja, kanelia, kaardemummaa, suklaata, kahvia, leipomuksia ja joulun kukkia

Kiva. Meillä ei olekaan sitten _ihan_ yhtä ihanata ja seesteistä. Kaaos on kauhea, hilettä joka paikassa, ja monta projektia ihanasti kesken. Työnteko haittaa vapaa-aikaa. Sentään joulukortit sain tänään valmiiksi ennen ylimääräistä iltavuoroa, ja ennätyksellisesti olin ennen kello kolmea postissa kirjekuoripinon kanssa; kaikissa oli oikeat osoitteet ja postimerkitkin oli paikallaan! Hyvä minä.

Ihmettelen ja kaipailen kyllä tuota toisten kehumaa joulun tuoksuakin. Tällä viikolla kun on tässä pirtissä haissut alkoholimusteet, kärisevät emboussaukset, spray-maali, tinneri ja tiskit, kun ei tältä puuhastelultaan ole edes kerinnyt kodinhoidollisiin hommiin. Kyllä on ihanata kun joulu tulee!! :D

Askartelupiste. Tämän lisäksi löytyy myös maalauspiste, kudontapiste, käsityöpiste sekä kaottinen koti ja nukkumakolo. Ihanata.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Traumaattinen piparitalo

Edellisen poustauksen hauskojen tonttujen kommentit saivat minut miettimään piparkakkutaloja. Itsehän en semmoista ole koskaan tehnyt. Enkää tee. Olen lapsesta asti pelännyt sitä kuumaa sokeria. Aina siitä varoteltiin ja aina siihen sitten jotenkin poppasi itsensä. Kolme-neljä vuotiaana olin mummun apulaisena piparitalon kasaamisessa, ja kuumaa sokeria putosi pikkurillini päälle iso klöntti. Muistan vieläkin sen kivun. Ja sen kuinka juoksin talon yläkertaan, missä oli meidän perheen koti ja itkin vuolaasti. Tarina kertoo että huusin koko ajan "Ei mummu tahallaan polttanut sitä" ja puristin pikkurilliä niin kovin, enkä antanut kenenkään katsoa sitä. Draama queen jo alle kouluikäsenä :) Mutta siitä asti olen vältellyt piparitalojen tekemistä.

Mutta sisareni, se samanmoinen, hän se vasta upeita piparitaloja tekeekin! Siukulla on paljon hauskoja muotteja, koristeita ja juttuja talojen koristeluun, mutta parhaimpia on aina hänen ideat! Katsokaapas näitä;

 Piparikuusia jouluvalo- ja pipariukkokoristeilla

Piparitalo 2007

Piparitalo 2008, edestä
Piparitalo 2008, takaata
Piparitalo 2008, ja jouluvalot
Piparitalo 2009, Akvaario
Löydätkö kuvasta ruotsintäpyn, punavihervärisokeatetran, akvaariotähden, silosimpukan, raitabarbin, merihiilin?

Jännityksellä odotan, minkämoisia ovat tämän vuoden piparitalot. Ainakin niihin tarvittiin 5kg piparitaikinaa :) Ja todellakin, jos minulle ikuna siunaantuu lapsia, niin opetan heidät jo ihan pienestä pyytämään, että täti, saataisko me tulla teille yökylään, ja voitaisko me sitten leipoa jotain tosi ihanaa, vaikkapa pipareita!

lauantai 11. joulukuuta 2010

Paljon paljon tonttuja!


Sain veljen lapset yökylään ja hain ystävältä vielä muutaman lisäksi lainaan. Meitä oli neiti viisi vee, poika kahdeksan vee ja poika kuusi vee, neiti kahdeksan vee, sekä täti palttiarallaa kolkytäyks vee. Pikku pellavapäät ovat kovin innokkaita askartelijoita, ja niinpä päätin uhmata kaikkia hysteriavanhempia, ja ryhtyä neulahuovuttamaan kerkiävän nelikon kanssa. No problem.


Neiti kahdeksan vee oli porukasta ainoa joka oli aijemminkin tikuttanut neulalla huovutettavia, me kaikki muut opimme hetkessä. Ja kun alkuvaikeuksista päästiin, niin kaikki tekivät tonttuja yllättävänkin keskittyneesti. Mallia ja suunnitelmat elivät matkalla, joten lapset pitivät hetken taukoa olkkarissa katsellen Marikkia, sillä aikaa kun minä neuloin tonttulakkeja huovasta ja leikkelin tontuille pohjaan laitettavat huopaympyrät "kenkineen". Tuo tuommoinen paksu askarteluhuopa kun on välillä haasteellista aikuistenkin leikattavaksi, niin tuumasin 7cm huovutusneulan olevan ja tarpeaksi järeä kapistus näiden hulivilien sormissa, ja panin räätälinsakset jäähylly :)

Mutta tässä kuva meidän kaikkien ekoista tontuista. Järjestyksessä vasemmalta oikealle; poika kahdeksan vee, poika kuusi vee, tyttö kahdeksan vee, tyttö viisi vee ja sitten sen tädin tonttu, tädin jonka täytyy olla tosi tosi nuori, koska se askartelee lasten kanssa, vaikka onkin aikuinen, muttei kuitenkaan ope... Että sitten semmosta :)

Nämä hauskat ja veikeät tontut toivottavat 
oikein hyvää viikonloppua Sinulle!


PS. Ylimpänä kuva tontuista, mitkä tehtiin veljen lasten kanssa koko illan aikana. Reunimmaiset harmaat tontut ovat tädin tekemiä, mutta mielestäni lasten tontuista tuli tosi hienoja! En auttanut kuin hiippalakkien kanssa, ompelin ne ja laitoin nuo hauskat minikulkuset. Muuten lapset teki ne kylläkin itse. Neiti viis veen tontut ovat vasemmalla kaulahuivissaan ja leteissään, poika kahdeksan veen tontuilla on rokkaavat parrat. Tuo poika yllätti minut ihan täysin innostumisellaan ja keskittymisellään, ihan meinas täti liikuttua :)

torstai 9. joulukuuta 2010

Tonttuset


Nämä pienet tonttuset muuttivat tänä jouluna meille. Nimet jäivät minulle vähän epäselväksi, ja niinpä kysäisin olisiko veljeni pellavapäillä parempaa tietoa asiasta. Neiti viisi vee kertoi heti että höh, nehän on Nelli ja Pete. eikä kun Harri. vai mikä se nyt sitten olikaan... Isoveikka kahdeksan vee auttoi siskoa tädin pienehköstä vihjauksesta, ja kertoi pojan kylläkin olevan Lasse. Niin nämä tonttuset Lasse sekä Nelli viettävät jatkossakin joulua meillä. Kovasti on tonttulapsilla ollut hommia, essu on vähän nuhjaantunutkin ja housut pikkasen ravassa, mutta iloisena he touhuavat tonttujen tonttuiluja.

Hymyilevää odotusta!

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Jäälyhtyjä


 Jäälyhdyt ovat kyllä sievieä, talvisia ja jotenkin juhlavia. Lapsena meidän lähettyvillä asui Rastaan-setä, joka teki todella upeita jääveistoksia ja jäälyhtyjä, värjäten niihin yksityiskohtia esim punajuurten keitinvedellä. Lapsena käytiin siskon kanssa monesti ihastelemassa Rastaan-sedän taideteoksia, ja setä niitä mielellään meille kyllä esitteli ja niistä kertoilikin. Muistan Afroditemaisen naisen, joka piti kämmenellään punaista ruusua, ja muistan linnamaiset jäälyhdyt, sekä jäästäveistetyt pikkulinnut ja pupujussit jäälyhtyjen ympärillä. Myöhemmin hänen tyttärentyttärestä tuli hyvä ystäväni, ja niin Rastaan-setä muuttui Rastaan-papaksi :)

Itse en ryhtynyt niin monimutkaseen jäädytystaiteiluun, mutta hauskassa kakkuvuuassa jäädyttelin täksikin jouluksi omat jäälyhdyt parveketta ilahduttamaan. Näissä lyhdyissä ei ole nyt mitään havuja taikka kanervia tms koristuksina, kirkas jää sinällään on mielestäni kaikkein kaunein.

Tiesitkö muuten, että keitetystä vedestä tulee kirkkaampaa jäätä kuin tavallisesta hanavedestä? Keitetyssä vedessä ei ole niin paljon happea, ja siksi siitä jäästä tulee kirkkaampaa. (Tai niin minulle tonttu kertoi, ja minä uskon kiltisti kaikkia tonttuja.)

tiistai 7. joulukuuta 2010

Myrkkymuratti


Aiaiaiai, kattokaa ny mitä tää sai siukulta; ihka aito Myrkkymuratti! Tässä meinaa ihan jännittää.

Enkä kyllä tiedä kumpaa jännitän enemmän, eli kerkeänkö aattona ajoissa ihmishenkiäpelastamasta perheen pariin, (eli kerkiänkö tavata joulupukin,) vaiko sitä notta kuinka kauan tuo muratti säilyy hengissä. Juu, suosiolla olen jo luopunut ajatuksesta "eihän se kuihdu koskaan", ja vaihtanut ajatukseen "kuinkahan kauan se elää". Yhtenä vuonna olin sinnikäs, mutta Myrkkymuratti IV.n jälkeen luovutin.

Vihrpeukaloni kannalta tässä tarinassa on surullista se, että parvekkeella muratti kyllä aina miulla menestyy, mutta sisällä se rimpuilee hetken ja tekee sitten asystolet. Joku siellä nyt kummiskin hymähtelee, että "älä viiti/elä kehtaa [murre alueesta riippuen], ei se muratti nyt siellä parvekkeellakaan aina elä, siellähän on nytkin talvi, ja pakkasta ollut -20, satanut vettä, räntää, lunta ja kaikkea". Niinpä. Elää se.